Jätemiinus: Pitäkää tekoälynne

KiertoPlus 11.9.2023

Se on Jussi taas täällä, terve! 

Oletteko koskaan kuulleet sellaisesta lyhenteestä kuin IoT? Minä luulin, että se tarkoittaa, että Ilkimykset ovat Täällä, mutta ei. 

Muutama tuttavani, jotka osaavat puhua kielillä, kertoivat, että se on Internet of Things. Eli suomeksi härpäkkeiden tietoverkko. On kuulemma sitä tekoälyä se. 

Jääkaappi tietää, mitä puuttuu tai mistä päiväys on mennyt umpeen viime juhannuksena. Hellat punnitsevat tuotteen ja tutkivat antureilla, koska makaronilaatikko on lämmintä.

Minähän innostuin ja säntäsin kodinkonekauppaan. Kauppias esitteli yhtä ja toista ja monenmoista laitetta. 

Mutta millaisia ne sitten oikeasti ovat? Entäs, jos minulle sattuu oikein nipo jääkaappi? Se ottaa ensin minusta kokovartalokuvan ja toteaa, että ohhoh. Sitten se tilailee kaupasta ilman lupaa jääkaapin täyteen salaattia ja kevyttuotteita.

Kun yritän laittaa jääkaappiin einestä, se ei suostu avaamaan ovea! Kun yritän avata kaapin ottaakseni virvokkeita, se ei taaskaan suostu avaamaan, kunhan murjottaa. Meitä on sitten kaksi murjottajaa.

Tai entäs jos käy niin, että saan oikein laiskan jääkaapin? Se katselee päivät pitkät kissavideoita, ei edes muista jäähdyttää. Ruoat kasvaa parissa päivässä karvaa, eikä niitä erota videon kissoista muuta kuin haju.

Mitenköhän ne sitä tekoälyä suunnittelee? Pöydän ääressä on saksalaisia insinöörejä iso joukko, kahvia ja saksalaista pullaa. Sitten puheenjohtaja, jo harmaantunut sarvisankaisiin silmälaseihin sonnustautunut herra, sanoo että eiköhän aloiteta. 

Mitäs me tarvitaan? Logiikkaa, sanoo joku. Kaikki nyökyttelevät. Iso tietokanta ja pilvessä, kuulostaa mainoksissa hyvältä. Taas nyökytellään. Nappi, johon syttyy valo, kun sitä painaa. Tuo on hyvä, toteaa puheenjohtaja. 

Sitten yksi insinööri nousee seisomaan ja kysyy, että mitenkäs sosiaalinen kyvykkyys? Täysi hiljaisuus. Entäs empaattisuus? Täysi hiljaisuus. Huolto? Varaosat? Kierrätettävyys? Täysi hiljaisuus. 

Puheenjohtaja katsoo pitkään ja kysyy, että miten nuo liittyvät älyyn, olepas järkevä äläkä hulluja puhu. 

Insinööri nousee ylös, avaa oven ja poistuu. Miettii, että kuka aikanaan sanoi, ettei se ole hullu, jolta on mennyt järki, vaan se, jolta on mennyt kaikki muu, paitsi järki. 

Pitäkää tekoälynne, minä menen saunaan.

Jätemiinus: Oletko rokottautunut influensseria vastaan?

KiertoPlus 25.10.2022

Jaahas, se on Jussi taas täällä, terve! Aika rientää kuin hirvi, ja kohta ollaan talven kynnyksellä.

Heti alkuun pieni varoituksen sana. Tämä aika on myös influensseriepidemian kannalta vaarallista aikaa.

Kokemusasiantuntijat ovat hyvän tovin varoitelleet, että jopa puolet väestöstä voi kohdata influensserin talven aikana. Epidemia leviää erityisesti nuorten keskuudessa, he kun ovat erityisen alttiita influenssereille.

Influensseri voi aiheuttaa päänsärkyä, väristyksiä, yleistä heikotusta ja joskus myös yllättävää voimaantumista.

Lisäksi on influenssereita, jotka onnistuvat nostamaan lämpöä ja kierroksia kaikissa niissä, jotka ovat sille altistuneet. Ei mikään leikin asia, siis!

Vanhempiin ikäluokkiin influensseri ei onneksi tartu niin helposti, ja heillä oireetkin jäävät vähäisemmiksi. Syytä siihen ei vielä tiedetä, mutta aiheesta on vireillä ainakin kolme väitöskirjaa. Ja tämä on vain alkua, uskokaa pois. Long-influensseri on paljon vakavampaa.

