Jätteestä energiaksi: Akkutuotannon hukkamateriaalit uusiksi akuiksi

Blogi 14.1.2026

Akkutehtaiden määrä maailmassa on kasvanut räjähdysmäisesti, kun päästöjen vähentämiseen ja sähköistymiseen liittyvät tavoitteet ovat alkaneet siirtyä sanoista tekoihin. Tehtaat valmistavat monimutkaisilla prosesseilla arvokkaista ja usein kriittisistä raaka-aineista aktiivimateriaaleja akkujen sydämiin, jotka tuottavat virtaa sähköautoihin ja älylaitteisiin. Prosessien monimutkaisuudesta kertoo korkea hukkaan menevän materiaalin osuus. Etenkin uusilla tehtailla 5-30% materiaalista on tuotannon hävikkiä.

Nykyisillä kierrätysmenetelmillä roskakoriin päätynyt akkumateriaali käy läpi rajun prosessin, missä hukkamateriaali sulatetaan korkeissa lämpötiloissa tai käytetään happokylvyissä. Globaalisti käytetyimmissä litiumakkujen kierrätysmenetelmissä, monet materiaalit, kuten litium itse jäävät kuitenkin usein kierrättämättä. Lisäksi materiaalien hyödyntäminen uusissa akuissa vaatii merkittävän määrän uudelleen prosessointia, sillä alkuperäinen akun toiminnan mahdollistava aktiivimateriaalin rakenne on tuhoutunut kierrätysprosessissa.

Torinon Polyteknisessä yliopistossa valmistuneessa opinnäytetyössäni tutkin, miten akkujen tuotannon hävikki aktiivimateriaali voitaisiin kierrättää tehokkaammin ilman arvokkaan aktiivimateriaalin tuhoamista. Tutkin menetelmää, jossa virrankerääjiin kiinnitetty aktiivimateriaali kerättiin talteen lämmittämällä näytteitä nykyistä teollisuuden käyttämiä lämpötiloja matalimmilla asteilla. Näin voidaan heikentää aktiivimateriaalin ja virrankerääjän välistä liimaa tuhoamatta aktiivimateriaalin rakennetta. Tämän jälkeen kierrätetty materiaali hyödynnettiin suoraan uusien akkujen valmistuksessa.

Tutkimuksessa havaittiin, että matalan lämpötilan lähestymistapa oli taloudellisesti kannattava ja vähensi akkumateriaalien tuotantoon liittyviä päästöjä merkittävästi. Lisäksi uudet akut, joissa aktiivimateriaalina oli litium-rautafosfaatti, saavuttivat kohtuullisen suorituskyvyn. Positiivisten tulosten innoittamana jatkan aiheen parissa väitöskirjatutkijana. Tavoitteena on kehittää innovatiivisia menetelmiä akkujen tehokkaampaan ja vastuullisempaan kierrätykseen.

Lotta Lassila

Kuva: Akkujen tuotannosta yli jäänyt elektrodi sekä neljä akkua, jotka on valmistettu tästä ylijäämämateriaalista uusiokäytön testausta varten.

Lue myös artikkeli Cleaner Environmental Systems – lehdessä:
Technical, economic and environmental analysis of production scraps direct recycling from lithium-ion battery manufacturing

Kiertotalous kohtaa käytännön: arkkitehtien kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytön haasteista

Yleinen 16.9.2025

Rakennusosien uudelleenkäyttö nousee yhä useammin esiin kiertotalouden ratkaisuna rakentamisen resurssien käytön tehostamisessa, mutta sen toteuttaminen ei ole ongelmatonta. Aalto-yliopistossa tehdyssä diplomityössä haastateltiin arkkitehteja, joilla on käytännön kokemusta aiheesta, ja tarkasteltiin kiertotalouden määrittelyä, siihen suhtautumista ja käytännön haasteita, joista tämä kirjoitus keskittyy koettuihin haasteisiin.

Rakentamissektori tuottaa noin 30 % jätteestä globaalisti. Ratkaisut jätekuorman vähentämiseksi vaikuttavat suoraan ilmastotavoitteisiin, resurssien käyttöön ja rakentamisen ympäristökuormaan. Kiertotalous tarjoaa keinon pidentää rakennusosien elinkaarta, kunnostuksen ja uudelleenkäytön kautta. Arkkitehdeilla onkin kiertotaloudessa keskeinen rooli, he voivat valinnoillaan ohjata mahdollisuuksien mukaan materiaalien kiertoa jo suunnittelupöydältä lähtien.

