Yhdessä enemmän – Miia ja Henna saavat toisistaan energiaa

KiertoPlus 17.11.2026

Jätehuollon kurssin uudistus toi uuden ulottuvuuden Turun ammattikorkeakoulun ja Lounais-Suomen Jätehuollon yhteistyöhön. Uudistusta siivittivät Henna Knuutilan ja Miia Jylhän pitkä yhteistyö ja innostus kehittää alan osaamista.

Teksti: Helinä Kujala
Kuvat: Anni Savolainen


Kun Turun ammattikorkeakoulun lehtori Henna Knuutila alkoi uudistaa vetämäänsä jätehuollon kurssia viime vuonna, hän otti jo ensimetreillä yhteyttä Miia Jylhään. Jylhä työskentelee tutkimus- ja kehityspäällikkönä Lounais-Suomen Jätehuollossa. Ammattikorkeakoulu ja jätehuoltoyhtiö ovat tehneet jo vuosia tiivistä yhteistyötä, joten apua oli luontevaa pyytää tutulta taholta.

– Kysyin Miialta, voisivatko he katsoa, että jätehuoltokurssi sisältää sellaista tietoa, jota opiskelijat tulevat tarvitsemaan myös työelämässä, Knuutila kertoo.

Jylhä tarttui yhteistyöehdotukseen mielellään. LSJH:ssa oli jo aiemmin tunnistettu tarve vahvistaa kaatopaikkojen jälkihoitoon liittyvää osaamista. Jylhä huolehti siitä, että kurssille saatiin opetusmateriaalia tästä aiheesta.

– Kaatopaikat ovat jääneet vähän unohduksiin, kun niitä ei enää juuri yhdyskuntajätehuollossa tarvita. Osaamista silti tarvitaan yhä esimerkiksi kaatopaikkojen ympäristövaikutusten hallintaan ja kaasujen hyödyntämiseen, Jylhä toteaa.

Yhteys työelämään vahvistui

Turun ammattikorkeakoulun jätehuollon opintokokonaisuus sisältyy energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi opiskelevien koulutusohjelmaan. Knuutila oli rakentanut opintojakson reilut kymmenen vuotta sitten englanninkieliseksi vaihto-opiskelijoita ajatellen, ja sisältökin painottui aiemmin globaaliin jätehuoltoon. Vuosien mittaan opintokokonaisuuteen oli tehty päivityksiä, mutta ei isompaa mylläystä.

– Olin saanut jätehuolto- ja kierrätysalalta viestiä, että sinne tarvitaan alan erityispiirteitä ymmärtävää työvoimaa. Tietääkseni jätehuoltoa ei turhan paljon korkeakouluissa opeteta, Knuutila taustoittaa.

Uudistuksen jälkeen opintokokonaisuuteen kuuluu kaksi suomenkielistä kurssia, joista ensimmäisellä käydään läpi jätehuollon perusteita ja toisella pureudutaan käytäntöön. Kolmas kurssi on englanninkielinen ja keskittyy globaaliin jätehuoltoon.

– Miian tiimissä oli ymmärrys siitä, millaisia projekteja ja toiminnallisia tehtäviä kakkososassa tehdään. Työelämä tulee nyt kurssiin vahvasti mukaan, mikä oli yksi kurssin isoista uudistuksista.

LSJH paitsi tuotti opetusmateriaalia, myös tarjosi kurssilaisille mahdollisuuksia työelämäharjoitteluun sekä järjesti tutustumiskäyntejä yrityksen lajitteluasemille ja neuvontatilaisuuksiin. Opiskelijat saivat tehtäväkseen toimeksiantoja ja niihin asiantuntijan evästyksen ja tuen. Tyypillinen tehtävä koski esimerkiksi kiinteistön jätehuollon suunnittelua ja mitoitusta.

Teoria nivoutuu käytäntöön

Kun kurssi järjestettiin uudistetussa muodossaan ensimmäistä kertaa viime syyslukukaudella, opiskelijoiden palaute oli varsin myönteistä. Knuutilaa ilahduttivat erityisesti maininnat siitä, ettei teoriaosuus jäänyt irralliseksi vaan nivoutui hyvin käytäntöön.

Yksi kurssin suorittaneista oli ympäristötekniikan insinööriksi vuodenvaihteessa valmistunut Vesa Törmäkangas. Hän työskentelee nyt opinahjossaan määräaikaisena projekti-insinöörinä.

