Tiskiltä eväät lilaan rasiaan, kansi päälle ja kassalle.
Teksti: Elina Saarinen
Kuva: Ronnie Hole
Tämä rasia ei ole tavanomainen, kertakäyttöinen noutoruoka-astia. Kyljessä on QR-koodi ja muistutus, että rasian voi käytön jälkeen palauttaa uudelleenkäyttöön. Palautushalua motivoi palautuspullojärjestelmästä tuttu pantti: kun rasian palauttaa takaisin kaupan automaattiin, tilille kilahtaa kolmen euron panttisumma.
Keväällä Espoon Lippulaivan tai Sellon Prisman Ruokatoreilla sekä K-Citymarket Sellon tai K-Supermarket Lippulaivan salaattibaareissa asioineet pääsivät osaksi ainutlaatuista Kiertis-pilottikokeilua.
VTT:n ja Vaasan yliopiston johtamassa Reusify-hankkeessa yritykset ja tutkimusorganisaatiot testasivat kauppaympäristössä käytännössä, miten uudelleenkäytettävä pakkaus solahtaa osaksi saumatonta asiakaskokemusta.
Miten asiakas suhtautuu?
Budjetiltaan noin kolmen miljoonan euron Reusify-hankekokonaisuus tutkii viidessä työpaketissa uudelleenkäytettävän pakkauksen vaatimia ja mahdollistamia liiketoimintamalleja, palvelumuotoilua, pakkausratkaisujen teknistä ja logistista toteutettavuutta, uudelleenkäytön ympäristövaikutuksia ja taloudellisia kustannuksia sekä ehkä tärkeintä eli sitä, millainen on kuluttajan hyväksyntä uudelleenkäytettäville pakkauksille.
– Olemme jo pitkällä teknisissä ratkaisuissa. Toteutettavuuden kannalta pääkysymys on, kuinka asiakas tai kuluttaja siihen suhtautuu. Onko ratkaisu helppokäyttöinen? Tuoko se jotakin hyötyä? kiteyttää Reusify-hankkeen projektipäällikkö, VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.
Koko arvoketju mukana
Reusify-hankkeesta tekee kansainvälisessäkin vertailussa harvinaisen se, että yritysten yhteisessä kokeilussa koko pakkauksen arvoketju kauppaketjuista pakkausmateriaalivalmistajiin, pakkaustuotantoon, logistiikka- ja pesutoimijoihin ja pakkausmerkintöjä tekeviin yrityksiin on saatu mukaan toteuttamaan pilottikokeiluja aidoissa asiakastilanteissa.
– On todella suuri onnistuminen, että Reusify-hanke on yhdistänyt vapaaehtoisesti koko arvoketjun, koska yksi toimija ei saisi tällaista kokeilua aikaiseksi. Palaset on tässä saatu hienosti loksahtamaan yhteen, Keskon päivittäistavarakaupan kehityspäällikkö Hannele Dahl-Nevalainen kiittää.
Reusify-hankkeen tulokset ovat suureksi avuksi, kun kauppa ja muut arvoketjun toimijat valmistautuvat saavuttamaan uudistuvan lainsäädännön vaatimukset.
– Pakkaus- ja pakkausjäteasetus tulee vaatimaan pakkausjätteen määrän vähentämistä, ja pakkausten uudelleenkäyttö on tässä yksi työkalu. Näin laajaa regulaatiokokonaisuutta on vaikea saada saumattomasti käytännön toteutukseen, joten Kiertis-kokeilun antama tieto on todella arvokasta, Dahl-Nevalainen korostaa.
Kiertis-pilotissa on päästy käytännössä kokeilemaan koko järjestelmän rakentamista sekä sitä, miten ratkaisut sopivat kaupan arkeen ja toimintatapoihin. Kuluttajanäkökulman lisäksi tärkeää on saada tietoa uudelleenkäytön elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista sekä taloudellisesta kannattavuudesta.
Vähemmän vettä ja energiaa
Pakkausten uudelleenkäyttöä toteutetaan toki muissakin EU-maissa, mutta Suomen on harvaanasuttuna maana löydettävä ne ratkaisut, jotka toimivat täällä parhaiten.
