Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen voisi nostaa kierrätysastetta merkittävästi

Blogi 12.3.2026

Suomen kiertotaloustavoitteet ovat kiristyneet nopeasti, ja erityisesti yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostaminen painaa kuntien ja jätehuoltoyhtiöiden agendalla. Päijät-Hämeessä tutkittiin, vaikuttaisiko biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen alueen kierrätysasteeseen.

Biojätteen osuus kotitalouksien sekajätteestä on valtakunnallisesti lähes kolmannes. Tämä ei ole vain hukattua ravinne- ja energiapotentiaalia, vaan myös merkittävä este muun kierrätyskelpoisen materiaalin hyötykäytölle: biojäte sekajätteen seassa likaa muun muassa paperit ja kartongit niin, ettei niitä pystytä enää laitosmaisesti lajittelemaan kierrätykseen. Syntypaikkalajittelun tehostaminen onkin kriittinen osa kiertotalouden toteutumista.

Tutkimuksessa analysoitiin vuoden 2024 tietoja ja mallinnettiin kolme skenaariota biojätteen erilliskeräyksen laajentamisesta. Jos keräysvelvoite ulotettaisiin yli 200 asukkaan taajamiin, alueellinen kierrätysaste nousisi jo yli 2 prosenttiyksikköä. Mikäli velvoite laajenisi haja-asutusalueille, nousu voisi olla yli 8 prosenttiyksikköä. Yhdistämällä nämä skenaariot, alueellinen kierrätysaste nousisi laskennallisesti yli 61 prosenttiin – siis lähemmäs EU:n vuodelle 2035 asettamaa 65 % tavoitetta.

Laajennus ei kuitenkaan ole pelkkiä prosenttilukuja. Se toisi alueelle tuhansia uusia biojätekeräyksen käyttäjiä, loisi mahdollisuuksia uusille palvelumalleille ja tehostaisi logistiikkaa. Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen voisi nostaa siis merkittävästi alueellista kierrätysastetta, mutta sen ohessa tarvitaan kuitenkin palveluinnovaatioita, kuten joustavia keräysmalleja pientaloille sekä panostusta neuvontaan ja asiakaslähtöiseen palvelukehitykseen.

Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan askel kohti toimivaa kiertotaloutta – sellaista, jossa materiaaleilla on arvo, ja kierrätys on mahdollisimman helppoa jokaiselle kotitaloudelle.

Toni Kranttila
Palvelupäällikkö
Salpakierto Oy

Kranttilan opinnäytetyö on tehty XAMK – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Kestävän liiketoiminnan kehittäjän koulutusohjelmassa. Kirjoittajalle on myönnetty yhdistyksen apuraha opinnäytetyön tekemiseen. Kuvat: Salpakierto

Yhteistyön vaalija 

KiertoPlus 26.11.2025

Teksti Anne Ignatius Kuvat Marjaana Malkamäki

Pari vuotta sitten Tampereen kaupungin kiertotalousasiantuntija Irina Simola halusi vaikuttaa siihen, miten kiertotalous huomioidaan kaupungin toiminnassa. Hän kutsui koolle asiantuntijoita organisaation eri yksiköistä – hankinnoista, konserni hallinnosta, infra- ja talonrakennuksesta, kaavoituksesta ja ympäristönsuojelusta – ja perusti epävirallisen kiertotalousverkoston.

Nyt verkostolla on Teams-ryhmä ja säännöllisiä kokoontumisia neljästi vuodessa.

– Kokoontumiset ovat lisänneet yhteistä ymmärrystämme ja näkemystämme kiertotaloudesta. Verkosto on myös madaltanut raja-aitoja ja helpottanut yhteydenpitoa, Simola sanoo.

Tampere sitoutui kiertotalouden green dealiin keväällä 2025. Esimerkiksi sen valmistelussa kiertotalousverkostosta oli suurta apua.

– Yksin on mahdotonta saada muutosta aikaan. Kiertotalouden edistäminen edellyttää yhteistyötä.

Kunnilla on paljon paikkoja vaikuttaa rakentamisen käytäntöihin.

Irina Simolan mielestä Tampere huomioi kiertotalouden jo verrattain hyvin. Kehitettävää toki riittää sekä Tampereella että kunnissa yleensä.