– Esimerkiksi regulaatiota koskeva teoriaosuus oli voimakkaasti sidottu ajankohtaisiin käytännön esimerkkeihin. Kurssilla myös mentiin ihan oikeasti perusteisiin – lähtien siitä, mikä on jätettä. Milloin se alkaa olla jätettä, ja milloin se lakkaa olemasta sitä, Törmäkangas kertoo.

Opiskelijat kävivät tutustumassa läheisen Topinojan jätekeskuksen ja lajitteluaseman lisäksi Kuljetusringissä, Keräyslavassa ja Topinpuistossa sekä Lounavoimassa. Yritysten edustajia taas kävi kampuksella kertomassa alan käytännöistä ja ajankohtaisista puheenaiheista.

Törmäkangas piti myös siitä, millä tavoin opiskelijoiden tekemiä selvityksiä eri aihealueista käsiteltiin ryhmässä. Opiskelijat eivät vain esitelleet työnsä tuloksia, vaan he saivat opettaa selvittämiään asioita muille. Aiheet vaihtelivat kirjojen kierrätyksestä autokierrätyksen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Autokierrätyksestä Törmäkangas teki myös opinnäytetyönsä.

– Kurssi oli pedagogisesti taitavasti rakennettu kokonaisuus. Oman aihealueen opettaminen muille oli mielekäs ja omasta mielestäni paras tapa oppia uutta asiaa.

Hankkeesta hyvät raamit

Työnantajalle on arvokasta, kun sen lähellä toimii oppilaitos, josta valmistuu oman alan työvoimaa. Vuosien mittaan LSJH:ssa on ollut paljon opiskelijoita harjoittelujaksoilla, ja myös pysyvässä henkilöstössä on lukuisia Turku AMK:n kasvatteja.

Viime vuosina yhteistyö on saanut lisäpontta EU:n Erasmus+-ohjelman rahoittamasta BECOME-hankkeesta, johon Suomesta osallistuvat LSJH, Turku AMK ja Raision seudun koulutuskuntayhtymä. Tämän vuoden lopussa päättyvä hanke on tähdännyt kiertotalouden sisäisten oppimisyhteisöjen rakentamiseen. Osallistuminen jätehuoltokurssin uudistamiseen oli yksi tapa edistää tätä päämäärää.

– Hankkeen ansiosta olemme voineet laittaa aiempaa enemmän paukkuja yhteistyöhön ja tarkastella sen ympärillä olevia toimintatapoja ja rakenteita. Tavoitteena on ollut kehittää yhteistyöstämme yhä suunnitelmallisempaa ja tiiviimpää ja siten kasvattaa seudun kiertotalouden osaamista, Miia Jylhä kertoo.

Jylhä huomauttaa, että yhteistyö oppilaitosten kanssa on hedelmällistä mutta se myös vie yritykseltä aikaa ja resursseja. Kun kehittämistehtävän antaa opiskelijoille, aikaa menee yhteydenpitoon, suunnitteluun ja arviointiin enemmän kuin jos työn teettäisi konsultilla. Lopputulokselta ei myöskään voi aina odottaa yhtä korkeaa laatua. Toisaalta yhtiö saa pienelle tutkimus- ja kehitystiimilleen tarpeellisia apukäsiä.

– Linjanamme on ollut, että korkeakouluyhteistyö vie eteenpäin strategisia tavoitteitamme. Siksi myös haluamme panostaa siihen työaikaa, Jylhä toteaa.

– Yhteistyötä voi kutsua positiiviseksi toimintatavaksi, jossa mielellämme olemme mukana. Se on win-win molemmille, Knuutila komppaa.

Työelämätaidot vahvistuvat

Vaikka BECOME-hanke pian päättyy, sen vaikutus jää elämään, kun jätehuollon opetukseen on saatu uusi sapluuna. Jylhä arvelee, että LSJH:ssa kurssiin liittyvästä yhteistyöstä tulee jokavuotinen toimintatapa eli tulevatkin jätehuoltokurssin opiskelijat pääsevät yritykseen harjoittelemaan ja saavat sieltä toimeksiantoja.

– Tämä ei vaadi mitään edestakaisin säädettävää rahoitusta, vaan on osa opetusta ja työelämäyhteyksiä. On hienoa, että yritys käyttää resursseja yhteiseen tekemiseen, Knuutila kiittää.

Hänestä ammattikorkeakoulun ja yritysten välisessä yhteistyössä ei ole arvokasta vain substanssiosaamisen vaan myös työelämätaitojen vahvistaminen. On tärkeää osata käyttää eri viestintävälineitä, ottaa rohkeasti yhteyttä, vetää kokouksia, kirjoittaa muistioita, järjestää tapahtumia, kysyä ja kyseenalaistaa.