Empiiristä tietoa arkkitehtien kokemista käytännön esteistä rakennusosien uudelleenkäytön suhteen on kuitenkin ollut niukasti. Diplomityötä varten haastateltiin kahdeksaa arkkitehtia, joilla on kokemusta asiasta. Jo haastateltavien löytämisen haaste kuvastaa aiheen marginaalista asemaa suomalaisessa suunnittelukäytännössä.

Diplomityön aineistosta nousi esiin kuusi teemaa haasteista, jotka rajoittavat rakennusosien uudelleenkäyttöä. Haasteet muodostavat toisiaan seuraavan ketjun, jossa kukin vaihe toimii esteenä seuraavalle ja siten koko kiertotalousprosessille:

1) Vastuunjako ja päämäärä projektin osapuolten välillä
2) Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta
3) Uudelleenkäytettävien rakennusosien soveltaminen nykyvaatimuksiin
4) Rakennuspaikkakohtainen varmentaminen
5) Rakennusvalvonnan ja lainsäädännön ohjauksen riittämättömyys
6) Vakiintumattomuudesta aiheutuva tiedonpuute, joka yhdisti viittä edeltävää teemaa.

Suurimmaksi haasteeksi arkkitehdit nimesivät kysynnän ja tarjonnan epäsuhdan, jossa haasteellisin ongelma rakennusosien uudelleenkäytölle on markkinapaikkojen ja toimijoiden puute. Tietoa saatavilla olevista osista on vaikea löytää, ja tiedonkulku purkukohteiden ja suunnittelijoiden välillä koetaan riittämättömäksi. Selkeä alusta nähtiin tarpeelliseksi, josta uudelleenkäytettäviä rakennusosia voisi hankkia myös suuremmissa määrin.

Diplomityön tulokset osoittivat arkkitehtien valmiuden edistää rakennusosien uudelleenkäyttöä. Käytännön toteutus törmää kuitenkin yhä esteisiin, erityisesti saatavuuteen.

Jätealan näkökulmasta tämä painottaa merkittävää kehityskohtaa, joka tukee koko rakentamissektorin siirtymää resurssiviisaampaan suuntaan. Uusien, toimivien jakelukanavien ja markkinarakenteiden kehittäminen olisi yksi ratkaiseva askel kohti sitä, että suunnittelijat voivat aidosti hyödyntää käytettyjä rakennusosia projektien lähtökohtana, eikä vain poikkeuksena.

Linkki diplomityöhön: Kokemuksia kiertotaloudesta suomalaisten arkkitehtien näkökulmasta

Teksti: Aapo Niinikoski
Kuva: Aleksi Ahtiainen

Kirjoittajalle on myönnetty yhdistyksen apuraha opinnäytetyön tekemiseen.

Kovamuovin kierrätys avaa uusia ovia kiertotaloudelle – Pirkanmaalla testataan markkinapotentiaalia

Yleinen 3.9.2025

Kovamuovien kierrätys on pitkään ollut jätehuollon haasteellinen osa-alue. Vaikka muovien kierrätys on yleisesti edistynyt, kovamuoviset esineet – kuten muovihuonekalut, putket, lelut ja ämpärit – ovat usein jääneet erilliskeräyksen ulkopuolelle. Pirkanmaan Jätehuolto ja Hyötykeräys tarttuivat tähän haasteeseen pilotoimalla kuluttajille maksutonta kovamuovikeräystä.

Kiertotalouden näkökulmasta merkittävä avaus

Keväällä käynnistyneen pilotin avulla Pirkanmaan Jätehuolto ja Hyötykeräys tarkastelevat kovamuovien markkinapotentiaalia ja kotitalouksien halukkuutta lajitella kovamuovit laadullisesti oikein. Kuluttajilta tuleva muovijäte on sekalaista ja siten vaikeampaa kierrättää kuin esimerkiksi teollisuuden sivuvirrat. Pilotin tavoitteena on saada tietoa siitä, miten kovamuovien kierrätys voisi kehittyä osaksi alueellista kiertotaloutta ja millaisia edellytyksiä sen laajentamiselle on. Keräys on käynnissä Koukkujärven jätekeskuksessa Nokialla lokakuun loppuun saakka. Pilotissa keskitytään PE- ja PP-kovamuoveihin, kuten keittiötarvikkeisiin, muovisiin putkiin ja puutarhakalusteisiin. Nämä muovilaadut saadaan materiaalina kierrätettyä.