Kiertotalouden hyötyjä ei aina ole helppo osoittaa, mutta kunnissa pitäisi pystyä näkemään hyödyt pitkälle tulevaisuuteen. Kunnilla kun on iso rooli siinä, miten kaupunkia rakennetaan ja kehitetään kestävästi.

– Kunnilla on paljon paikkoja vaikuttaa rakentamisen käytäntöihin esimerkiksi maankäytössä ja kaavoituksessa tai julkisissa hankinnoissa.

Kunnat ovat jo pilotoineet hankintojen kiertotalouskriteereitä. Simolan mielestä yksittäisistä pilotoinneista pitäisi siirtyä siihen, että kiertotaloutta edistetään hankinnoilla siten, että se on osa vakiintunutta toimintaa.

Ylipäätään hänestä tarvittaisiin mittareita, joilla kiertotalouden edistymistä ja vaikutusta luonnonvarojen käyttöön voitaisiin paremmin seurata.

– Näin voitaisiin muodostaa tilanteesta kokonaiskuva. Nyt seurataan liikaa yksittäisiä hankkeita ja niiden onnistumisia.

Jos kokonaisuus olisi paremmin hanskassa, myös viestintä olisi helpompaa

– Me insinöörit ajattelemme helposti, että asioistakannattaa viestiä vasta sitten, kun kaikki on valmista.

Kuitenkin viestintä on keskeisessä roolissa siinä, miten kiertotaloutta saadaan vietyä eteenpäin ja miten kiertotalouden eteneminen tehdään näkyväksi.

Tampereella monia olennaisia, kiertotalouteen liittyviä asioita on viety ylätasolle ja kaupungin strategiaan. Se on Simolan mielestä hyvä alku, vaikka käytäntöön viemisessä on vielä kehitettävää.

– Siirtymän pitäisi olla nopeampaa, mutta toisaalta nyt kaikki tietävät, että kiertotalous ei ollut mikään hype, joka oli ja meni, vaan aivan fundamentaalinen asia ympäristön ja talouden kannalta.

Kiertotalous on jo osana taloutta ja arvoketjuajattelua.

Irina Simola kehuu kaupunkien yhteistyötä ympäristöministeriön ja Syken kanssa. Kuitenkin yhteistyö voisi hänen mielestään olla vielä tiiviimpää.

– Tällä meidän tasollamme yhteensovitamme ja sovellamme monenlaista lainsäädäntöä käytäntöönpäivittäin.

Parannettavaa voisi Simolan mielestä olla vielä siinä, että sääntelyn toimeenpano ja seuranta nähtäisiinkiinteänä osana lainsäädännön valmistelua. Lainsäädännön toimeenpanoon ja toimivuuden seurantaan kun ei välttämättä panosteta niin, että toimeenpanosta koottaisiin tietoa, jota hyödynnettäisiin uuden lainsäädännön valmistelussa.

Irina Simola on ollut mukana kiertotalouskuvioissa ensimmäisestä kiertotalouspaketista lähtien. Euroopan komissio julkaisi sen joulukuussa 2015.

Edelleen hän on innostunut ja motivoitunut työstään. Hän kokee, että saa tehdä töitä kestävämmän tulevaisuuden eteen.

– Kiertotalous on niin laaja ja monialainen. Sekin kiehtoo, että heti ei tule valmista. Tämä tuliesiin kiertotalouden green dealinkin valmistelussa.

– Se meni läpi jonkinlaisella väsymystaktiikalla,hän sanoo ja nauraa.

Vahvuutenaan hän pitää sitä, että hän on työskennellyt erilaisissa organisaatioissa. Hänelle on luontevaa vaihtaa näkökulmaa yksityiskohdista laajempaan.

– Vaikka maailmaa ei saisi kerralla valmiiksi, niin on tärkeää viedä sitä oikeaan suuntaan. 

Luonto hyötyy pienistäkin teoista

KiertoPlus 26.11.2025

Kiertotalous voi ratkaista tai pahentaa luontokadon ongelmia.

Kiertotaloudella on suora vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Luontokadon maankäyttöön liittyvistä juurisyistä jopa 90 % johtuu neitseellisiä raaka-aineiden kulutuksesta sen sijaan,että materiaaleja kierrätettäisiin.

– Näin ollen kiertotalous voi olla ratkaisevassa asemassa luontokadon estämisessä, sanoo suunnittelu- ja konsultointiyritys Rambollin ympäristöasiantuntija Saara Vauramo.