– Myös sosiaalisia taitoja tarvitaan, kykyä tehdä yhteistyötä, kuunnella ja käydä dialogia. Tällä alalla vaikuttamistyö on tärkeää, mikä vaatii hyviä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Ne eivät kehity vain luokkahuoneessa istumalla, Knuutila huomauttaa.

Into ja energia tarttuvat

Yhteistyö sujuu usein sitä paremmin, mitä paremmin yhteistyökumppanin tuntee. Henna Knuutilan ja Miia Jylhän tuttavuus alkoi työtoveruudesta toistakymmentä vuotta sitten, jolloin Knuutilakin työskenteli jonkin aikaa LSJH:ssa.

Kun Knuutila oli aloittanut työt Turku AMK:ssa, hän ei empinyt pyytää entistä kollegaa mukaan käynnistyvän projektin työryhmiin.

– Totta kai olin heti yhteydessä Miian, jonka tiesin asiantuntevaksi ja mukavaksi tyypiksi. Siitä alkoi yhteistyömme, Knuutila kertoo.

Projektissa selvitettiin materiaalivirtojen syntymistä ja kulkua Varsinais-Suomessa. Se johti seuraavaan hankkeeseen eli Telaketjuun ja tekstiilien kiertotalouden edistämiseen, jossa etenkin LSJH:lla on ollut ja on yhä vahva rooli.

Entä mitä yhteistyö on antanut omaan työhön?

– Henkilökohtaisesti saan Hennalta energiaa. Hänen vahvuuksiaan ovat innostuneisuus, asioihin tarttuminen ja rohkeus ajatella isosti. Se tuo hankkeisiimme uutta ulottuvuutta, Jylhä sanoo.

Knuutila kertoo arvostavansa Jylhän kontaktiverkostoa ja hyvää asiantuntemusta, joka näkyy esimerkiksi kykynä muotoilla projektit nopeasti sopiviksi kokonaisuuksiksi.

– Ja aina Miia lähtee hulluihin ideoihini mukaan, joten sillä tavoin täydennämme hyvin toisiamme.

Turku AMK

  • Yksi Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista.
  • Tarjoaa ympäristötekniikan amk-tutkinnon opintojen lisäksi kestävän kiertotalouden yamk-koulutusta.
  • Koko oppilaitoksessa yhteensä noin 13 500 opiskelijaa vuonna 2025.
  • Energia- ja ympäristötekniikasta valmistuu 60 opiskelijaa vuodessa.
  • Työllistää noin 950 henkeä.

Kuvassa lehtori Henna Knuutila

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH)

  • Kunnallinen jätehuoltoyhtiö, jonka omistajina on 18 kuntaa.
  • Toiminta-alueella on 456 000 asukasta ja noin 40 000 vapaa-ajan asuntoa.
  • Ylläpitää neljää jätekeskusta, kahdeksaa lajitteluasemaa sekä ekopisteitä ja aluekeräyspisteitä.
  • Liikevaihto vuonna 2025 oli 40,3 M€.
  • Työllistää noin 180 henkeä.

Kuvassa tutkimus- ja kehityspäällikkö Miia Jylhä

Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen voisi nostaa kierrätysastetta merkittävästi

Blogi 12.3.2026

Suomen kiertotaloustavoitteet ovat kiristyneet nopeasti, ja erityisesti yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostaminen painaa kuntien ja jätehuoltoyhtiöiden agendalla. Päijät-Hämeessä tutkittiin, vaikuttaisiko biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen alueen kierrätysasteeseen.

Biojätteen osuus kotitalouksien sekajätteestä on valtakunnallisesti lähes kolmannes. Tämä ei ole vain hukattua ravinne- ja energiapotentiaalia, vaan myös merkittävä este muun kierrätyskelpoisen materiaalin hyötykäytölle: biojäte sekajätteen seassa likaa muun muassa paperit ja kartongit niin, ettei niitä pystytä enää laitosmaisesti lajittelemaan kierrätykseen. Syntypaikkalajittelun tehostaminen onkin kriittinen osa kiertotalouden toteutumista.