Reusify-hankekumppanit ovat jo onnistuneet kehittämään tapoja, jotka vähentävät energian- ja vedenkulutusta uudelleenkäytettävien rasioiden pesuvaiheessa. Esimerkiksi puhdistusaineiden kemian kehittämisessä, puhdistumisasteen mittaamisessa ja pakkausten digitaalisissa merkinnöissä on edistytty.
– KiiltoClean on tehnyt töitä pesuhuuhteiden kanssa niin, että lika ja pesuaine saadaan pois ja astia kuivattua ilman, että tarvitsisi pohottaa hirveästi energiaa, Harlin antaa esimerkin.
On myös opittu, mitkä asiat heikentävät ja mitkä puolestaan parantavat järjestelmän liiketaloudellista kannattavuutta.
Alustavia tuloksia Materiaalikiertopäivillä
Kiertis-pilotin ja muiden Reusify-hankkeen tutkimusten tuloksia koostetaan parhaillaan. Hankeraportti on luvassa ensi vuoden puolella, mutta sitä ennen alustavista tuloksista päästään kuulemaan jo lokakuussa Materiaalikiertopäivillä Jyväskylässä.
Ali Harlin kertoo, että suunnitelmissa on myös Reusify-hankkeen jatkohanke.
– Reusify-hanke on jo osoittanut, että pakkausten uudelleenkäyttö on teknisesti mahdollista. Liiketaloudellinen kannattavuus ratkeaa pitkälti sen mukaan, mikä on ratkaisujen kuluttajahyväksyntä, Harlin tiivistää.
Miljardiluokan bisnesmahdollisuus
Ali Harlin näkee, että suomalaisinnovaatioilla voi olla markkinapotentiaalia myös muualla. Hankeverkosto on arvioinut, että oikein kaupallistettuna hankeratkaisut voisivat synnyttää taloudellista lisäarvoa yli 1,45 miljardin euron edestä.
– Nykyinen järjestelmä perustuu kertakäyttöpakkauksiin. Se on logistisena innovaationa mahdollistanut nykyisen kaupan rakenteen, logistiikan ja tuoteturvallisuuden. Jos uudelleenkäyttävyydestä avautuu vaikkapa logistiikkaa, asiakaskokemusta tai kaupan kannattavuutta parantava bisnesinnovaatio, se on todellinen kultajyvä, Harlin näkee.
Mikä väri vetoaa?
Reusify-hankkeen kuluttajatutkimusosuutta vetää Vaasan yliopisto, joka on tutkinut pakkausratkaisujen käytettävyyttä ja houkuttelevuutta jo aiemmin esimerkiksi 4everPack-hankkeessa.
– Yleensä kun uudelleenkäytettävää pakkausta ryhdytään markkinoimaan kuluttajalle, viestintä keskittyy ympäristöhyötyihin. Se kuitenkin vetoaa vain vähemmistöön. Aikomuksia käyttää uudelleenkäytettävää pakkausta selittävät pitkälti emootiot, Vaasan yliopiston tutkimusjohtaja Kyösti Pennanen kertoo.
Reusify-hankkeessa Vaasan yliopisto keskittyy siihen, voiko uudelleenkäytettävän pakkauksen visuaalisella designillä kuten väreillä vaikuttaa kuluttajan käyttäytymiseen. Ympäristökestävyyttä korostava pakkaus on tietysti vihreä, mutta vertailtavana on myös iloa viestivä keltainen ja lämmintä hehkua viestivä beige rasia.
Eräässä Reusify-hankkeen toisessa kenttäkokeessa asiakas saa kiinnittää uudelleenkäytettävään pakkaukseen tarran ja antaa pakkaukselle nimen.
– Näin pyrimme aktivoimaan psykologista omistajuutta rasiaa kohtaan. Tutkimustieto kertoo, että kun jokin asia koetaan henkilökohtaiseksi, siitä pidetään paremmin huolta, Pennanen sanoo.