Oireina ovat usein omien mielipiteiden vaihtuminen influensserin mielipiteisiin (siis vähän kuin kehityskeskustelussa), pakonomaista rahan käyttämistä tuotteisiin tai palveluihin, joista ei ole ikinä edes kuullut mutta jotka näyttävät hyviltä postauksissa, sekä influensserin fanittaminen ja muu sekava käytös.

Moni työnantaja on varautunut tilanteeseen ja tarjoaa työntekijöilleen ilmaisen influensserirokotuksen.

Aina on tietysti myös niitä, jotka kiistävät koko influenssereiden olemassaolon. Kyseessä on vain salajuoni, jonka johtavat valtioiden päämiehet ovat sahtipäissään kehitelleet Hurskaisen Arvon saunan pukuhuoneessa Sonkajärven Päsmärinniemellä.

Näille influensseridenialisteille on turha esittää tilastoja influenssereiden vaikutuksesta kansantalouteen tai ihmisten mielenterveyteen. Valeuutisia ovat kaikki, ja jos muka joku influensseriepidemia on olemassa, niin ei se ole tavallista mainontaa kummempaa.

Mutta se, joka on influensserin iskut pahiten kokenut ja siitä selvinnyt, voi pää pystyssä katsoa tulevaisuuteen. Kun tästä selvisin, selviän mistä tahansa.

Myös vaikuttajat ovat nyt liikkeellä, mutta niistä ei ole huolen häivää influenssereihin verrattuna.

Hoito on helppo ja toimiva. Korva-SOTE-ammattilaisen käsittelyn jälkeen kuulo paranee tavallisesti entiselleen, eivätkä viestit tule enää vääristyneinä korvan kautta aivokuorelle ihmeteltäväksi.

Pysykää terveinä!

Jätemiinus: Some ei ole soma

KiertoPlus 14.3.2022

Se on Jussi taas, terve!

Sosiaalinen media eli some, kuten aikuiset sanovat, on ihmeellinen otus. Se on vähän kuin ameeba, joka muuttaa muotoaan koko ajan ja josta riittää ulokkeita joka suuntaan, niin valoon kuin pimeyteenkin.

Toisaalta some on hyödyllinen. Miten helposti sen kautta voikaan kertoa spanieliseuran ja käkikellokerhon viimeisimmät kuulumiset ja jakaa kymmenet tuhannet kuvat ruoka-annoksista ja kissan viimeisimmistä kommelluksista. Mikäs sen mukavampaa.

Sitä minä kuitenkin ihmettelen, ettei kukaan puhu epäsosiaalisesta mediasta eli esomesta. Siellä se luuraa somen sisuksissa kissavideoiden lomassa kähmäisenä ja epämääräisenä pimeän aineen lonkeroina.

Riidankylväjien sankka joukko istuskelee aamuyön tunteina koneiden ääressä iskeäkseen salakavalasti mihin tahansa asialliseen keskusteluun ja yllyttää osallistujia roimaan riitaan ja pahan mielen levittämiseen.

Se on ihan samaa porukkaa, joka aikanaan koulun pihalla takarivistä huudellen yllytti kiistelijöitä, että tapelkaa niin saatte tupakkaa. Nykyisin paras keino on puskista huutelu, tai siis puskista kirjoittelu, esomen uumenissa.

Puskista huutelu on mielenkiintoinen laji. Sitä voi harrastaa melkein minkä ikäiset vain. Sitä voi harrastaa kesät talvet, ulkona ja sisällä ja mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Ennen välineiksi riittivät kantava ääni ja Tanskan kuninkaan rintapastillit. Nykyisin tarvitaan härpäke, jota virheellisesti älylaitteeksi kutsutaan.

Tai voi älylaite olla oikeakin nimitys. Välillä tuntuu siltä, että laitteessa on kuin onkin enemmän älyä kuin sen käyttäjässä.

Puskista huutelusta on väistämättä tulossa olympialaji, jos ei aikaisemmin, niin viimeistään Kihniön kesäolympialaisissa 2038.

Puskista huutelu on lajina kehittynyt roimasti. Ennen huudeltiin puskista oikeasti ja kun selvitettiin, että kuka siellä huutelee, niin huutelijan paikalta löytyi enää pölypilvi ja loittonevaa töminää.

Nyt puska on muuttunut bittipöheiköksi ja paikalta löytyy pelkkä nimimerkki ja, jos oikein tarkasti kuuntelee, myös pahansuopaa hihitystä.

