Lisääntyvä kierrätys vaikuttaa myös jätehuollon organisaatioiden viestinnän tarpeellisuuteen, Blue Idea Finlandin Jussi Torvinen kirjoittaa.

Jätehuolto on lakimuutosten ja niiden toimeenpanojen kierteessä. Suomessa on lisättävä kierrätystä ja ensimmäiset uudet jätelain toimet ovat jo toimeenpanossa. Tämä vaikuttaa myös asukasviestinnän tarpeellisuuteen.

Jokaisessa jätehuollon organisaatiossa kannattaakin nyt miettiä, onko viestintäsuunnitelmat päivitetty. Kuka johtaa viestintää? Onko nyt tiedossa tulevia tapahtumia, joista pitää etukäteen tiedottaa?

Tiedotustarpeita syntyy muun muassa jätekeräysten aikataulumuutoksista, epäsäännöllisten ajojen, kuten ongelmajätteen keräysajojen tiedotuksesta, kevään ja kesän jätteenkeräyskampanjoista, jätehuoltomääräyksistä sekä hintamuutoksista asiakkaille. Viestinnässä tulisi ottaa huomioon niin asiakkaiden kuin myös oman organisaation sisäisen tiedottamisen tarpeet.

Digiviestimet tavoittavat asukkaat tehokkaasti

Sään ääri-ilmiöt, tekniset viat ja sairastapaukset vaikuttavat toimintaan kaikkina vuodenaikoina. Tällaiset tapaukset ovat väistämättömiä, ja niitä voi tapahtua koska tahansa. Silloin jokaisen asukkaan on tärkeää olla niistä ajan tasalla.

Viestimällä tehokkaasti ja digitaalisesti jätehuollon organisaatiot voivat säästää rahaa ja aikaa, vähentää asiakaspalvelun työmäärää sekä lisätä ennen kaikkea asiakastyytyväisyyttä.

Tekstiviestitiedotteet ja sosiaalisen median kanavat ovat nykyisin tehokkaimmat kanavat asukkaiden tavoittamisessa. Yli 95 % kaikista tekstiviesteistä avataan ja luetaan 3 minuutin sisällä sen saapumisesta, ja lähes jokaisessa suomalaisessa kotitaloudessa on matkapuhelin.

Vinkkejä digiviestintään

Muutamia poimintoja jätehuollon viestinnän parhaista käytännöistä:

  • On hyvä viestiä selkeästi ja sopivasti – älä siis lähetä tarpeettomia viestejä. Kotitalouksia ja ihmisiä auttaa, kun kerralla viestitään vain yhdestä asiasta.
  • On hyvä identifioida selkeästi, keneltä tieto on peräisin. Se luo turvallisuutta ja luotettavuutta tilanteeseen.
  • Kaikkien ihmisten ei ole aina tarpeen saada kaikkia tiedotteita. Siksi on kohteliasta tarjota myös nk. opt-out, eli halutessaan jokainen voi valita, ettei enää vastaanota tiedotteita.
  • Viestintä voi kulkea myös molempiin suuntiin – onko teillä esimerkiksi sähköinen palautekanava tai avunpyyntökanava, jota käyttää vika- ja häiriötilanteessa?
  • Riippuen maantieteellisestä alueesta voi olla tarpeen kommunikoida monella eri kielellä. Viestintää tekevän on hyvä varmentaa kieliasun toimivuus ja oikeellisuus eri tilanteissa.
  • Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Luo viestintäsuunnitelma etukäteen eri tilanteita varten.

EU:n kierrätystavoitteet ovat kunnianhimoiset ja niihin pääseminen vaatii kirittämistä. KIVOn Timo Hämäläisen mukaan jätehuollon toimijoiden välinen keskustelu auttaa hakemaan uusia ratkaisuja.

Teksti Anne Ignatius

Laki vaatii, että vuoteen 2035 mennessä kaikesta yhdyskuntajätteestä kierrätetään vähintään 65 prosenttia.

Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätysprosentti on tällä hetkellä noin 40, eli matkaa on.

Onneksi aikaakin on, mutta ei kosolti. 12 vuotta hurahtaa nopeasti.