Hyvä tilaisuus tukea luonnon monimuotoisuutta on esimerkiksi silloin, kun jätekeskusalue, kuten kaatopaikka, otetaan pois käytöstä. Jos alue suunnitellaan fiksusti, sillä voi olla useita positiivisia vaikutuksia sekä luonnon että ihmisten viihtyvyyden kannalta.

Näin on tehty esimerkiksi Helsingissä, jossa entisen kaatopaikan tilalle on rakennettu laaja ulkoilualue Vuosaarenhuippu.

– Koronan aikana näimme, miten suuri merkitys lähiluonnolla on myös ihmisille.


Suunnittelu avainasemassa

Toisaalta kiertotalous voi myös pahentaa luontokatoa. Esimerkiksi uudella kiertotalousalueella voi olla tuhoisia vaikutuksia paikalliseen luontoon, jos perustamisessa ei huomioida luonnon monimuotoisuutta.

– Jos kiertotalousalueen alta pitää hakata metsää, kiertotalous huonontaa luonnon monimuotoisuutta.

Vauramo painottaa, että luonnon monimuotoisuus on tärkeää huomioida niin alueen sijoittamisessa, toiminnassa kuin toiminnan jälkeen.

– Eri vaiheissa vaaditaan erilaisia tekoja, mutta aina se pitää huomioida.

Terveisiä ammattilaisille

Mitä yksittäinen kiertotalousalan työntekijä voi tehdä? Saara Vauramo kehottaa ottamaan luontoasiat aktiivisesti esiin omassa työyhteisössään.

– Ne eivät nouse keskusteluun, ellei joku ota niitä puheeksi.

Luontoteot ovat usein pieniä tekoja. Jo sillä on kokonaisuuden kannalta merkitystä, onko työpaikan pihalla tai parkkipaikan vieressä laaja nurmikko vai niitty.

– Pienistä alueista voi muodostua pölyttäjille merkittävä alue yhdessä kaupungin viherrakentamisen kanssa. Niityn ylläpitäminen on myös halvempaa kuin nurmikon, ja lisäksi se on kaunis.

Vauramo iloitsee siitä, että kiertotalousalalla toimii jo nyt monia yrityksiä, joiden strategia on edistää luonnon monimuotoisuutta. Se antaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja mahdollisuuden profiloitua.

– Tarvitsemme suuria rakenteellisia muutoksia, mutta myös pieniä tekoja pitää arvostaa.

Kuva: Kristine Cinate, Unplush

Jäsenmatka Viroon 2025

Uutinen 27.1.2025

Jätehuoltoyhdistys sekä Suomen Uusioraaka-aineliitto ovat päättäneet toteuttaa yhteisen jäsenmatkan Viroon 21.5.-23.5.2025.

Kohti Tallinnaa lähdetään Eckerö Linella keskiviikkona 21.5. klo 15.15 ja paluu Helsinkiin on perjantaina aikataulun mukaan klo 21.00. Majoitumme loppukesällä 2018 avatussa Metropol Spa Hotellissa, joka sijoittuu Rotterdamin kortteliin aivan Tallinnan ydinkeskustan kupeeseen.

Ohjelmaan on suunnitteilla vierailukäyntejä liittyen uusioraaka-aineiden hyödyntämiseen, materiaalin kierrätykseen sekä lajitteluun ja logistiikkaan. Tutustumme esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyyn, kovamuovin kierrätyslinjastoon sekä uusiokovamuovin hyödyntämiseen rakennusmateriaalina Weerecin toimipisteessä, Kuusakosken romumetallin kierrätysprosessiin ja Green Marinen uuteen kierrätyskeskukseen Tallinnan lähistöllä.

Vierailukohteisiin liikumme yhteiskuljetuksilla. Huomioithan, että osa siirtymisistä (mm. laiva-hotelli-laiva) tehdään jalan. Osallistujat vastaavat vierailukohteissa tarvittavista turvavarusteista (turvakengät, liivit).

Matkan hinta 600€ (ALV 0) sisältää:

  • Risteilyn Helsinki-Tallinna-Helsinki (Eckerö Line)
  • Yöpymiset Metropol Spa Hotellissa (Comfort 1hh)
  • Kaksi lounasta ja illallista Tallinnassa (ruuat)
  • Kuljetukset vierailukohteisiin (pieniä siirtymisiä kävellen)
  • Matkaohjelman vierailuineen

Huom! Huomaathan, että matkalla tulee kaikilla olla mukana voimassaoleva passi tai henkilökortti (ajokortti tai KELA-kortti eivät käy matkustusasiakirjasta).