Kuluttajapalaute tukee keräyksen jatkokehittämistä

Kovamuovipilotti on saanut kuluttajilta kiitosta hienona ideana ja konseptina. Ensimmäisten palautteiden perusteella keräyksen jatkokehityksessä olisi kuitenkin tärkeää joko laajentaa keräys koskemaan kaikkia kovamuoveja tai selkeyttää lajitteluohjeita ja lisätä tiedotusta. Suurin osa vastaajista ei maksaisi erikseen keräyksestä, mutta kolmasosa olisi valmis maksamaan, jos hinta olisi kohtuullinen. Tämä korostaa hinnoittelun ja palvelumuotoilun vaikutusta lajittelukäyttäytymiseen.

Miltä näyttää kierrätysmuovin tulevaisuus?

Kovamuovien kierrätyksen tulevaisuus ja markkinapotentiaali ovat esillä tämän vuoden Pirkanmaan Jätehuollon asiantuntijaseminaarissa ”Kiertotalous talouden ajurina”, joka järjestetään Tampere-talossa 9.9.2025 yhteistyössä Kiertotalous Pirkanmaan kanssa. Paneelikeskustelussa ”Markkinaehtoinen kiertotalous – miltä näyttää kierrätysmuovin markkinan kehitys ja potentiaali?” on mukana myös Lauri Jokinen Hyötykeräyksestä.

Samaan aikaan Koukkujärven jätekeskuksessa toteutettavan kovamuovipilotin tulokset analysoidaan syksyn aikana keräyksen päätyttyä. Tulosten perusteella arvioidaan, onko kovamuovien kierrätykselle edellytyksiä laajentua pysyväksi osaksi jätehuollon palveluita. Mikäli pilotti osoittautuu teknisesti ja taloudellisesti toimivaksi, voivat Pirkanmaan Jätehuolto ja Hyötykeräys toimia suunnannäyttäjinä kovamuovien kierrätyksen valtakunnallisessa kehittämisessä.

Kiinnostaako kovamuovin kierrätys? Tule mukaan Jätehuoltopäivien yhteydessä järjestettävällle retkelle Eco3-alueelle. Yhdistys järjestää retken yhteistyössä Pirkanmaan Jätehuollon ja Hyötypaalaus Oy:n kanssa.

Maarit Särkilahti, kiertotalousasiantuntija, Pirkanmaan Jätehuolto Oy
Katja Alakerttula, kiertotalousasiantuntija, Kiertotalous Pirkanmaa / Ekokumppanit Oy

Opinnäyte: Lietekompostoinnin tulevaisuus Ämmässuolla

Blogi 1.9.2025

HSY:n Ämmässuolle valmistuva uusi mädätelaitos mahdollistaa biojätteen entistä tehokkaamman hyödyntämisen maataloudessa. Samalla biojätteen kompostointilaitos jää aiempaa vähäisemmälle käytölle. Voisiko vapautuva kapasiteetti palvella jonkin toisen materiaalin, kuten jätevesilietteen, käsittelyä?

HSY on pääkaupunkiseudun suurin jätevesien käsittelijä. Puhdistuksen yhteydessä syntyy vuosittain noin 86 000 tonnia yhdyskuntajätevesilietettä, eli lietettä. Ämmässuon kannalta lähin vedenkäsittelylaitos sijaitsee alle 15 kilometrin päässä Blominmäellä. Tällä hetkellä jätevesilietettä käsitellään pienemmässä, vanhassa kompostointilaitoksessa noin 3 000 tonnin vuosikapasiteetilla. Diplomityöni tavoitteena oli tarkastella vapautuvan laitoksen toimivuutta lietteen kompostointiin.