Suomen Kiertovoima ry KIVOn johtajavan asiantuntijan Timo Hämäläisen mielestä tavoitteet ovat yksiulotteiset. Ne huomioivat jätteet yksittäisenä massana eivätkä ota huomioon eri jätelajien eroja. Joidenkin jätteiden kierrättäminen on esimerkiksi kannattavampaa kuin toisten.

Lainsäätäjät ovat kuitenkin puhuneet, joten on aika miettiä ratkaisuja siihen, miten kunnianhimoisiin tavoitteisiin päästään.

Raportointia helpotettu

EU:n tasolla joitain parannuksia on jo tehty. Ennen jäsenmaat saattoivat raportoida kierrätettyjä jätemääriä hyvinkin vaihtelevasti niin, että lukemia ei voinut verrata keskenään. Nyt raportointikäytäntöjä on yhtenäistetty.

Parannusta Hämäläisen mielestä on esimerkiksi se, että nykyään kierrätettyyn määrään lasketaan vain se, mikä todella päätyy kiertoon.

Ennen jäsenmaa saattoi raportoida kierrätettyyn jätemäärään koko pakkauksen. Nyt raportoidaan se raaka-aine, joka jää kierrätettäväksi epäpuhtauksien poistamisen jälkeen.

Esimerkiksi muovipakkaukset eivät päädy kierrätykseen sellaisenaan, vaan niistä täytyy ensin poistaa kierrätettäväksi kelpaamattomat aineet, kuten elintarvikkeiden jäämät.

Keskustelkaa, kollegat!

Mitä alan toimijat Suomessa voivat tehdä? Siihen Timo Hämäläisellä ei ole sellaista vastausta, joka taikasauvaa heiluttamalla ratkaisisi kaikki ongelmat.

Hän korostaa, että tavoitteisiin pääseminen vaatii jatkuvia ponnisteluja. Helpot keinot ovat jo käytössä.

Yhtenä ratkaisuna Hämäläinen pitää työrauhaa. Hän toivoo, että uusi hallitus antaa alan toimijoiden rauhassa investoida ja kehittää toimintaansa siirtymäajan aikana.

Lisäksi hän toivoo entistä laajempaa yhteistyötä eri tahojen välillä.

– Yhteistyöstä puhutaan paljon, mutta sitä olisi varaa tiivistää entisestään. Pitäisi päästä pois pienistä osaoptimoinneista ja kehittää haastavampia, yhteistyötä vaativia ratkaisuja.

Yhteistyötä helpottaa, jos alalla työskentelevien on mahdollista kohdata toisiaan kuplansa ulkopuolella. Hämäläisen mielestä Jätehuoltopäivät mahdollistaa sen ja on osa yhteistyötä.

– Kun pääsee keskustelemaan toisten kanssa, saa myös mahdollisuuden ymmärtää toisten näkökulmia. Se auttaa hakemaan yhteisiä ratkaisuja.

Keskustelu aiheesta jatkuu Jätehuoltopäivillä 2023, esimerkiksi torstaina otsikolla ”Katsaus Suomen kierrätysasteeseen”.

Tuottajavastuu tulee, oletko valmis?

Blogi 4.9.2023

Jos et ole, ei haittaa – Rinki nimittäin on valmis ja palveluksessasi, Ringin viestintäpäällikkö Anna Mäkelä kirjoittaa.

Kuva yrityspakkauksista Rinki Kasvokuva Antti Ahtiluoto

Pakkausten tuottajavastuu laajenee ensi vuoden alussa merkittävästi. Suurin muutos on, että tuottajavastuu laajenee koskemaan myös sellaisia yrityksiä, joiden liikevaihto on alle miljoona euroa.

Kun pakkausten tuottajayhteisöihin kuuluu tällä hetkellä noin 5 000 tuottajavastuullisista yritystä, jotka raportoivat käyttämänsä pakkausmateriaalit ja maksavat niistä kierrätysmaksuja, jatkossa sama velvoite kohdistuu yli 30 000 yritykseen. Rinki on pakkaustuottajayhteisöjen (Sumi Oy ja Suomen Pakkaustuottajat Oy) kumppani, joka auttaa uusia yrityksiä liittymään tuottajayhteisöihin ja hoitamaan velvoitteensa.  