Jätehuoltoyhdistyksen osalta matka on henkilöjäsenille sekä yhdistyksen yhteisöjäsenien henkilökunnalle. Vahvistamme paikkasi matkalle mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon sisällä lomakkeen täyttämisestä. Vahvistuksen jälkeen ilmoittautuminen on sitova. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Ilmoittautuminen on päättynyt. Mikäli olet kiinnostunut mahdollisesta peruutuspaikasta, ole yhteydessä sihteeri@materiaalikierto.fi.

Lisätietoja:
Anu Patrikainen (sihteeri@materiaalikierto.fi)

Photo by Karson on Unsplash

Robottikourat kasvattavat kierrätysastetta Helsingissä

Uutinen 21.3.2024

Robotit ovat lajitelleet jätteitä Kuljetusringin laitoksella reilun puoli vuotta. Miten uuden laitoksen käyttöönotto sujui? Miltä näyttää robotiikan tulevaisuus jätehuollossa? 

Teksti: Leena Salokoski / Noon Kollektiivi Kuvat: Kuljetusrinki Oy

Kesällä 2023 Kuljetusrinki Oy:n Helsingin kierrätyslaitoksella otettiin suuri harppaus, kun yritys käynnisti robotiikkaan perustuvan lajittelulinjaston. Aivan aluksi alkoi robottien koulutus.

“Muutamien viikkojen ajan roboteille syötettiin valmiiksi lajiteltuja jätteitä, jotta ne oppivat erottamaan materiaalit toisistaan. Nyt tekoäly tietää, mikä materiaali on mitäkin. Tunnistettuja materiaaleja on kymmenittäin”, kertoo Kuljetusringin toimitusjohtaja Markus Närhi.

Robotit ovat olleet tositoimissa reilun puoli vuotta. Kolme robottikouraa poimii ja lajittelee jätteitä parhaimmillaan 7000 poiminnan tuntitahtia. 

Pääasiassa robotit lajittelevat rakennustyömailta, kaupoista ja teollisuudesta tulevaa sekalaista jätevirtaa, jossa on esimerkiksi muovia, puuta ja metallia. Muutos entiseen on suuri. 

“Ennen poimintaa tehtiin ‘mies ja kaivinkone’ -tyylillä, jolloin lajittelutyön tarkkuus ja monipuolisuus jäivät luonnollisesti paljon jälkeen nykytilanteesta. Roboteilla saadaan lajiteltua moninkertaisesti enemmän entiseen verrattuna”, Närhi kertoo. 

Sekalaista jätevirtaa siirretään käsittelylinjastolle traktorin, kaivinkoneen ja kuormaauton avulla.
Sekalainen jätevirta esilajitellaan ballistisella erottelijalla, joka seuloo materiaalista pois muun muassa hienoaineksen. Robottilajitteluun päätyvät vain kolmiuloitteiset kappaleet.

Robotit tuovat mielenkiintoa kierrätyslaitoksen työhön

Kuljetusringin tuotannon työntekijöiden arkeen uusi linjasto toi lisää työvaiheita ja tehtäviä. Esimerkiksi robottien ylläpito ja huolto on vaatinut uusien taitojen opettelua. 

Närhen mukaan työntekijöillä on ollut asenne kohdillaan muutoksen aikana, ja robottilajittelun on koettu tuovan uudenlaista sisältöä työhön. Robotit toimittanut ZenRobotics on kouluttanut osan työntekijöistä robottien pääoperaattoreiksi.

“Kuljetusrinkiläiset ovat tosi ylpeitä siitä, että olemme tuomassa uutta teknologiaa jätehuoltoalalle”, Närhi kertoo.

Kuljetusrinki Oy:n toimitusjohtaja Markus Närhi

Laadukasta jatkojalostetta teollisuuden käyttöön

Uusi linjasto on tehokas ja tarkka – juuri kuten robottien toimittaja etukäteen lupasi. Robottilajittelu tuottaa kierrätysmateriaalia, jonka laatu on rinnastettavissa syntypaikalla käsin lajiteltuun jakeeseen. Jatkojaloste kelpaa teollisuuden prosesseihin.

