Hanke tuo helpotusta satamien jätehuoltoon

JätePlus 2/2021 1.6.2021

Oulun satamassa tehty pilottihanke on selvittänyt, miten laivayhtiöt voivat purkaa jätteet helposti maihin. Hankkeen tulokset julkistetaan webinaarissa 8.6.2021.

Teksti Anne Ignatius Kuva Janne Gröning

Satamien jätehuollon parantamiseen tähtäävä hanke on tulosten julkistamista vaille valmis. Itämeren suojelua edistävä Baltic Sea Action Group on Oulun sataman pilottihankkeessaan etsinyt keinoja, miten laivat houkutellaan purkamaan jätteensä satamaan ja miten jätteet saadaan hyötykäyttöön.

Haastateltavana oli koko ketju: varustamoita, laivojen työntekijöitä, lastioperaatioista vastaavia satamaoperaattoreita, laivameklareita, sataman ja sitä ympäröivän teollisuuden edustajia, jätehuoltoyhtiöitä ja jätteen hyötykäytöstä huolehtivia energiantuotannon yrityksiä.

Vastaajat kertoivat näkemyksiään siitä, miten sataman jätehuolto toimii ja miten sitä voitaisiin parantaa. Haastatteluja tehtiin lähes 30.

Pesuvesi on kallis jäte

Vastaukset purettiin työpajassa, joissa haastateltavat hakivat ongelmiin ratkaisuja. Käsiteltävänä oli kolme teemaa: jätevedet ja ruokajäte, kiinteät jätteet ja ruumien pesuvedet sekä tiedonkulku.

Lastin purkamisen jälkeen lastiruumat pitää pestä. Pesuvesien käsittely on tämän hetken kuuma peruna, kertoo projektijohtaja Elisa Mikkolainen.

– Ruumien pesuvesi on kallis jätelaji, koska se on pääosin vettä. Jätehuoltoyhtiö ei usein tiedä, mitä veden seassa on. Se osaltaan nostaa käsittelykustannuksia.

Toive: kaikki jäte maihin

Suomen satamissa asioi vuosittain noin 35 000 laivaa. Ne voivat purkaa osan jätteistään Itämereen täysin laillisesti.

Osa laivoista jättää kaiken jätteen maihin. BSAG toivoo, että tämä yleistyy.

– Laivojen syyllistämisen sijasta haluamme keskittyä siihen, miten jätteiden purkaminen satamiin tehdään laivayhtiöille mahdollisimman helpoksi.

Tällä hetkellä käytännöt ovat sekavat. Ongelmia aiheuttaa esimerkiksi se, että laivat lajittelevat jätteensä kansainvälisen Marpol-sopimuksen mukaan, mutta maissa on omat käytäntönsä.

Mikkolaisen mukaan hankkeessa on ollut hyvä, silmiä avaava henki. Esimerkiksi jätehuoltoyhtiöt eivät olleet tienneet, miltä kokonaisuus näyttää laivan näkökulmasta.

– Jätehuoltoyhtiöt ja muut haastatellut lähtivät innoissaan mukaan. Saimme heitä paljon uutta tietoa.

Baltic Sea Action Group julkistaa Oulun satamaa käsittelevän pilottihankkeen tulokset avoimessa webinaarissa tiistaina 8.6. kello 9–11.15. Linkin saat sivuilta bsag.fi. Tilaisuuden voi katsoa myöhemmin tallenteena.

Jätehuolto satamissa suojelee Itämerta

Blogi 18.11.2020

Itämerellä liikennöi päivittäin noin 2 000 laivaa, joista 95 prosenttia on rahtialuksia. Näillä aluksilla seilaa arviolta 25 000 miehistön jäsentä, joiden tuottama harmaa vesi, käsitelty musta vesi ja ruokajäte voidaan laillisesti purkaa Itämereen. 

Suomen satamissa asioi vuosittain noin 35 000 laivaa. Laivan satamakäynnin aikana laivalta puretaan monenlaisia jätteitä: tavallisimpien jätelajien lisäksi esimerkiksi öljyisiä jätteitä sekä ruumien ja tankkien pesuvesiä. Osa näistä on jätteitä, joiden purku mereen on kiellettyä eli jätteenkäsittely maissa on ainoa vaihtoehto. 

Mereen voi laillisesti purkaa laivalla syntyviä talousvesiä eli harmaata vettä, käsiteltyjä käymäläjätevesiä eli mustaa vettä sekä hienonnettua ruokajätettä. Baltic Sea Action Groupin tekemän kyselytutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmesta rahtialuksesta ilmoitti purkaneensa näitä jätelajeja mereen ennen saapumistaan Suomen satamaan.

Vastuullinen tapa käyttöön

Vastuulliset toimijat, kuten Suomen, Ruotsin ja Viron välillä liikennöivät autolautat jättävät jo nyt kaiken jätteen maihin. Haaste on saada sama vastuullinen tapa leviämään myös muille Itämerellä liikennöiville aluksille, niin rahtilaivoille kuin kansainvälisille risteilyaluksillekin.

Itämeren suurin ongelma on ravinnekuormituksen aiheuttama rehevöityminen, jota ilmastonmuutos voimistaa. Ravinnepäästöt laivoista ovat laillisia, mutta haitallisia, sillä jätevesien mukana Itämereen päätyy ravinteiden lisäksi bakteereja ja mikromuoveja. Baltic Sea Action Group etsii keinoja, joilla jätteiden purku maihin tehtäisiin laivoille mahdollisimman helpoksi ja houkuttelevaksi. Parhaiden käytäntöjen löytäminen vaatii vapaaehtoisia toimia ja yhteistyötä yritysten, viranomaisten, tutkijoiden ja muiden sidosryhmien kesken.

Merenkulku tarvitsee jätealan kumppaneita

Satamissa tapahtuva jätehuolto on osa ketjua, joka alkaa laivalta ja päättyy jätteiden hyötykäyttöön maissa. Toimiva jätehuolto ja satamissa tapahtuva yhteistyö vaikuttavat osaltaan siihen, että jätteet päätyvät Itämeren sijasta asianmukaisesti kiertoon. Merenkulku tarvitsee myös jätealan kumppaneita toimiakseen vastuullisesti.

BSAG kuulee mielellään jätehuollon asiantuntijoita siitä, miten maissa voitaisiin vaikuttaa merellä syntyvien jätevirtojen käsittelyyn. Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta: https://www.bsag.fi/merenkulku

Kuulemisiin!