Raportointia ei kannata säikähtää

Nämä 25 000 tuottajavastuun piiriin uutena tulevaa yritystä ovat pieniä yrityksiä, joiden liikevaihto on alle miljoona euroa. Pienillä yrityksillä ei välttämättä ole esimerkiksi sellaista toiminnanohjausjärjestelmää, josta ne voisivat tuottaa Suomen markkinoille saattamiensa pakkausten määrätietoja vaadittavalla tarkkuudella.

Pakkaustietojen raportointi sekä kuulostaa että näyttää maallikolle – jollaisiin luetaan esimerkiksi Ringin viestintäpäällikkö – työläältä ja vaikealta. Raportoinnin hyvä puoli on se, että sitä joutuu tekemään vain kerran vuodessa. Raportoinnin huono puoli on se, että sitä joutuu tekemään vain kerran vuodessa – siihen ei synny rutiinia. Harvoin tehtävää työtä ei tehdä näppituntumalla, vaan siihen pitää aina perehtyä erikseen.

Raportoinnin kanssa yritysten ei kuitenkaan tarvitse jäädä yksin. Siihen on saatavissa koulutusta, ja pienille yrityksille on myös luotu yksinkertaisempi raportointimalli, jotta pakkausten tuottajavastuusta ei tulisi kohtuuton velvoite vaan se sujuisi kivuttomasti.

Oma liittymispolku palvelee uusia jäseniä

Tuottajavastuun laajeneminen on siis haaste suurelle yritysjoukolle. Uusien tuottajavastuullisten yritysten suuren määrän vuoksi se on haaste myös Ringille. Olemmekin tänä vuonna tehneet paljon töitä ja yrittäneet tehdä näiden alle miljoonan euron yritysten liittymisen tuottajayhteisöihin mahdollisimman helpoksi.

Yksi ratkaisu on tuottajayhteisöön liittymisen automatisointi: sen sijaan, että asiakaspalvelumme vastaanottaisi tammikuussa 25 000 puhelua, ja sen jälkeen 25 000 sopimusasiakirjaa ja 25 000 liittymissähköpostia, näiden yritysten liittymistä varten rakennetaan kokonaan oma liittymispolku Ringin kotisivuille. Kyseessä on myös niin suuri muutos – kun asiakasmäärämme kasvaa 300–500 % vuodessa – että emme kuvittelekaan selviävämme siitä vain omin avuin ja vanhoin konstein, vaan olemme ostaneet palvelumuotoilun osaamista rakentaaksemme liittymispolusta yrityksille mahdollisimman sujuvan.

Tavoitehan tässä on yhteinen, ja hyvä: EU:n kierrätystavoitteiden saavuttaminen ja pakkausjätteen saaminen kiertoon. Siinä tuottajayhteisöt ja Rinki ovat ydintehtävässään.

Lapissa kompostoidaan entistä ahkerammin

Blogi 5.6.2023

Lapecon keräysauto talvisessa maisemassa.

Kompostoinnilla on Lapissa pitkät perinteet, mutta nyt kompostoivien kiinteistöjen määrä on noussut entisestään, Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapecon viestintäpäällikkö Aila Kauppila kirjoittaa.

(lisää…)

Jätelaki tehostaa kiertotaloutta ja jakaa vastuita uudelleen

Uutinen 6.9.2021

Jätelainsäädäntö uudistuu.

Teksti Satu Estakari ja Johanna Alakerttula Kuva Unsplash

Uusi jäteki tuli voimaan heinäkuussa 2021, ja uudistukseen liittyvät asetukset ovat olleet juuri lausunnolla. Jätelain laajan uudistuksen tavoitteena on vauhdittaa kierrätystä ja kiertotaloutta, jotta yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousisi ja Suomi saavuttaisi 55 prosentin yhdyskuntajätteen kierrätysasteen vuonna 2025. 

Tehokas erilliskeräys on välttämätön kierrätysasteen nostamiseksi. Uudella jätelain myötä kuntalaisten lajittelumahdollisuudet paranevat ja helpottuvat, ja on arvoitu, että lakimuutoksella luodaan myös uusia työpaikkoja kiertotalouden alalle.

