HSY:n Ämmässuolle valmistuva uusi mädätelaitos mahdollistaa biojätteen entistä tehokkaamman hyödyntämisen maataloudessa. Samalla biojätteen kompostointilaitos jää aiempaa vähäisemmälle käytölle. Voisiko vapautuva kapasiteetti palvella jonkin toisen materiaalin, kuten jätevesilietteen, käsittelyä?

HSY on pääkaupunkiseudun suurin jätevesien käsittelijä. Puhdistuksen yhteydessä syntyy vuosittain noin 86 000 tonnia yhdyskuntajätevesilietettä, eli lietettä. Ämmässuon kannalta lähin vedenkäsittelylaitos sijaitsee alle 15 kilometrin päässä Blominmäellä. Tällä hetkellä jätevesilietettä käsitellään pienemmässä, vanhassa kompostointilaitoksessa noin 3 000 tonnin vuosikapasiteetilla. Diplomityöni tavoitteena oli tarkastella vapautuvan laitoksen toimivuutta lietteen kompostointiin.

Merkittävin muutoksen aiheuttaja on biojätteen ja lietteen ominaisuuserot. Biojäte on karkeaa, heterogeenistä massaa ja hajoamisen suhteen aktiivinen. Liete puolestaan on hienojakoista, homogeenistä ja inaktiivisempaa. Ominaisuuksien erot vaikuttavat merkittävästi esikäsittelylaitteiston toimivuuteen.

Työssäni toteutettiin kaksi kompostointikoetta syksyllä 2024, joiden tavoitteena oli testata kompostointiseoksen suhteita, eli reseptiä, sekä laitteiston soveltuvuutta. Ensimmäisessä kokeessa massa jäi liian kuivaksi, eikä haluttuun lopputulokseen päästy. Toisessa kokeessa otettiin laskennallisesti huomioon sopiva kosteus sekä hiili-typpisuhde. Teoria ei kuitenkaan täysin vastannut todellisuutta, sillä massa jäi esisekoituksesta huolimatta liian kosteaksi, paakkuuntuen sekoitusruuviin ja aiheuttaen laitevikoja.

Kokeiden tuloksena havaittiin, että massan kuohkeudella on suuri merkitys kompostoinnin onnistumisen kannalta. Liian tiivis massa ei saa riittävästi happea hajotakseen. Esikäsittelylaitteisto toimii myös paremmin, jos massa on ilmavampaa. Työssäni käsittelin myös erilaisia muutoksenhallinnan kannalta tärkeitä kohtia, kuten logistiikkaa, prosessointiaikaa, laitteiston toimivuutta sekä teoreettista kapasiteettia.

Kompostointilaitoksen potentiaali on kuitenkin suuri. Prosessissa käytettäisiin puutarhajätettä, risuja ja puuhaketta, joita yksityisasiakaskin voi tuoda Ämmässuolle. Nykyisillä vastaanottomäärillä laitoksella voitaisiin käsitellä jopa 24 000 tonnia lietettä vuosittain. Prosessin optimointia jatketaan vielä työni valmistumisen jälkeen.

Teksti ja kuvat: Matilda Seppinen

Kirjoittajalle on myönnetty yhdistyksen apuraha opinnäytetyön tekemiseen.

Elektroniikkateollisuus on ollut yksi yhteiskunnan modernisoinnin mahdollistajista. Elektroniikkaa käytetään yhä laajemmin kuluttajatuotteissa sekä teollisuuden tehostamisessa, esimerkiksi robotiikan avulla. Kuluttajien vaatimukset ja laiteuudistukset ovat lyhentäneet niiden elinikää, mikä on johtanut sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) huomattavaan kasvuun. SER onkin yksi nopeimmin kasvavista jätevirroista.

Elektroniikkatuotteet sisältävät arvokkaita metalleja, joista vain osa saadaan nykykierrätysprosesseilla talteen. Hävikkejä syntyy kierrätysketjun eri vaiheissa, kuten keräyksessä, mekaanisessa käsittelyssä ja metallien talteenotossa. SER:n mekaanisessa käsittelyssä syntyvät rejektit hyödynnetään usein energiana niiden korkean orgaanisen pitoisuuden takia, mutta samalla menetetään arvokkaita metalleja, kuten kuparia ja kultaa, laitteiden monimutkaisuuden ja virheellisen erotuksen vuoksi. Riippuen syötteestä ja metallista, hävikit voivat vaihdella parista prosentista jopa kymmeniin prosentteihin.

Business Finlandin rahoittamassa MINEWEE-hankkeessa VTT tutki arvokkaiden metallien jakautumista kaasutusprosessissa. Kaasutus on termokemiallinen prosessi, jossa syötteen sisältämä hiili muutetaan synteesikaasuksi vähähappisessa ympäristössä ja korkeassa lämpötilassa. Koeajoissa käytettiin romuautojen ja SER:n käsittelyn rejektiä, matala-arvoista piirikorttimursketta ja romukännyköitä. Koeajot osoittivat, että kaasutuksella voidaan muuttaa syötteiden orgaaninen aines kaasuksi yli 95 %:n hiilikonversiolla.

Metallit konsentroituivat enimmäkseen pohjatuhkaan, esimerkiksi kulta rikastui kuparipartikkeleiden mukana pohjatuhkan karkeaan osaan. Pohjatuhkan hienojae sisältää myös merkittäviä määriä metalleja, ja niiden talteenottoprosesseja tulisi kehittää. Kaasutusprosessin ansiosta metallit, kuten kupari, säilyvät metallisina, mikä helpottaa niiden talteenottoa tuhkista.

Lisätietoa koeajoista ja tutkimuksesta löytyy tieteellisestä artikkelista (Journal of Environmental Management), jonka viimeistelyn Jätehuoltoyhdistyksen apuraha on mahdollistanut. Artikkeli on osa laajempaa väitöskirjatutkimusta Managing metal losses from the mechanical treatment of waste electrical and electronic equipment, joka on tällä hetkellä esitarkastusvaiheessa LUT-yliopistossa.

Kuva ja teksti: John Bachér
Kuvateksti: Näytemateriaalia.