Minkä loppumattoman herkkupöydän ääreen nykyiset puskista huutelijat ovat päässeetkään. Tavallisimmat taktiikat ovat suora taklaus edestä poikittaisella mielipiteellä tai kierompi sarkastinen koukkaus takaapäin. Joukkotappeluhan siitä syntyy ja penalttia ei kenellekään.

Jätemiinus: Klikkiotsikko

JätePlus 3/2021 27.10.2021

No Jussi tässä taas. JätePlus-lehden tekeminen on varmaan mukavaa. Päätoimittaja miettii suuria ajatuksia, juo kahvia ja syö viineriä. Ovella on ruuhkaa, kun avustajat tarjoavat juttujaan lehteen. Miten oli ennen?

Ensin kuului ovelta koputus, sitten avustaja toi juttunsa toiveikkaana, että jospa nyt tärppäisi. Päätoimittaja lukee, nostelee silmälasejaan, katsoo välillä avustajaa, hörppää kahvia ja mutustelee viineriä, sanoo sitten, että ettei tästä oikein. Ei ole sisältöä eikä rakennetta. Jos laitat saunan sytykkeeksi, niin on edes jotain hyötyä. Avustaja lähtee päätään roikottaen.

Mitä nykyisin? Päätoimittaja juo kahvia ja mutustaa viineriä. Avustaja tulee, tuo jutun, päätoimittaja lukee ja on sanomaisillaan ne samat sanat sisällöstä ja rakenteesta ja saunan sytykkeestä, kun avustaja tokaisee, että katsopa otsikkoa! Päätoimittaja katsoo ja riemastuu: ”Klikkiotsikko!”. Kyllä me tämä lehteen laitetaan, vaikka tekstin olisivat kirjoittaneet itse innovaatiokonsultit.

Jos luulette, että klikkiotsikossa on kyse tietotekniikasta ja hiirestä, niin väärässä olette. Klikkiotsikko tulee siitä, että luette otsikon ja innostutte, että onpa mielenkiintoista. Sitten luette itse jutun. Siinä ei ole mitään mielenkiintoista.

Teitä on petetty, ja päässä kuuluu ”klik”.

Jos koira puree poliisia, se ei ole klikkiotsikko. Oikea klikkiotsikko kuuluu: ”Poliisi puri koiraa, molemmat lääkäriin”. Jutusta käy ilmi, että purija oli poliisikoira, joka puri toista koiraa.

Toinen koira ei hyvällä katsonut, kun poliisikoira jyrsi sen koipea, ja puri takaisin. Eläinlääkäriin molemmat. Jutusta ei edes käynyt ilmi, saiko toinen koira koppia virkahenkilön väkivaltaisesta vastustamisesta. Klik.

Tai: ”Ex-urheilija oli joutua UFOjen sieppaamaksi”. No, olihan tuo joskus juossut Selänpään Jäykkien maastojuoksujoukkueessa ja olisi saattanut tulla UFOjen sieppaamaksi, jos jossain olisi ollut UFOja. Niitä ei ollut näkynyt sitten vuoden 1973, kuten matkahuollon baarista tavoitettu kyläläinen jutussa todisti, ja sekin UFO saattoi olla Hurskaisen traktori, jonka toinen etulamppu oli pimeänä. Klik.

JätePlussaan pitää saada klikkiotsikoita. Minulla on tässä valmiina muutama ehdotus vapaasti käytettäväksi.

”Jätelain käsittely hämmensi ympäristövaliokunnassa. Valiokunnan puheenjohtaja jämeränä: jos tätä ei saada käsiteltyä tänään, niin minä…”

Jutussa se jatkuu, että ”menen saunaan, kun taloyhtiön saunavuoro alkaa kuudelta. Niin hyvät kollegat ja kanssakansanedustajat, eiköhän mennä kotiin ja jatketa taas sitten huomenna. Mukavaa iltaa kaikille”. Klik.

Tai:

”Komissio julkaisi akkuasetusluonnoksen, ympäristöministeriön viranhaltijalla viiltävä kuitti”. Jutusta käy ilmi, että viranhaltija oli tullut Brysselistä ja oli kopioimassa kuitteja matkalaskuun, kun hotellikuitti oli viiltänyt haavan etusormeen. Klik.

Lisää klikkiotsikoita JätePlussaan ja heti, vaatii nimimerkki Yksi kaikkien puolesta.