Suomen kiertotaloustavoitteet ovat kiristyneet nopeasti, ja erityisesti yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostaminen painaa kuntien ja jätehuoltoyhtiöiden agendalla. Päijät-Hämeessä tutkittiin, vaikuttaisiko biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen alueen kierrätysasteeseen.
Biojätteen osuus kotitalouksien sekajätteestä on valtakunnallisesti lähes kolmannes. Tämä ei ole vain hukattua ravinne- ja energiapotentiaalia, vaan myös merkittävä este muun kierrätyskelpoisen materiaalin hyötykäytölle: biojäte sekajätteen seassa likaa muun muassa paperit ja kartongit niin, ettei niitä pystytä enää laitosmaisesti lajittelemaan kierrätykseen. Syntypaikkalajittelun tehostaminen onkin kriittinen osa kiertotalouden toteutumista.
Tutkimuksessa analysoitiin vuoden 2024 tietoja ja mallinnettiin kolme skenaariota biojätteen erilliskeräyksen laajentamisesta. Jos keräysvelvoite ulotettaisiin yli 200 asukkaan taajamiin, alueellinen kierrätysaste nousisi jo yli 2 prosenttiyksikköä. Mikäli velvoite laajenisi haja-asutusalueille, nousu voisi olla yli 8 prosenttiyksikköä. Yhdistämällä nämä skenaariot, alueellinen kierrätysaste nousisi laskennallisesti yli 61 prosenttiin – siis lähemmäs EU:n vuodelle 2035 asettamaa 65 % tavoitetta.
Laajennus ei kuitenkaan ole pelkkiä prosenttilukuja. Se toisi alueelle tuhansia uusia biojätekeräyksen käyttäjiä, loisi mahdollisuuksia uusille palvelumalleille ja tehostaisi logistiikkaa. Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen voisi nostaa siis merkittävästi alueellista kierrätysastetta, mutta sen ohessa tarvitaan kuitenkin palveluinnovaatioita, kuten joustavia keräysmalleja pientaloille sekä panostusta neuvontaan ja asiakaslähtöiseen palvelukehitykseen.
Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan askel kohti toimivaa kiertotaloutta – sellaista, jossa materiaaleilla on arvo, ja kierrätys on mahdollisimman helppoa jokaiselle kotitaloudelle.
Toni Kranttila Palvelupäällikkö Salpakierto Oy
Kranttilan opinnäytetyö on tehty XAMK – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Kestävän liiketoiminnan kehittäjän koulutusohjelmassa. Kirjoittajalle on myönnetty yhdistyksen apuraha opinnäytetyön tekemiseen. Kuvat: Salpakierto
Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!
Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!
Jätehuoltoyhdistys sekä Suomen Uusioraaka-aineliitto ovat päättäneet toteuttaa yhteisen jäsenmatkan Viroon 21.5.-23.5.2025.
Kohti Tallinnaa lähdetään Eckerö Linella keskiviikkona 21.5. klo 15.15 ja paluu Helsinkiin on perjantaina aikataulun mukaan klo 21.00. Majoitumme loppukesällä 2018 avatussa Metropol Spa Hotellissa, joka sijoittuu Rotterdamin kortteliin aivan Tallinnan ydinkeskustan kupeeseen.
Ohjelmaan on suunnitteilla vierailukäyntejä liittyen uusioraaka-aineiden hyödyntämiseen, materiaalin kierrätykseen sekä lajitteluun ja logistiikkaan. Tutustumme esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyyn, kovamuovin kierrätyslinjastoon sekä uusiokovamuovin hyödyntämiseen rakennusmateriaalina Weerecin toimipisteessä, Kuusakosken romumetallin kierrätysprosessiin ja Green Marinen uuteen kierrätyskeskukseen Tallinnan lähistöllä.
Vierailukohteisiin liikumme yhteiskuljetuksilla. Huomioithan, että osa siirtymisistä (mm. laiva-hotelli-laiva) tehdään jalan. Osallistujat vastaavat vierailukohteissa tarvittavista turvavarusteista (turvakengät, liivit).
Huom! Huomaathan, että matkalla tulee kaikilla olla mukana voimassaoleva passi tai henkilökortti (ajokortti tai KELA-kortti eivät käy matkustusasiakirjasta).
