Korkeakoulut valmistavat opiskelijoita vihreään siirtymään

Uutinen 12.10.2023

Henna Knuutila Jätehuoltopäivillä Turussa 4.10.2023.

Vihreä siirtymä vaikuttaa myös koulutuksen sisältöön, kertoi lehtori Henna Knuutila Jätehuoltopäivillä. Jätehuoltopäivät olivat menestys.

Teksti: Anne Ignatius / Noon Kollektiivi Kuva: Antti Ranki

Vihreä siirtymä mullistaa koko yhteiskunnan. Myös korkeakoulujen täytyy reagoida muutoksiin ja pohtia, millaisia uusia taitoja työelämässä jatkossa tarvitaan.

Monet koulutusohjelmat painottavat aikaisempaa enemmän esimerkiksi ympäristöystävällistä teknologiaa, uusiutuvaa energiaa ja ympäristöjohtamista, jossa opetetaan huomioimaan ympäristöseikat myös yritystoiminnassa.

Tulevaisuuteen on varauduttu myös uusilla koulutusohjelmilla. Turun ammattikorkeakoulussa on aloitettu esimerkiksi kestävän kiertotalouden maisterikoulutusohjelma.

Myös englanninkielistä koulutusta on lisätty, jotta opiskelemaan voidaan houkutella myös suomea osaamattomia nuoria.

– Lisäksi oppilaitoksissa huomioidaan entistä enemmän työelämän tarpeet, kertoo Turun ammattikorkeakoulun lehtori ja projektipäällikkö Henna Knuutila.

Knuutila puhui aiheesta myös Jätehuoltopäivillä otsikolla ”Miten koulutetaan osaajia vihreän siirtymän tarpeisiin?”


Projektit opettavat työelämän taitoja

Ammattikorkeakouluissa opintoihin kuuluu pakollisia projekteja, joita tehdään yhdessä yritysten ja organisaatioiden kanssa.

Syksyllä seitsemän Turun ammattikorkeakoulun opiskelijaa teki Lounais-Suomen Jätehuollolle tutkimuksen. Siinä selvitettiin koulujen, päiväkotien ja toimistojen sekajätteiden koostumusta ja sitä, kuinka paljon sekajätteen joukkoon päätyy kierrätettäviä materiaaleja.

Opiskelijat hoitivat käytännössä koko projektin itse: ottivat yhteyttä kuljetusyritykseen, ostivat tarvikkeet lajittelutilaa varten ja rakensivat sen, suunnittelivat aikataulut ja turvallisuuteen liittyvät seikat ja lopulta lajittelivat jätteet.

– Se oli kuulemma vaikeaa mutta kivaa, kun pääsi itse tekemään, Knuutila kertoo.

Neuvottelua, lobbausta ja verkostoitumista

Substanssitaitojen lisäksi koulutuksessa painotetaan myös niin sanottuja pehmeitä arvoja, joita työelämässä tarvitaan.

Sellaisia ovat esimerkiksi tiimityöskentelytaidot ja resilienssi. Resilienssillä tarkoitetaan kykyä pystyä työskentelemään muuttuvissa ja vaikeissakin tilanteissa ja kykyä palautua niistä.

Tulevaisuuden osaajien pitää myös pystyä suodattamaan olennainen siitä valtavasta tietomäärästä, jota joka tuutista nykyään tarjoillaan.

Henna Knuutila nostaa esille myös keskittymiskyvyn, lobbaamistaidon ja taidon verkostoitua, koska tulevaisuuden haasteita ei ratkaista yksin.

Myös neuvottelu- ja myyntitaidot ovat äärimmäisen tärkeitä. Uusi innovaatio ja sen liiketaloudelliset mahdollisuudet pitää pystyä perustelemaan niille, jotka ovat olleet pitkään alalla.

Kaikkea ei tietenkään voida kuitenkaan opettaa.

– Työelämä kasvattaa, kun asenne ja motivaatio ovat kohdillaan.

Mitä yritykset voivat tehdä?

Henna Knuutila toivoo, että yritykset ja muut toimijat olisivat nykyistä enemmän yhteydessä korkeakouluihin ja tarjoutuisivat tekemään yhteistyötä oppilaiden kanssa. Näin ne voisivat omalta osaltaan paitsi hyödyntää korkeakoulujen osaamista myös auttaa oppilaita kehittämään taitojaan.

Knuutila kysyi Jätehuoltopäivien yleisöltä, kuinka moni heistä on tehnyt yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Noin puolet nosti kätensä ylös.

Yhteistyötä ei kuitenkaan voi tehdä kevyesti vaan se vaatii sitoutumista ja sen ymmärtämistä, että kyse on harjoittelemisesta.

– Työ tehdään hyvin ja opettajien ohjauksessa, mutta aina voi sattua ja tapahtua.

Knuutilan mielestä yritykset voisivat myös nykyistä enemmän hyödyntää ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyötä. Korkeakoulujen työntekijät ovat kokeneita hakemaan hankkeille rahoitusta ja ylipäänsä vetämään hankerumbaa.

Jätehuoltopäivillä innostunut tunnelma

Jätehuoltopäivät – Vihreän siirtymän aallonharjalla järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Turussa. Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistui paikan päällä 291 kiertotalouden ammattilaista. Etäyhteyden välityksellä tapahtumaa seurasi 53 osallistujaa. Osallistujia oli selvästi enemmän kuin viime vuonna.

Vuonna 2022 Jätehuoltopäivillä oli kaikkiaan 296 osallistujaa.

Jätehuoltoyhdistyksen puheenjohtaja J-P Salmi ja tapahtumakoordinaattori Katja Alakerttula pitivät tilaisuutta erittäin onnistuneena. Tunnelma oli lämmin, rento ja innostunut.

– Jätehuoltopäivillä historia ja nykypäivä kohtasivat. Kuulimme kattavan paketin siitä, miten kiertotaloutta tehdään kunnianhimoisesti niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Mielenkiintoista oli myös kuulla, miten Turun kaupunki, yritykset ja korkeakoulut ovat sitoutuneet vihreään siirtymään, Salmi kertoo.

Ensi vuonna Jätehuoltopäivät pidetään Helsingissä Sokos Hotel Triplassa 8.–9.10.2024. Lämpimästi tervetuloa mukaan!


Lue lisää

  • Uutinen 15.5.2026

    IFAT Munich 2026: Kiertotalous siirtyi puheista tekoihin
    Lue lisää
  • Uutinen 22.4.2026

    Jätehuoltoyhdistyksen brändiuudistus on valmis: yhdistys on nyt Materiaalikierto ry
    Lue lisää
  • Tapahtuma 24.3.2026

    Jäsenretki Ylivieskaan ja Nivalaan: Jäteasemien etävalvomo, paristojen ja akkujen kierrätys sekä suuren mittakaavan biokaasulaitos 29.5.2026
    Lue lisää
  • Uutinen 18.3.2026

    Opiskelija – stuertiksi Materiaalikiertopäiville?
    Lue lisää
  • Uutinen 17.3.2026

    Kokouskutsu: Kevätkokous 20.4.
    Lue lisää
  • Blogi 12.3.2026

    Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen voisi nostaa kierrätysastetta merkittävästi
    Lue lisää