Uusiomateriaaleja käsittelevät työntekijät voivat altistua niiden mahdollisesti sisältämille haitallisille aineille. Diplomityössä kerättiin tietoa uusiomaamateriaalien riskitekijöistä ja luotiin ohjeistusta riskien ehkäisemiseksi ja niiltä suojautumiseen.
Teollisuuden sivutuotteista ja mineraalisista jätemateriaaleista, kuten jätteenpolton pohjakuonasta tai betonimurskeesta, saadaan uusiomaamateriaaleja, joilla voidaan korvata luonnon kiviaineksia infrarakentamisessa.
Uusiomaamateriaalien sisältämien haitallisten aineiden riskeissä on keskitytty pääasiassa siihen, mitä materiaaleista liukenee ympäristöön. Vaikka haitallisten aineiden liukoisuudet olisivat MARA-asetuksen rajoissa, voivat kuitenkin materiaaleja käsittelevät työntekijät, kuten näytteenottajat, laboratoriotyöntekijät ja materiaalin prosessoijat altistua suuremmille pitoisuuksille.
Haastattelututkimuksessa selvitettiin uusiomateriaaleja käsittelevillä työpaikoilla havaittuja riskejä ja suojautumiskeinoja. Yleisimmin tunnistettu riski oli pölylle ja sen mahdollisesti sisältämille haitallisille aineille altistuminen. Pölyämistä tapahtuu eniten työvaiheissa, joissa materiaalia käsitellään kuivana. Yksi ratkaisu on materiaalin kostuttaminen, mutta aina se ei ole mahdollista. Tällöin materiaalin käsittely voidaan tehdä vetokaapissa tai kohdepoiston alla. Ulkona työkoneissa voidaan käyttää ilmansuodattimia ja paineistettuja hyttejä. Jos pölylle altistutaan edelleen, käytetään henkilönsuojaimia, kuten hengityksensuojainta sekä pitkähihaisia ja -lahkeisia työvaatteita.
Yksi uusiomateriaalien riskitekijä on neutraalista poikkeava pH. Jätteenpolton pohjakuona ja betonimurske ovat emäksisiä, joten niitä käsitellessä tulee käyttää käsineitä ja huomioida, että esimerkiksi folioastiat eivät sovi emäksisille materiaaleille syöpymisen takia. Muita haastatteluissa mainittuja riskitekijöitä olivat terävät esineet, biologiset riskitekijät, säteily ja kvartsi.
Diplomityössä toteutettiin lisäksi ympäristönäytteenottajien sertifiointikoulutuksen käyneille kysely, johon vastasi 48 henkilöä. Kyselyn mukaan näytteenottajien saamat ennakkotiedot uusiomateriaaleista ovat usein puutteellisia, mikä vaikeuttaa suojautumista riskitekijöiltä. Aina ennakkotietoja ei ole enempää saatavilla, jolloin saatetaan suojautua varmuuden vuoksi.
Haastatteluiden mukaan suhtautuminen kiertotalouteen on yleisesti hyvä, mutta henkilönsuojainten käyttöä saatetaan vastustaa, jos ne hankaloittavat työntekoa. Henkilönsuojainten tulisikin olla mahdollisimman sopivat ja ergonomiset työntekijöiden yksilölliset erot huomioiden. Työturvallisuusriskeihin aletaan usein kiinnittää huomiota vasta, kun konkreettinen altistustilanne on tapahtunut. Siksi avoin tiedonjako työturvallisuusriskeistä työpaikalla on tärkeää ja työturvallisuus kannattaa huomioida kattavasti jo perehdytyksessä.
Saara Kuusijärvi
Ympäristötekniikan diplomi-insinööri
Materiaalikierto ry myönsi Saara Kuusijärvelle stipendin opinnäytetyön tekemiseen. Diplomityö ”Uusiomateriaalien testauksen ja käsittelyn työturvallisuus” (2025) valmistui Tampereen yliopiston ympäristö- ja energiatekniikan DI-ohjelmassa.