Jätehuoltoyhdistyksen osalta matka on henkilöjäsenille sekä yhdistyksen yhteisöjäsenien henkilökunnalle. Vahvistamme paikkasi matkalle mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon sisällä lomakkeen täyttämisestä. Vahvistuksen jälkeen ilmoittautuminen on sitova. Pidätämme oikeuden muutoksiin.
Ilmoittautuminen on päättynyt. Mikäli olet kiinnostunut mahdollisesta peruutuspaikasta, ole yhteydessä sihteeri@materiaalikierto.fi.
Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!
Arktisen alueen jätteet käsitellään jatkossa nykyistä järkevämmin. Tuore hanke luo yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan välille.
Teksti Leena Salokoski
Kun Pohjois-Suomessa erilliskerätään jätteitä, ne kuljetetaan jatkojalostettavaksi etelän käsittelylaitoksiin. Esimerkiksi muovi saattaa kulkea Lapista etelärannikolle asti. Käsittelylaitosten perustaminen pohjoiseen ei ole ollut kannattavaa. Mutta entä jos maat tekisivät yhteistyötä?
Tällä hetkellä rajojen yli kulkee lähinnä poltettavaa jätettä, mutta erilliskerättyjen jätteiden kuljettamisessa ja käsittelyssä yhteistyötä ei juuri tehdä, kertoo Kajaanin ammattikorkeakoulun KAMKin johtava kiertotalousasiantuntija Outi Laatikainen. Tähän on tulossa muutos.
Lisää töitä, vähemmän kuljetuksia
KAMKin vetämä hanke selvittää, voisiko rajat ylittävää yhteistyötä tehdä nykyistä tiiviimmin. Nordic Waste Management Vision -hanke (NOWA) on käynnissä vuosina 2023–2025. Tähän mennessä on selvitetty, missä ja miten paljon erilaisia jätteitä arktisella alueella syntyy. Tarkastelussa oli 15 jätejaetta, joista muovin, tuhkien ja biojätteen paikallista jatkojalostamista hanke nyt selvittää.
– Etsimme ratkaisuja, joilla voimme tuottaa hyötyjä pohjoisille alueille. Paikallinen jalostaminen toisi pohjoiseen esimerkiksi työpaikkoja ja vähentäisi jätteiden tarpeetonta kuljetusta etelään, Laatikainen sanoo.
Biojätteitä Norjaan?
Kierrätysvaatimukset kiristyvät, ja esimerkiksi biojätettä kerätään kaikissa alueen maissa yhä useammasta kiinteistöstä. Määrät ovat kuitenkin pieniä, joten yhteistyön merkitys korostuu. – Norjassa on suunnitteilla biokaasulaitos lähelle Suomen rajaa. Se voisi olla sopiva paikka myös pohjoisen Suomen biojätteiden käsittelylle ainakin turistisesongin aikana. Muovien jatkojalostusteknologiat puolestaan kehittyvät nopeasti, ja pienten erien paikallinen jatkojalostus on pian kannattavaa.
Uusi foorumi keskustelulle
NOWA-hanke perustaa tämän vuoden aikana Arctic Waste Forumin, joka toimii jatkossa valtioiden rajat ylittävänä jätealan yhteistyöverkostona. Suomesta hankkeen kumppaneina ovat Haurun Jäteauto Oy, Kiertokaari Oy ja Macon Oy. Foorumiin ovat tervetulleita kaikki alan toimijat, jotka haluavat olla mukana kehittämässä pohjoisten alueiden jätehuoltoa.
Lisätietoa: www.arcticwasteforum.com.
KUVATEKSTI: Nowa-hankkeen pohjoismainen ryhmä tutustui Syklo Oy:n kierrätyslaitokseen Oulussa.
Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!
Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!
Vastuullisuusraportointi alkaa koskea entistä useampia yrityksiä. Mikä kaikki muuttuu? Miten uusista velvollisuuksista selviää?
Teksti Anne Ignatius
Entistä useampi jätehuoltoalankin yritys joutuu pian raportoimaan vastuullisuudestaan. EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD velvoittaa jatkossa myös pk-yrityksiä kertomaan, miten ne huomioivat muun muassa ympäristön toiminnassaan. Direktiivi ei koske heti kaikkia yrityksiä, vaan velvollisuudet astuvat voimaan portaittain yrityksen koon mukaan.
Uusi tapa raportoida voi tuntua raskaalta, mutta laadun- ja jatkuvuudenhallintaan liittyviä palveluja myyvän Arterin vanhempi vastuullisuuskonsultti Appu Haapio-Karjalainen lohduttaa, että läheskään kaikki yritykset eivät joudu aloittamaan raportointia alusta. Esimerkiksi aiemmin tehtyjä laatu- ja ympäristöjärjestelmien dokumentaatioita voi hyödyntää myös tässä.
– Vastuullisuus ei ole rakettitiedettä. Pitää vain istua alas ja aloittaa.
Pari vinkkiä tekemiseen
Raportointi aloitetaan tekemällä niin sanottu kaksinkertainen olennaisuusanalyysi. Siinä yritys arvioi olennaisia kestävyysseikkoja. Olennaista on esimerkiksi se, miten toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan ja millaisia taloudellisia mahdollisuuksia kestävyysseikat voivat tuoda liiketoiminnalle.
Analyysin tekemisen ohjenuoraksi on laadittu 12 standardia alakohtineen. Ohjeet eivät ole yksiselitteisiä määräyksiä, vaan ne antavat raamit toiminnan arvioimiseen. Ne pitävät sisällään yli 80 raportoitavaa kokonaisuutta ja yli 1 100 tietovaatimusta. Jokaista kohtaa ei kuitenkaan tarvitse raportoida, vaan ainoastaan olennaiset.
– Yrityksiltä vaaditaan rohkeutta tunnistaa olennaiset asiat. Liian yksityiskohtainen raportointi ei ole tarpeen, ja toisaalta liian suppea raportointi ei anna riittävää kuvaa toiminnasta.
Koko arvoketju arvioidaan
Kaksinkertainen olennaisuusanalyysi tehdään joka vuosi. Urakkaa ei kuitenkaan tarvitse aloittaa aina alusta, vaan johtoryhmä voi käydä läpi edellisen vuoden analyysin ja katsoa, onko esimerkiksi liiketoiminnassa tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Muuttuneet kohdat arvioidaan alusta, esimerkiksi jos mukaan on tullut uusia alihankkijoita. Kestävyysselvityksessä yrityksen pitää näet huomioida koko arvoketju, ei vain oman yrityksensä toiminta. Näin ollen uusi direktiivi koskee lähestulkoon kaikkia yrityksiä koosta riippumatta.
– Vaikka raportointivelvollisuus ei koskisi omaa yritystäsi, se on aivan varmasti osa jonkun toisen yrityksen arvoketjua. Siksi jatkossa pienten yritysten tulee varautua isojen yritysten kestävyyttä koskeviin tietopyyntöihin.
Raportoidun tiedon pohjalta pitää tehdä kestävyysselvitys. Se liitetään osaksi toimintakertomusta. Kestävyysselvitys pitää varmentaa samaan tapaan kuin kirjanpito. Suomessa kestävyysselvityksen tarkastavat siihen koulutetut tilintarkastajat.
Monia hyötyjä
Raportointivelvollisuus liittyy EU:n vihreään siirtymään. Appu Haapio-Karjalainen näkee muutoksessa monia hyviä puolia. Se auttaa sijoittajia ja kuluttajia vertailemaan eri yritysten vastuullisuutta ja ohjaa rahaa yrityksille, jotka ratkaisevat kestävyyshaasteita. Se lisää avoimutta ja yhdenmukaistaa lainsäädäntöä eri maiden välillä, mikä taas poistaa viherpesua.
– Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Uudet velvoitteet voivat myös tuoda uusia bisnesmahdollisuuksia.
Työ helpottuu kokemuksen karttuessa
Hyvä uutinen on se, että kaiken ei tarvitse olla valmista ensimmäisessä kestävyysselvityksessä. Kehitystyön suuntaviivojen olisi kuitenkin hyvä olla mietittyinä.
– Aluksi kestävyysselvityksen laatiminen lisää byrokratiaa ja vaatii selvittelyjä, mutta kerta kerralta työ muuttuu helpommaksi.
Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin ja kestävyysselvityksen voi tehdä itse, tai työtä varten voi palkata konsultin. Jos kääntyy konsultin puoleen, kannattaa pyytää tarjous ainakin muutamalta ja pyytää erittelemään, mitä kaikkea hinta sisältää.