Tutkimuksessa analysoitiin vuoden 2024 tietoja ja mallinnettiin kolme skenaariota biojätteen erilliskeräyksen laajentamisesta. Jos keräysvelvoite ulotettaisiin yli 200 asukkaan taajamiin, alueellinen kierrätysaste nousisi jo yli 2 prosenttiyksikköä. Mikäli velvoite laajenisi haja-asutusalueille, nousu voisi olla yli 8 prosenttiyksikköä. Yhdistämällä nämä skenaariot, alueellinen kierrätysaste nousisi laskennallisesti yli 61 prosenttiin – siis lähemmäs EU:n vuodelle 2035 asettamaa 65 % tavoitetta.

Laajennus ei kuitenkaan ole pelkkiä prosenttilukuja. Se toisi alueelle tuhansia uusia biojätekeräyksen käyttäjiä, loisi mahdollisuuksia uusille palvelumalleille ja tehostaisi logistiikkaa. Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen voisi nostaa siis merkittävästi alueellista kierrätysastetta, mutta sen ohessa tarvitaan kuitenkin palveluinnovaatioita, kuten joustavia keräysmalleja pientaloille sekä panostusta neuvontaan ja asiakaslähtöiseen palvelukehitykseen.

Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan askel kohti toimivaa kiertotaloutta – sellaista, jossa materiaaleilla on arvo, ja kierrätys on mahdollisimman helppoa jokaiselle kotitaloudelle.

Toni Kranttila
Palvelupäällikkö
Salpakierto Oy

Kranttilan opinnäytetyö on tehty XAMK – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Kestävän liiketoiminnan kehittäjän koulutusohjelmassa. Kirjoittajalle on myönnetty yhdistyksen apuraha opinnäytetyön tekemiseen. Kuvat: Salpakierto

Jäsenmatka Viroon 2025

Uutinen 27.1.2025

Jätehuoltoyhdistys sekä Suomen Uusioraaka-aineliitto ovat päättäneet toteuttaa yhteisen jäsenmatkan Viroon 21.5.-23.5.2025.

Kohti Tallinnaa lähdetään Eckerö Linella keskiviikkona 21.5. klo 15.15 ja paluu Helsinkiin on perjantaina aikataulun mukaan klo 21.00. Majoitumme loppukesällä 2018 avatussa Metropol Spa Hotellissa, joka sijoittuu Rotterdamin kortteliin aivan Tallinnan ydinkeskustan kupeeseen.

Ohjelmaan on suunnitteilla vierailukäyntejä liittyen uusioraaka-aineiden hyödyntämiseen, materiaalin kierrätykseen sekä lajitteluun ja logistiikkaan. Tutustumme esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyyn, kovamuovin kierrätyslinjastoon sekä uusiokovamuovin hyödyntämiseen rakennusmateriaalina Weerecin toimipisteessä, Kuusakosken romumetallin kierrätysprosessiin ja Green Marinen uuteen kierrätyskeskukseen Tallinnan lähistöllä.

Vierailukohteisiin liikumme yhteiskuljetuksilla. Huomioithan, että osa siirtymisistä (mm. laiva-hotelli-laiva) tehdään jalan. Osallistujat vastaavat vierailukohteissa tarvittavista turvavarusteista (turvakengät, liivit).

Matkan hinta 600€ (ALV 0) sisältää:

  • Risteilyn Helsinki-Tallinna-Helsinki (Eckerö Line)
  • Yöpymiset Metropol Spa Hotellissa (Comfort 1hh)
  • Kaksi lounasta ja illallista Tallinnassa (ruuat)
  • Kuljetukset vierailukohteisiin (pieniä siirtymisiä kävellen)
  • Matkaohjelman vierailuineen

Huom! Huomaathan, että matkalla tulee kaikilla olla mukana voimassaoleva passi tai henkilökortti (ajokortti tai KELA-kortti eivät käy matkustusasiakirjasta).

Jätehuoltoyhdistyksen osalta matka on henkilöjäsenille sekä yhdistyksen yhteisöjäsenien henkilökunnalle. Vahvistamme paikkasi matkalle mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon sisällä lomakkeen täyttämisestä. Vahvistuksen jälkeen ilmoittautuminen on sitova. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Ilmoittautuminen on päättynyt. Mikäli olet kiinnostunut mahdollisesta peruutuspaikasta, ole yhteydessä sihteeri@materiaalikierto.fi.

Lisätietoja:
Anu Patrikainen (sihteeri@materiaalikierto.fi)

Photo by Karson on Unsplash

Yhteistyötä pohjoisen jätehuoltoon

KiertoPlus 16.10.2024

Arktisen alueen jätteet käsitellään jatkossa nykyistä järkevämmin. Tuore hanke luo yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan välille.

