Vuosien ajan sekajätteemme on tuonut lämpöä koteihin, samalla vähentäen fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja poistaen tarvetta kaatopaikkasijoitukselle. Maailma kuitenkin muuttuu, ja kiertotalouden edetessä sekajätteemme alkaa kertoa uudenlaista tarinaa. Se paljastaa, kuinka hyvin tai huonosti lajittelemme ja kierrätämme jätteemme.
Tilanne on selvä: nykyinen järjestelmä ei riitä saavuttamaan EU:n yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteita. Noin puolet kotitalousjätteestä päätyy yhä sekajätteeseen ja polttoon, mikä tukee kaukolämmön tuotantoa, mutta tuhoaa kierrätyskelpoisia jätteitä.
Tutkimuksessamme halusimme selvittää, millaisia muutoksia ja vaatimuksia siirtyminen kiertotalouteen toisi jätesektorille. Tarkastelemme tätä kysymystä mallintamalla, miten erilaiset lajittelu- ja kierrätysstrategiat vaikuttavat sekajätteeseen, energiantuotantoon ja muovien kierrätykseen Suomessa vuoteen 2030 mennessä.
Mallinnus osoitti, että erilliskeräys on tärkein kierrätyksen tehostaja. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin, että jopa 70–90 prosenttia jätteistä syntypaikkalajitellaan. Erityisesti biojätteessä ja muovipakkauksissa on parantamisen varaa.
Tutkimme myös sekajätteen laitosmaista jälkilajittelua. Tämä voisi lisätä muovien kierrätystä merkittävästi, sillä suuri osa muoveista jää edelleen kotitalouksissa lajittelematta. Jälkilajittelun vaikutus koko yhdyskuntajätteen kierrätysasteeseen jäisi kuitenkin rajalliseksi.
Parantunut lajittelu vaikuttaa myös energiantuotantoon: muovien poistaminen heikentää jätteen lämpöarvoa. Tulokset kuitenkin osoittavat, että biojätteen tehokas erilliskeräys tasapainottaa muutoksia, jolloin poltettava jäte pysyy riittävän tasalaatuisena.
Kun kierrätys lisääntyy, Suomi voi joutua tilanteeseen, jossa polttokelpoinen jäte ei riitä kaukolämmön tarpeisiin. Jätteen tuonti voisi silloin olla väliaikainen ratkaisu ja samalla keino vähentää kaatopaikkasijoitusta esimerkiksi Baltiassa.
Kiertotalouteen siirtyminen ei ole vain teknisten ratkaisujen toteuttamista, vaan kokonaisuuden ymmärtämistä. Kierrätys- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä erilliskeräyksen tehostamista että mahdollisesti jälkilajittelun käyttöönottoa. Oikealla toimenpidekokonaisuudella Suomi voisi kasvattaa kierrätystä heikentämättä energiatuotantoa.
Malin zu Castell-Rüdenhausen
Erikoistutkija
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Tutkimus on osa kirjoittajan väitöskirjatyötä ja on tehty Business Finlandin rahoittamassa MSWPlast-hankkeessa. Yhdistys on myöntänyt stipendin artikkelin kirjoittamista varten.