Avainsana: erilliskeräys

Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen voisi nostaa kierrätysastetta merkittävästi

Blogi 12.3.2026

#biojäte #erilliskeräys #jätehuolto #kiertotalous #Kranttila

Suomen kiertotaloustavoitteet ovat kiristyneet nopeasti, ja erityisesti yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostaminen painaa kuntien ja jätehuoltoyhtiöiden agendalla. Päijät-Hämeessä tutkittiin, vaikuttaisiko biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen alueen kierrätysasteeseen.

Biojätteen osuus kotitalouksien sekajätteestä on valtakunnallisesti lähes kolmannes. Tämä ei ole vain hukattua ravinne- ja energiapotentiaalia, vaan myös merkittävä este muun kierrätyskelpoisen materiaalin hyötykäytölle: biojäte sekajätteen seassa likaa muun muassa paperit ja kartongit niin, ettei niitä pystytä enää laitosmaisesti lajittelemaan kierrätykseen. Syntypaikkalajittelun tehostaminen onkin kriittinen osa kiertotalouden toteutumista.

Tutkimuksessa analysoitiin vuoden 2024 tietoja ja mallinnettiin kolme skenaariota biojätteen erilliskeräyksen laajentamisesta. Jos keräysvelvoite ulotettaisiin yli 200 asukkaan taajamiin, alueellinen kierrätysaste nousisi jo yli 2 prosenttiyksikköä. Mikäli velvoite laajenisi haja-asutusalueille, nousu voisi olla yli 8 prosenttiyksikköä. Yhdistämällä nämä skenaariot, alueellinen kierrätysaste nousisi laskennallisesti yli 61 prosenttiin – siis lähemmäs EU:n vuodelle 2035 asettamaa 65 % tavoitetta.

Laajennus ei kuitenkaan ole pelkkiä prosenttilukuja. Se toisi alueelle tuhansia uusia biojätekeräyksen käyttäjiä, loisi mahdollisuuksia uusille palvelumalleille ja tehostaisi logistiikkaa. Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen voisi nostaa siis merkittävästi alueellista kierrätysastetta, mutta sen ohessa tarvitaan kuitenkin palveluinnovaatioita, kuten joustavia keräysmalleja pientaloille sekä panostusta neuvontaan ja asiakaslähtöiseen palvelukehitykseen.

Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan askel kohti toimivaa kiertotaloutta – sellaista, jossa materiaaleilla on arvo, ja kierrätys on mahdollisimman helppoa jokaiselle kotitaloudelle.

Toni Kranttila
Palvelupäällikkö
Salpakierto Oy

Kranttilan opinnäytetyö on tehty XAMK – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Kestävän liiketoiminnan kehittäjän koulutusohjelmassa. Kirjoittajalle on myönnetty yhdistyksen apuraha opinnäytetyön tekemiseen. Kuvat: Salpakierto

Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!

Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!

Liity jäseneksi – se kannattaa!

Lapissa kompostoidaan entistä ahkerammin

Blogi 5.6.2023

#biojäte #erilliskeräys #jätehuolto #jätejakeet #jätelaki #kompostointi #matkailu
Lapecon keräysauto talvisessa maisemassa.

Kompostoinnilla on Lapissa pitkät perinteet, mutta nyt kompostoivien kiinteistöjen määrä on noussut entisestään, Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapecon viestintäpäällikkö Aila Kauppila kirjoittaa.

(lisää…)

Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!

Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!

Liity jäseneksi – se kannattaa!

Syväkeräys on jätehuollon vihreän siirtymän ytimessä

Blogi 4.4.2023

#erilliskeräys #jätehuolto #jätejakeet #kiinteistökeräys

Jätehuollon on vastattava osaltaan Suomen ja Euroopan ilmastotavoitteisiin – syväkeräyksellä on tässä keskeinen rooli.

Jätehuollon vihreä siirtymä onnistuu, kun mahdollistetaan seuraavat asiat:

  1. Vähennetään sekajätteen määrää paremmalla lajittelulla eli nostetaan kierrätysastetta
  2. Vähennetään jätteenkuljetuksesta aiheutuvaa liikennettä ja sen päästöjä

Kierrätysasteen nostamisen suhteen tehokkaimmaksi keinoksi on todettu kierrätyksen toteuttaminen mahdollisimman lähellä kotia. Mutta miten kotia lähelle päästään, kun kerätään 7 eri jätejaetta ja tila keräykseen ei vain riitä?