Teksti Leena Salokoski

Kun Pohjois-Suomessa erilliskerätään jätteitä, ne kuljetetaan jatkojalostettavaksi etelän käsittelylaitoksiin. Esimerkiksi muovi saattaa kulkea Lapista etelärannikolle asti. Käsittelylaitosten perustaminen pohjoiseen ei ole ollut kannattavaa. Mutta entä jos maat tekisivät yhteistyötä?

Tällä hetkellä rajojen yli kulkee lähinnä poltettavaa jätettä, mutta erilliskerättyjen jätteiden kuljettamisessa ja käsittelyssä yhteistyötä ei juuri tehdä, kertoo Kajaanin ammattikorkeakoulun KAMKin johtava kiertotalousasiantuntija Outi Laatikainen. Tähän on tulossa muutos.

Lisää töitä, vähemmän kuljetuksia

KAMKin vetämä hanke selvittää, voisiko rajat ylittävää yhteistyötä tehdä nykyistä tiiviimmin. Nordic Waste Management Vision -hanke (NOWA) on käynnissä vuosina 2023–2025. Tähän mennessä on selvitetty, missä ja miten paljon erilaisia jätteitä arktisella alueella syntyy. Tarkastelussa oli 15 jätejaetta, joista muovin, tuhkien ja biojätteen paikallista jatkojalostamista hanke nyt selvittää.

– Etsimme ratkaisuja, joilla voimme tuottaa hyötyjä pohjoisille alueille. Paikallinen jalostaminen toisi pohjoiseen esimerkiksi työpaikkoja ja vähentäisi jätteiden tarpeetonta kuljetusta etelään, Laatikainen sanoo.

Biojätteitä Norjaan?

Kierrätysvaatimukset kiristyvät, ja esimerkiksi biojätettä kerätään kaikissa alueen maissa yhä useammasta kiinteistöstä. Määrät ovat kuitenkin pieniä, joten yhteistyön merkitys korostuu.
– Norjassa on suunnitteilla biokaasulaitos lähelle Suomen rajaa. Se voisi olla sopiva paikka myös pohjoisen Suomen biojätteiden käsittelylle ainakin turistisesongin aikana.
Muovien jatkojalostusteknologiat puolestaan kehittyvät nopeasti, ja pienten erien paikallinen jatkojalostus on pian kannattavaa.

Uusi foorumi keskustelulle

NOWA-hanke perustaa tämän vuoden aikana Arctic Waste Forumin, joka toimii jatkossa valtioiden rajat ylittävänä jätealan yhteistyöverkostona. Suomesta hankkeen kumppaneina ovat Haurun Jäteauto Oy, Kiertokaari Oy ja Macon Oy. Foorumiin ovat tervetulleita kaikki alan toimijat, jotka haluavat olla mukana kehittämässä pohjoisten alueiden jätehuoltoa.

Lisätietoa: www.arcticwasteforum.com.

KUVATEKSTI:
Nowa-hankkeen pohjoismainen ryhmä tutustui Syklo Oy:n kierrätyslaitokseen Oulussa.

Näin selviät raportoinnista jouhevasti

KiertoPlus 10.9.2024

Kuva vastuullisuusraportointi

Vastuullisuusraportointi alkaa koskea entistä useampia yrityksiä. Mikä kaikki muuttuu? Miten uusista velvollisuuksista selviää?

Teksti Anne Ignatius

Entistä useampi jätehuoltoalankin yritys joutuu pian raportoimaan vastuullisuudestaan. EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD velvoittaa jatkossa myös pk-yrityksiä kertomaan, miten ne huomioivat muun muassa ympäristön toiminnassaan. Direktiivi ei koske heti kaikkia yrityksiä, vaan velvollisuudet astuvat voimaan portaittain yrityksen koon mukaan.

Uusi tapa raportoida voi tuntua raskaalta, mutta laadun- ja jatkuvuudenhallintaan liittyviä palveluja myyvän Arterin vanhempi vastuullisuuskonsultti Appu Haapio-Karjalainen lohduttaa, että läheskään kaikki yritykset eivät joudu aloittamaan raportointia alusta. Esimerkiksi aiemmin tehtyjä laatu- ja ympäristöjärjestelmien dokumentaatioita voi hyödyntää myös tässä.

– Vastuullisuus ei ole rakettitiedettä. Pitää vain istua alas ja aloittaa.