Merkittävin muutoksen aiheuttaja on biojätteen ja lietteen ominaisuuserot. Biojäte on karkeaa, heterogeenistä massaa ja hajoamisen suhteen aktiivinen. Liete puolestaan on hienojakoista, homogeenistä ja inaktiivisempaa. Ominaisuuksien erot vaikuttavat merkittävästi esikäsittelylaitteiston toimivuuteen.

Työssäni toteutettiin kaksi kompostointikoetta syksyllä 2024, joiden tavoitteena oli testata kompostointiseoksen suhteita, eli reseptiä, sekä laitteiston soveltuvuutta. Ensimmäisessä kokeessa massa jäi liian kuivaksi, eikä haluttuun lopputulokseen päästy. Toisessa kokeessa otettiin laskennallisesti huomioon sopiva kosteus sekä hiili-typpisuhde. Teoria ei kuitenkaan täysin vastannut todellisuutta, sillä massa jäi esisekoituksesta huolimatta liian kosteaksi, paakkuuntuen sekoitusruuviin ja aiheuttaen laitevikoja.

Kokeiden tuloksena havaittiin, että massan kuohkeudella on suuri merkitys kompostoinnin onnistumisen kannalta. Liian tiivis massa ei saa riittävästi happea hajotakseen. Esikäsittelylaitteisto toimii myös paremmin, jos massa on ilmavampaa. Työssäni käsittelin myös erilaisia muutoksenhallinnan kannalta tärkeitä kohtia, kuten logistiikkaa, prosessointiaikaa, laitteiston toimivuutta sekä teoreettista kapasiteettia.

Kompostointilaitoksen potentiaali on kuitenkin suuri. Prosessissa käytettäisiin puutarhajätettä, risuja ja puuhaketta, joita yksityisasiakaskin voi tuoda Ämmässuolle. Nykyisillä vastaanottomäärillä laitoksella voitaisiin käsitellä jopa 24 000 tonnia lietettä vuosittain. Prosessin optimointia jatketaan vielä työni valmistumisen jälkeen.

Teksti ja kuvat: Matilda Seppinen

Kirjoittajalle on myönnetty yhdistyksen apuraha opinnäytetyön tekemiseen.

JHY:n hallitus on tekemisen paikka

Uutinen 28.8.2025

Kiinnostaako alan edistäminen hyvässä seurassa? JHY:n hallituksen jäsen Jenni Rahkonen kertoo, mikä yhdistyksessä tempasi mukaansa.

Tällä hetkellä Lahden kaupungin ympäristökoordinaattorina työskentelevällä Rahkosella on pitkä kokemus jäte- ja kiertotalousalasta eri tehtävissä. Hän tempautui Jätehuoltopäivien innostamana mukaan rakentamaan alan ammattilaisten kotipesänä toimivaa yhdistystä.

”Hain mukaan, koska olin käynyt useampana vuonna Jätehuoltopäivillä ja seurannut mielenkiinnolla yhdistyksen viestintää ja toimintaa. Kun hallituksesta kysyttiin, löytyisikö intoa lähteä mukaan, olin heti valmis.”

Erityisen mukavaksi Rahkonen on kokenut muihin, eri taustoista tuleviin hallituksen jäseniin tutustumisen sekä uuden oppimisen hallitustyöskentelystä. Kehittyvän yhdistyksen toiminnan suunnitteluun on päässyt mukaan matalalla kynnyksellä.

”Olen ollut mukana erityisesti viestintätiimissä, jossa olen päässyt mukaan suunnittelemaan viestintää kuten uutiskirjeen ja Jäteplus-lehden sisältöä sekä muun muassa päivittänyt somekanavia ja kirjoittanut blogitekstejä.”

Kenelle kapulasta vuoden vaihteessa luopuva aktiivitoimija suosittelee hallitukseen hakemista?

”Hallitukseen kannattaa hakea mukaan, jos on kiinnostunut viestimään kiertotalous- ja jätealan ajankohtaisista asioista tai olla mukana kehittämässä Jätehuoltopäivien sisältöjä. Verkostoituminen alan asiantuntijoiden kanssa tulee kaupan päälle, vinkkaa Rahkonen.”

Oletko yhdistyksen henkilöjäsen ja kiinnostunut hakemaan JHY:n hallitukseen vuodelle 2026? Katso lisätietoja syyskokoussivulta!

Teksti: Anu Patrikainen, Jenni Rahkonen
Kuva: Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki