Perusteltu huoli merien roskaantumisesta on johtanut siihen, että kuntien verovaroin järjestämä yleisten alueiden puhtaanapito siirtyy osin yksityisten yritysten maksettavaksi, kirjoittaa Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen.
Kunnat huolehtivat yleisten alueiden siivouksesta verovaroin. Ne päättävät, kuinka siivous toteutetaan. Ne myös vastaavat toiminnan tehokkuudesta ja siitä, että kuntien varat riittävät kattamaan kustannukset. Valta ja vastuu ovat samoissa käsissä.
EU:n kertakäyttömuovidirektiivin myötä kaupan ja teollisuuden yritykset velvoitetaan korvaamaan kunnille kulut, joita kuluttajien ympäristöön heittämien tupakantumppien sekä kertakäyttöisissä muovipakkauksissa myytävien juomien ja syömävalmiiden ruokien pakkausten siivoaminen yleisiltä alueilta aiheuttaa. Kunnat hoitavat edelleen siivouksen, mutta yritykset maksavat kustannukset voimatta vaikuttaa niihin. Valta ja vastuu ovat eri käsissä.
Kun joidenkin roskien siivouskustannuksia aletaan laskuttaa yrityksiltä, syntyy merkittävä määrä uutta hallinnollista työtä. Kuntien on uusittava kustannusseurantansa entistä tarkemmaksi, jotta yrityksille kohdennetaan vain niille kuuluvat kulut. Myös kerättyjen roskien koostumus on selvitettävä säännöllisesti, jotta kulut voidaan jakaa säädösten edellyttämällä tavalla yritysten ja kuntaveron maksajien kesken. Itse siivouksen toteutukseen ei tule muutoksia, eikä direktiivi niitä myöskään edellytä.
Muoviroskan määrä merissä on aito ongelma. Sen keskeinen syy on toimimaton perusjätehuolto kehittyvissä maissa. Liian usein jätteiden keräys on puutteellista ja kaatopaikat huonosti hoidettuja. EU-maissa jätehuolto pääosin toimii ja syytä roskaantumiseen täytyy hakea yksittäisistä ihmisistä. Napakka sanktio roskaajille voisi vähentää roskaantumista ja siivouskustannuksia tehokkaammin kuin vanhojen kustannusten jako uudella tavalla.