Pari vinkkiä tekemiseen

Raportointi aloitetaan tekemällä niin sanottu kaksinkertainen olennaisuusanalyysi. Siinä yritys arvioi olennaisia kestävyysseikkoja. Olennaista on esimerkiksi se, miten toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan ja millaisia taloudellisia mahdollisuuksia kestävyysseikat voivat tuoda liiketoiminnalle.

Analyysin tekemisen ohjenuoraksi on laadittu 12 standardia alakohtineen. Ohjeet eivät ole yksiselitteisiä määräyksiä, vaan ne antavat raamit toiminnan arvioimiseen. Ne pitävät sisällään yli 80 raportoitavaa kokonaisuutta ja yli 1 100 tietovaatimusta. Jokaista kohtaa ei kuitenkaan tarvitse raportoida, vaan ainoastaan olennaiset.

– Yrityksiltä vaaditaan rohkeutta tunnistaa olennaiset asiat. Liian yksityiskohtainen raportointi ei ole tarpeen, ja toisaalta liian suppea raportointi ei anna riittävää kuvaa toiminnasta.

Koko arvoketju arvioidaan

Kaksinkertainen olennaisuusanalyysi tehdään joka vuosi. Urakkaa ei kuitenkaan tarvitse aloittaa aina alusta, vaan johtoryhmä voi käydä läpi edellisen vuoden analyysin ja katsoa, onko esimerkiksi liiketoiminnassa tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Muuttuneet kohdat arvioidaan alusta, esimerkiksi jos mukaan on tullut uusia alihankkijoita.
Kestävyysselvityksessä yrityksen pitää näet huomioida koko arvoketju, ei vain oman yrityksensä toiminta.
Näin ollen uusi direktiivi koskee lähestulkoon kaikkia yrityksiä koosta riippumatta.

– Vaikka raportointivelvollisuus ei koskisi omaa yritystäsi, se on aivan varmasti osa jonkun toisen yrityksen arvoketjua. Siksi jatkossa pienten yritysten tulee varautua isojen yritysten kestävyyttä koskeviin tietopyyntöihin.

Raportoidun tiedon pohjalta pitää tehdä kestävyysselvitys. Se liitetään osaksi toimintakertomusta.
Kestävyysselvitys pitää varmentaa samaan tapaan kuin kirjanpito. Suomessa kestävyysselvityksen tarkastavat siihen koulutetut tilintarkastajat.

Monia hyötyjä

Raportointivelvollisuus liittyy EU:n vihreään siirtymään. Appu Haapio-Karjalainen näkee muutoksessa monia hyviä puolia. Se auttaa sijoittajia ja kuluttajia vertailemaan eri yritysten vastuullisuutta ja ohjaa rahaa yrityksille, jotka ratkaisevat kestävyyshaasteita. Se lisää avoimutta ja yhdenmukaistaa lainsäädäntöä eri maiden välillä, mikä taas poistaa viherpesua.

– Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Uudet velvoitteet voivat myös tuoda uusia bisnesmahdollisuuksia.

Työ helpottuu kokemuksen karttuessa

Hyvä uutinen on se, että kaiken ei tarvitse olla valmista ensimmäisessä kestävyysselvityksessä. Kehitystyön suuntaviivojen olisi kuitenkin hyvä olla mietittyinä.

– Aluksi kestävyysselvityksen laatiminen lisää byrokratiaa ja vaatii selvittelyjä, mutta kerta kerralta työ muuttuu helpommaksi.

Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin ja kestävyysselvityksen voi tehdä itse, tai työtä varten voi palkata konsultin. Jos kääntyy konsultin puoleen, kannattaa pyytää tarjous ainakin muutamalta ja pyytää erittelemään, mitä kaikkea hinta sisältää.

Lisätietoa kestävyysraportoinnista ja kaksinkertaisesta olennaisuusanalyysistä voi hankkia EU:n sivuilta ja erilaisista kaupallisista webinaareista ja koulutuksista.


Aikataulu

  • Isot pörssiyritykset eli NFRD-direktiivin alaiset yritykset: raportointivelvoite alkoi 1.1.2024, raportit julkaistaan 2025.
  • Suuret yritykset: raportointivelvoite alkaa 2025, raportit julkaistaan 2026.
    Suureksi katsotaan yritys, joka täyttää kaksi seuraavista: yli 40 miljoonan euron liikevaihto, yli 250 työntekijää tai yli 20 miljoonan euron tase.
  • Pörssilistatut pk-yritykset: raportointivelvoite alkaa 2026, raportit julkaistaan 2027.