Tässä syväkeräys astuu esiin. Syväkeräys mahdollistaa lähikeräyksen, koska 60 % keräyskapasiteetista on maan alla ja puristuminen tuo seka- ja biojätteen kohdalla noin 20% lisävolyymin keräykseen. Yksi 5 m² syväkeräyssäiliö vastaa kahdeksaa 600 litran pinta-astiaa. Puristuman ansiosta tietyillä jakeilla saadaan jopa 2 x 600 l lisäkapasiteettia.

Syväkeräyssäiliöt ovat myös ulkonäöllisesti talon pihaan kauniisti sopivia eikä niitä tarvitse piilottaa pihan perälle tai katokseen. Niitä voidaan jakaa vähemmän volyymia tarvitsevien jakeiden kesken.

Syväkeräyksessä pienemmät päästöt

Miten sitten tyhjennysliikennettä ja sen päästöjä saadaan pienennettyä?
Tähän vaikuttavat kaksi asiaa:

  1. Maksimoidaan kilomäärä per tyhjennys
  2. Huolehditaan, että tyhjennyshinnoittelu tukee ympäristöystävällisintä tyhjennysmuotoa

Molok on tutkinut tyhjennysten CO2-päästöjä kolmannen osapuolen tekemällä kädenjälkiselvityksellä. Hiilikädenjälki on positiivinen, jos vertailtavana oleva järjestelmä tuottaa pienemmän hiilijalanjäljen kuin kilpaileva järjestelmä. Selvityksessä verrattiin MolokDomino-järjestelmää pinta-astioihin pääkaupunkiseudun viidessä taloyhtiökohteessa. Pinta-astioiden tyhjennykset tuottivat 46 % enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin syväkeräys.

Molok on selvittänyt myös tyhjennyshinnoittelun merkitystä yhtenä vihreän siirtymän mahdollistajana. Tutkimuksen mukaan eri keräysmuotojen (pintakeräys-syväkeräys) välinen vertailukelpoinen hinnoittelu ei ole kaikilla alueilla tasapuolista. Tasapuolinen hinnoittelu lähtisi ohjaamaan keräystä ilmastoystävällisempään suuntaan.

Älykäs pinnanmittaus avuksi

Syväkeräys maksimoi kilomäärän per tyhjennys, jolloin tyhjennyskertoja tarvitaan jopa 80 % vähemmän kuin perinteisillä pinta-astioilla.

Tyhjennyskertoja on mahdollista edelleen vähentää käyttämällä keräysastian jätekertymän pinnanmittausta. Kolmannen osapuolen suorittaman analyysin mukaan syväkeräysastia tyhjennetään jopa 40 % täyttöasteella, kun älykäs syväkeräys voidaan tyhjentää keskimäärin 75 % täyttöasteella. Suomessa ei hyödynnetä tarpeeksi älyantureiden tuomaa teholisäystä.

Esimerkki Espoossa toteutuneesta pinnanmittauksen vaikutuksesta 5m3 sekajäteastiassa. Täyttöaste oli 39% ennen anturin käyttöä ja anturin avulla 73%. Tilasto: Molok

Jätehuollon vihreä siirtymä onnistuu, kun päättäjillä on riittävästi tietoa ja työvälineitä ympäristötehokkaaseen ohjaukseen. Käytetään olemassa olevia ratkaisuja ympäristömme hyväksi tänään.

Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!

Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!

Liity jäseneksi – se kannattaa!

Tyyli on vapaa, kunhan muistat litistää

Blogi 8.2.2022

#ekopisteet #erilliskeräys #ilmatpihalle #kartonki #kuitukierrätys

Kartonkipakkauksien litistämisellä voidaan jopa tuplata keräysastioiden tyhjennyspainot, kirjoittaa Kuitukierrätyksen kehityspäällikkö Eija Jokela. 

Kartonkipakkausten kierrättäminen on kuluttajalle yksinkertainen tapa osallistua kiertotalouteen. Keräysastiaan tuoduista kartonkipakkauksista valmistetaan muun muassa pehmopaperirullien hylsyjä ja raaka-aineita uusiin kartonkipakkauksiin aina uudelleen ja uudelleen, jopa 25 kertaa. 

Kuluttajat tuovatkin kartonkipakkauksia ahkerasti keräysastioihin. Keräysastioissa on kuitenkin paljon ilmaa, koska pakkauksia jätetään litistämättä. Keräysastiat ovat täyttyneet ennätysvauhtia, tyhjennyksiä on pitänyt lisätä, kuljettaminen on lisääntynyt ja polttoaineen kulutus sekä päästöt siinä mukana. Lieveilmiönä keräyspisteet ja roskakatokset ovat roskaantuneet astioiden ulkopuolelle jätetyistä pakkauksista.

