Tuottajien odotukset jätehuollon kustannusten reilusta jakamisesta ovat korkealla, kun ulkomaiset etämyyjät tulevat tuottajavastuun piiriin. On kuitenkin tärkeää huomata, että jokainen maa voi velvoittaa vain omia yrityksiään. Täysin tasapuolinen kustannusten jako edellyttäisi globaalia sääntelyä.
Kiinasta tulee Suomeen vuosittain lähes 600 miljoonalla eurolla etäkaupan kautta tilattuja tuotteita. Myyjät eivät ole osallistuneet tuotteista ja niiden pakkauksista syntyneiden jätehuoltokustannusten maksamiseen.
Jätelakiehdotuksen mukaan 1.7.2021 alkaen jätehuollon tuottajavastuu tulee koskemaan myös etäkauppaa EU:n jätedirektiivissä ja sen pohjalta tehtävissä lakimuutoksissa. Muutos tulee voimaan, kun jätelaki hyväksytään eduskunnassa.
Ymmärrämme hyvin suomalaisten tuottajien huolen etäkaupan kasvusta ja siitä, että etäkaupasta syntyvät jätteet päätyvät heidän kustannettavakseen. Usein unohdetaan kuitenkin se, että muutos koskee myös kotimaisia yrityksiä, jotka myyvät etäkaupalla tuottajavastuun alaisia tuotteita muihin maihin. Heille muutos on iso ja siihen valmistautuminen vaatii työtä.
Miten se oikein meneekään?
Etäkaupan tuottajavastuuvalvontaan liittyy epärealistisiakin odotuksia. Vaikka ulkomaiset yritykset määritellään tuottajiksi, se ei anna suomalaisille viranomaisille toimivaltaa kyseisiä yrityksiä kohtaan. Jokainen maa voi velvoittaa vain ”omia” yrityksiään. Etäkaupan tuottajavastuuta ei voi siksi säädellä kansallisesti, vaan se vaatii vähintään EU-alueen ja mielellään globaalia säätelyä.
Etäkaupan valvonta edellyttää valvovilta viranomaisilta yhteistyötä ja sen selvittämistä, kuka missäkin maassa ja milläkin toimialalla on toimivaltainen viranomainen. Valvontaa tehdään yrityksen kotimaan viranomaiselle osoitetuin virka-apupyynnöin. Tällä hetkellä on epäselvää, miten ja millä aikataululla jäsenmaat tuovat velvoitteet omaan lainsäädäntöönsä, mikä hankaloittaa valvonnan aloittamista.
EU:n ulkopuolella ei välttämättä ole lainkaan tuottajavastuuta koskevaa lainsäädäntöä eikä myöskään toimivaltaista viranomaista. Siltä osin valvonta on vaikeaa.
Selvitettävää on paljon ja siksi tuottajavastuuta valvova Pirkanmaan ELY-keskus esittikin omassa lausunnossaan, että valvonta käynnistyisi direktiivin mukaisesti vasta 5.1.2023.