Lisätietoa kestävyysraportoinnista ja kaksinkertaisesta olennaisuusanalyysistä voi hankkia EU:n sivuilta ja erilaisista kaupallisista webinaareista ja koulutuksista.
Aikataulu
Isot pörssiyritykset eli NFRD-direktiivin alaiset yritykset: raportointivelvoite alkoi 1.1.2024, raportit julkaistaan 2025.
Suuret yritykset: raportointivelvoite alkaa 2025, raportit julkaistaan 2026. Suureksi katsotaan yritys, joka täyttää kaksi seuraavista: yli 40 miljoonan euron liikevaihto, yli 250 työntekijää tai yli 20 miljoonan euron tase.
Pörssilistatut pk-yritykset: raportointivelvoite alkaa 2026, raportit julkaistaan 2027.
Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!
Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!
Robotit ovat lajitelleet jätteitä Kuljetusringin laitoksella reilun puoli vuotta. Miten uuden laitoksen käyttöönotto sujui? Miltä näyttää robotiikan tulevaisuus jätehuollossa?
Teksti: Leena Salokoski / Noon Kollektiivi Kuvat: Kuljetusrinki Oy
Kesällä 2023 Kuljetusrinki Oy:n Helsingin kierrätyslaitoksella otettiin suuri harppaus, kun yritys käynnisti robotiikkaan perustuvan lajittelulinjaston. Aivan aluksi alkoi robottien koulutus.
“Muutamien viikkojen ajan roboteille syötettiin valmiiksi lajiteltuja jätteitä, jotta ne oppivat erottamaan materiaalit toisistaan. Nyt tekoäly tietää, mikä materiaali on mitäkin. Tunnistettuja materiaaleja on kymmenittäin”, kertoo Kuljetusringin toimitusjohtaja Markus Närhi.
Robotit ovat olleet tositoimissa reilun puoli vuotta. Kolme robottikouraa poimii ja lajittelee jätteitä parhaimmillaan 7000 poiminnan tuntitahtia.
Pääasiassa robotit lajittelevat rakennustyömailta, kaupoista ja teollisuudesta tulevaa sekalaista jätevirtaa, jossa on esimerkiksi muovia, puuta ja metallia. Muutos entiseen on suuri.
“Ennen poimintaa tehtiin ‘mies ja kaivinkone’ -tyylillä, jolloin lajittelutyön tarkkuus ja monipuolisuus jäivät luonnollisesti paljon jälkeen nykytilanteesta. Roboteilla saadaan lajiteltua moninkertaisesti enemmän entiseen verrattuna”, Närhi kertoo.
Sekalainen jätevirta esilajitellaan ballistisella erottelijalla, joka seuloo materiaalista pois muun muassa hienoaineksen. Robottilajitteluun päätyvät vain kolmiuloitteiset kappaleet.
Kuljetusringin tuotannon työntekijöiden arkeen uusi linjasto toi lisää työvaiheita ja tehtäviä. Esimerkiksi robottien ylläpito ja huolto on vaatinut uusien taitojen opettelua.
Närhen mukaan työntekijöillä on ollut asenne kohdillaan muutoksen aikana, ja robottilajittelun on koettu tuovan uudenlaista sisältöä työhön. Robotit toimittanut ZenRobotics on kouluttanut osan työntekijöistä robottien pääoperaattoreiksi.
“Kuljetusrinkiläiset ovat tosi ylpeitä siitä, että olemme tuomassa uutta teknologiaa jätehuoltoalalle”, Närhi kertoo.
Kuljetusrinki Oy:n toimitusjohtaja Markus Närhi
Laadukasta jatkojalostetta teollisuuden käyttöön
Uusi linjasto on tehokas ja tarkka – juuri kuten robottien toimittaja etukäteen lupasi. Robottilajittelu tuottaa kierrätysmateriaalia, jonka laatu on rinnastettavissa syntypaikalla käsin lajiteltuun jakeeseen. Jatkojaloste kelpaa teollisuuden prosesseihin.
Robottilajittelu perustuu todennäköisyyslaskentaan. Jokainen linjastolle syötetty kappale skannataan ja robotit laskevat, millä todennäköisyydellä kappale on niiden tunnistamaa materiaalia. Poimintaan päätyvät jatkohyötyarvoltaan arvokkaimmat kappaleet.