Robottilajittelu perustuu todennäköisyyslaskentaan. Jokainen linjastolle syötetty kappale skannataan ja robotit laskevat, millä todennäköisyydellä kappale on niiden tunnistamaa materiaalia. Poimintaan päätyvät jatkohyötyarvoltaan arvokkaimmat kappaleet.

“Jos määrittelemme, että kappaleen tulee olla 90 prosentin todennäköisyydellä tiettyä materiaalia, seula epäpuhtauksille on aika tiukka. Todennäköisyyden astetta säädetään, jotta saavutetaan sekä kierrätysmateriaalin riittävä laatu että kierrätysaste”, Närhi kuvailee.

Roboteilla ei tavoitella bisneksen pikavoittoja

Robottilinjasto on Kuljetusringille iso investointi, joka perustuu oletukselle palvelun kysynnän kasvusta. Tulosta roboteilta odotetaan pitkällä aikavälillä.  Investoinnin tueksi yritys sai EU:n elvytysrahastosta Kierrätys ja uudelleenkäyttö -investointirahoitusta Business Finlandin kautta reilu 1,4 miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä roboteille riittää työtä, mutta niiden käyttöä voitaisiin myös tehostaa. Erityisesti rakennusalan taantuma on vaikuttanut jätemateriaalivirtoihin.

“Luontaista markkinaimua ei tällä hetkellä ole, ja kasvun eteen saamme tehdä paljon töitä”, Närhi kertoo.

Toisaalta uusi teknologia ja palvelu ovat avanneet asiakkuuksia ja keskusteluita, joita ei olisi syntynyt ilman uutta linjastoa. Robottilajittelu on profiloinut yritystä markkinoilla uuteen asemaan.

“Kun markkina piristyy, olemme valmiina palvelemaan asiakkaitamme. Nyt pystymme perustekemisen ohella keskittymään myös kehittämistyöhön.”

Robottilajittelu tuottaa jatkojalostetta, joka on laadultaan yhtä hyvää kuin käsin lajiteltu jäte.

Syntypaikkalajittelu pysyy kierrätysasteen kivijalkana

Tulevaisuudessa robotit lajittelevat yhä isomman osan jätevirroista. Näin Markus Närhi vakaasti uskoo.

Tällä hetkellä Suomessa on kuitenkin vasta kaksi robotiikkaan perustuvaa lajittelulinjastoa: Kuljetusringin toimipiste Helsingissä ja Remeon laitos Vantaalla. Lisää robotteja Närhi arvelee näkevänsä alalla, kun teknologia kehittyy ja tulee hinnaltaan saavutettavammaksi.

“Robotiikka on tällä hetkellä hyvä tuki syntypaikkalajittelulle. Kun yhdistetään robotit ja syntypaikkalajittelu, kuljetaan kohti parempaa kierrätysastetta”, Närhi sanoo. 

Pienen synninpäästön robottilajittelu kuitenkin tarjoaa kierrättäjälle. Jos esimerkiksi työmaalla ei tilanpuutteen vuoksi voida järjestää monisyistä lajittelua, sekalaiset jätteet voidaan toimittaa robottilinjastolle. Robotit tekevät lajittelun ja rakennuttaja saavuttaa kierrätystavoitteet. 

“Robotiikka on kiertotalouden tulevaisuus”

Haasteitakin roboteilla vielä riittää. Niille, kuten ihmisillekin, on vaikeaa lajitella kappaleita, joissa on monia eri materiaaleja. Kaksiulotteisiin kappeleisiin robottikourien on vaikea saada otetta.  

Tekoäly kuitenkin pätevöityy harppauksin, ja myös robottikourat saavat jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Närhen mukaan on vaikea ennustaa, mihin jätehuollon robotit kykenevät esimerkiksi kahden vuoden kuluttua. 

Seuraavat vuodet Kuljetusrinki keskittyy nykyiseen linjaston kehitykseen, sillä monia mahdollisuuksia ja ominaisuuksia on vielä kokeilematta. Yhteistyötä tehdään kansainvälisesti muiden robotteja hyödyntävien yritysten kanssa, ja myös ZenRoboticsin kautta uusia innovaatioita saadaan kokeiluun. 

“Ehdottomasti robotit ovat tärkeä osa kiertotalouden tulevaisuutta”, Närhi sanoo.

ZenRoboticsin video näyttää, miten robottilajittelu tapahtuu Kuljetusringin laitoksella.