Pakkausten tuottajavastuu laajenee

Kuntalaisille muutos tulee näkymään parempana mahdollisuutena lajitella ja kierrättää eri jätteet omalla kiinteistöllä. Jatkossa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöissä kerätään sekajätteen lisäksi erikseen bio- ja pakkausjätteet. Näiden jakeiden osalta kiinteistökeräys on kuntien vastuulla.

Pakkausten kiinteistökeräys tehdään tulevaisuudessa yhteistoiminnassa pakkausten tuottajan kanssa, eli pakkaajat ja pakkausten maahantuojat korvaavat kunnalle pakkausjätteen keräys- ja kuljetuskuluja. Aiemmin asuinkiinteistökeräyksen kuluista vastasivat kunnat, jotka laskuttivat kulut kotitalouksilta jätemaksuina. Pakkausten tuottajat kustantavat edelleenkin pakkausjätteiden käsittelyn.

Pakkausjätteiden aluekeräysverkosto kuntalaisille säilyy kiinteistökeräyksen ohella, joskin Rinki-ekopisteiden lukumäärä tulee olemaan kaikille pakkaustyypeille sama eli vähintään 1000 pistettä.

Pakkausten tuottajayhteisöjä koskee jätelain mukaan velvoite vastata kaikista pakkauksista. Pakkausten tuottajayhteisöt ovat aloittaneet yhteistyöneuvottelut siitä, kuinka toiminta saatetaan lainmukaiseksi siirtymäajan puitteissa. Jätelaissa velvoitetaan myös ulkomaiset verkkokaupat tuottajavastuun piiriin pakkausten osalta. Aiemmin suomalaiset yritykset maksoivat myös ulkomaisten etämyyjien kautta Suomeen päätyvien pakkausten kierrätyskustannukset.

Velvoitteet laajenevat

Uudistus tuo uusia velvoitteita myös monille muille toimijoille. Kuntien hallinto-, palvelu- ja yritystoimijat sekä seurakunnat ja julkisyhteisöt velvoitetaan jätteiden erilliskeräykseen, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Lisäksi pakkausten vastaanottoterminaaliverkosto yrityksille laajenee julkaistun asetuksen perusteella 30 terminaalista 60 terminaaliin. Asetus, jossa esitys on, tullee voimaan syksyn 2021 aikana.

Jätteiden kuljetusjärjestelmiin tulee muutoksia niissä kunnissa, joissa jätteiden kuljetus on nyt kunnan päätöksellä siirretty asuinkiinteistön haltijan vastuulle. Kunta voi kuitenkin edelleen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä päättää, että asuinkiinteistön haltija järjestää sekalaisen yhdyskuntajätteen sekä saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetuksen sopimalla siitä suoraan kuljetusyrityksen kanssa. Erilliskerätyn jätteen, kuten bio- ja pakkausjätteen kuljetuksista vastaa kunta. 

Uusiomateriaaleja markkinoille

Tuottajavastuu on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä jätehuollon sääntelykeinoista, sillä se edistää toteutuessaan merkittävästi kiertotaloutta tehostamalla monien materiaalien erilliskeräystä ja kierrätystä ympäristönsuojelun vaatimukset huomioon ottaen. Tuottajavastuun toteutumisen kannalta olennaista on, että kaikki yritykset hoitavat tuottajavastuuvelvoitteensa, ja että tuottajille taataan myös ensisijainen oikeus järjestää jätehuolto. 

Tuottajavastuun ja tehokkaiden erilliskeräysvelvoitteiden ansiosta monia uusiomateriaaleja saadaan kattavien erilliskeräysjärjestelmien kautta merkittäviä määriä talteen, mikä onkin jätelain tavoitteena. Kaikille materiaaleille ei kuitenkaan ole riittävästi kysyntää markkinoilla, koska neitseellisiä materiaaleja on saatavilla edullisemmin. Jotta kierrätystavoitteet saavutetaan, onkin tärkeää, että kierrätysmateriaalien markkinat kehittyvät ja kysyntä materiaaleille kasvaa. Uusien kierrätysratkaisujen kehittäminen on niin ikään tärkeässä roolissa tulevaisuudessa, ja se vaatii uutta osaamista ja yhteistyötä eri tahojen kesken.