“Jos määrittelemme, että kappaleen tulee olla 90 prosentin todennäköisyydellä tiettyä materiaalia, seula epäpuhtauksille on aika tiukka. Todennäköisyyden astetta säädetään, jotta saavutetaan sekä kierrätysmateriaalin riittävä laatu että kierrätysaste”, Närhi kuvailee.
Roboteilla ei tavoitella bisneksen pikavoittoja
Robottilinjasto on Kuljetusringille iso investointi, joka perustuu oletukselle palvelun kysynnän kasvusta. Tulosta roboteilta odotetaan pitkällä aikavälillä. Investoinnin tueksi yritys sai EU:n elvytysrahastosta Kierrätys ja uudelleenkäyttö -investointirahoitusta Business Finlandin kautta reilu 1,4 miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä roboteille riittää työtä, mutta niiden käyttöä voitaisiin myös tehostaa. Erityisesti rakennusalan taantuma on vaikuttanut jätemateriaalivirtoihin.
“Luontaista markkinaimua ei tällä hetkellä ole, ja kasvun eteen saamme tehdä paljon töitä”, Närhi kertoo.
Toisaalta uusi teknologia ja palvelu ovat avanneet asiakkuuksia ja keskusteluita, joita ei olisi syntynyt ilman uutta linjastoa. Robottilajittelu on profiloinut yritystä markkinoilla uuteen asemaan.
“Kun markkina piristyy, olemme valmiina palvelemaan asiakkaitamme. Nyt pystymme perustekemisen ohella keskittymään myös kehittämistyöhön.”
Robottilajittelu tuottaa jatkojalostetta, joka on laadultaan yhtä hyvää kuin käsin lajiteltu jäte.
Syntypaikkalajittelu pysyy kierrätysasteen kivijalkana
Tulevaisuudessa robotit lajittelevat yhä isomman osan jätevirroista. Näin Markus Närhi vakaasti uskoo.
Tällä hetkellä Suomessa on kuitenkin vasta kaksi robotiikkaan perustuvaa lajittelulinjastoa: Kuljetusringin toimipiste Helsingissä ja Remeon laitos Vantaalla. Lisää robotteja Närhi arvelee näkevänsä alalla, kun teknologia kehittyy ja tulee hinnaltaan saavutettavammaksi.
“Robotiikka on tällä hetkellä hyvä tuki syntypaikkalajittelulle. Kun yhdistetään robotit ja syntypaikkalajittelu, kuljetaan kohti parempaa kierrätysastetta”, Närhi sanoo.
Pienen synninpäästön robottilajittelu kuitenkin tarjoaa kierrättäjälle. Jos esimerkiksi työmaalla ei tilanpuutteen vuoksi voida järjestää monisyistä lajittelua, sekalaiset jätteet voidaan toimittaa robottilinjastolle. Robotit tekevät lajittelun ja rakennuttaja saavuttaa kierrätystavoitteet.
“Robotiikka on kiertotalouden tulevaisuus”
Haasteitakin roboteilla vielä riittää. Niille, kuten ihmisillekin, on vaikeaa lajitella kappaleita, joissa on monia eri materiaaleja. Kaksiulotteisiin kappeleisiin robottikourien on vaikea saada otetta.
Tekoäly kuitenkin pätevöityy harppauksin, ja myös robottikourat saavat jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Närhen mukaan on vaikea ennustaa, mihin jätehuollon robotit kykenevät esimerkiksi kahden vuoden kuluttua.
Seuraavat vuodet Kuljetusrinki keskittyy nykyiseen linjaston kehitykseen, sillä monia mahdollisuuksia ja ominaisuuksia on vielä kokeilematta. Yhteistyötä tehdään kansainvälisesti muiden robotteja hyödyntävien yritysten kanssa, ja myös ZenRoboticsin kautta uusia innovaatioita saadaan kokeiluun.
“Ehdottomasti robotit ovat tärkeä osa kiertotalouden tulevaisuutta”, Närhi sanoo.
ZenRoboticsin video näyttää, miten robottilajittelu tapahtuu Kuljetusringin laitoksella.
Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!
Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