Keräysastioiden tyhjennyspainot on mahdollista tuplata ja tyhjennystarve puolittaa litistämällä jokainen kartonkipakkaus ennen keräysastiaan pudottamista. Suomen Kuitukierrätys Oy käynnisti kesällä 2021 Ilmat pihalle -kehityshankkeen tavoitteenaan opastaa ja motivoida kuluttajat litistämään kartonkipakkaukset ja näin täyttämään keräysastiat tehokkaammin.

Litistämisen tärkeydestä ja hyödyistä kerrottiin somekampanjalla ja keräysastioihin kiinnitetyillä tarroilla. Hankkeen edetessä seurattiin opastuksen ja ideoiden konkretisoitumista käytännön toiminnaksi ja vaikutusta tyhjennyspainoihin, jotka nousivatkin parhaimmillaan jopa 38 %! 

Pelkästään litistämisestä muistuttaminen tarroilla lisäsi astioiden tyhjennyspainoa. Hankkeen aikana astioiden tyhjennyspainot ovat kehittyneet rohkaisevaan suuntaan ja se todistaa, että lisäämällä informaation määrää ja muistuttamalla litistämisestä säännöllisesti voidaan päästä hyviin tuloksiin.     

Litistämisestä on hyvä muistuttaa positiivisella otteella jatkossakin!

Lue lisää kehityshankkeesta: Ilmat pihalle

Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!

Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!

Liity jäseneksi – se kannattaa!

Jätekuvakkeet helpottamaan jätteiden lajittelua

Blogi 17.11.2021

#erilliskeräys #jätehuolto #jätejakeet #piktogrammit

Jätehuolto voi onnistua tehtävässään eli jätteiden keräämisessä ja kuljettamisessa kierrätystä varten vain, mikäli asukkaat saadaan lajittelemaan hyödyntämiskelpoiset jätteet oikein. Miten me jätehuollon toimijat puolestamme voisimme helpottaa asukkaiden tuskaa vaikeaksi käyneen lajittelutehtävän edessä, jotta jätemateriaali päätyisi laadukkaana kierrätysprosessiin?

Vastauksena on yhteispohjoismaiset jätekuvakkeet eli piktogrammit. Niillä on mahdollista luoda ilman kryptisiä koodeja ja merkintöjä visuaalinen yhteys esim. käytetyn pakkauksen ja kierrätyspisteen välillä. 

Pohjoismaat ovat tehneet yhteistyötä jo parin vuoden ajan Tanskassa kehitettyjen jätepiktogrammien käyttöönottamiseksi. Yhteistyö on lisännyt tietoa ja ymmärrystä maiden välisistä eroista, mutta ennen kaikkea avannut silmät yhtenäisen piktogrammijärjestelmän tarpeesta. Myös Euroopan komissio on osoittanut kiinnostusta pohjoismaista järjestelmää kohtaan, jossa yhtenäisin värein ja symbolein voitaisiin auttaa asukkaita kohti parempaa jätteiden lajittelua. Pohjoismaista mallia pidetäänkin yhtenä vaihtoehtona jätehuoltojärjestelmien harmonisoinnin välineeksi. 

Piktogrammijärjestelmä tiivistää myös alan toimijoiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Esimerkiksi Norjassa on työhön osallistunut laaja joukko toimijoita kuten tuottajat, kunnat ja elinkeinoelämä. Yhteen hiileen puhaltaminen onkin herättänyt järjestelmän nopean laajentumisen ja riemuisan vastaanoton. 

Suomessa piktogrammijärjestelmän käyttöönoton mahdollisuutta kartoitetaan parhaillaan eri toimijoiden kanssa. Kehitystyöhön on kutsuttu laaja joukko tuottajavastuuorganisaatioita, kuluttajien ja kuntien edustajia sekä yksityisiä toimijoita. 

Yhteisen tavoitteemme – kierrätysasteen nousun – vuoksi meidän on pystyttävä käyttämään kaikki mahdolliset keinot. Tässä – kuten usein muulloinkin – päämäärä ei ole ainoa saavutus, vaan se, mitä matkalla yhdessä koemme ja saamme aikaan. 

Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!

Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!

Liity jäseneksi – se kannattaa!