Jätehuoltopäivät: Muuttuvat lait kiinnostivat jälleen

KiertoPlus 25.10.2022

Jätehuoltopäivien sali on täynnä osallistujia.

Maailma muuttuu, mutta Jätehuoltopäivät pysyy. Kiertotalouden päätapahtuma keräsi salin täyteen alan ammattilaisia.

Teksti Anne Ignatius Kuvat Susanna Kekkonen

Iloinen ja kupliva tunnelma oli jälleen kerran läsnä, kun kiertotalouden ammattilaiset kokoontuivat alan päätapahtumaan Jätehuoltopäiville lokakuun alussa.

Tunnelmaa kehui myös oululainen Veli-Pekka Pyörälä. Pyörälä työskentelee logistiikkapäällikkönä kunnan omistamassa Kiertokari Oy:ssä ja on osallistunut Jätehuoltopäiville jo monta kertaa.

– Täällä näkee tuttuja ja kuulee uusia asioita.

Jätehuoltopäivien ensimmäisenä päivänä häntä kiinnostivat etenkin pakkausten laajentunutta tuottajavastuuta ja jätelain muutoksia koskevat esitykset.

Oululainen Veli-Pekka Pyörälä on osallistunut Jätehuoltopäiville monta kertaa.

Vanhojen kumppanuuksien verryttelyä

Jätehuoltopäivien konkari on myös Sulapac Oy:n kehitysjohtaja Mari Saario. Saarion työnantaja valmistaa muun muassa biohajoavia pakkauksia kosmetiikkateollisuudelle.

Jätehuoltopäiville hän tuli päivittämään tietojaan lainsäädännöstä ja verryttelemään vanhoja kumppanuuksia.

– Tarvitsemme koko ajan uusia kumppaneita, jotka valmistavat kierrätyspohjaisia, laadukkaita raaka-aineita.

Mari Saario tuli verryttelemään vanhoja kumppanuuksia.

Ainutlaatuinen yhteys viranhaltijoiden kanssa

Maailma muuttuu, mutta Jätehuoltopäivien lainsäädäntökatsaus pysyy. Näin kommentoi muutamakin osallistuja kaksipäiväisen tapahtuman ohjelmaa. Lainsäädäntökatsaus vaikuttaa joka vuosi olevan yksi eniten osallistujia kiinnostavista esityksistä.

Jätehuoltoyhdistyksen puheenjohtaja Satu Estakari arvostaa suuresti sitä, että ympäristöministeriön edustajat käyvät joka vuosi kertomassa, mitä lainsäännössä on kulloinkin meneillään.

Estakarin käsityksen mukaan on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuista, että viranhaltijoilla on niin hyvä keskusteluyhteys kentän kanssa.

Kohtaamisia päättäjien kanssa

Mukana oli jälleen monia näytteilleasettajia. EWF ECOn aluejohtaja Henrik Hassinen oli ensimmäistä kertaa mukana. Ruotsalainen yritys myy älykkäitä jäteasioita ja tavallisiin jäteasioihin antureita.

– Haluamme verkostoitua, lisätä tunnettuutta ja tavata alan päättäjiä ja vaikuttajia, hän perusteli osallistumistaan.

Älyroskis toimii aurinkoenergialla. Anturit mittaavat jätteen määrää ja puristimet puristavat jätettä kasaan.

Henrik Hassinen toivoi, että osallistuminen Jätehuoltopäiville lisää hänen edustamansa yrityksen tunnettuutta.

Ensi vuonna Turkuun

Jätehuoltopäivät järjestettiin tänä vuonna hotelli Sokos Hotel Triplassa Helsingin Pasilassa. Tapahtumaan osallistui 250 ihmistä paikan päällä ja 46 etänä.

Tapahtumakoordinaattori Hanna Tukiainen oli osallistujamäärään tyytyväinen. Koronan aikana ihmiset tottuivat, että tapahtumiin voi osallistua myös kotona sukkaa kutoen.

– Innokas osallistuminen paikan päällä kertoo siitä, että ihmiset muistavat Jätehuoltopäivät hyvänä tapahtumana, johon kannattaa tulla kaukaakin.Ensi vuonna Jätehuoltopäivät järjestetään 4.–5.10. Turussa.

Jätemiinus: Some ei ole soma

KiertoPlus 14.3.2022

Se on Jussi taas, terve!

Sosiaalinen media eli some, kuten aikuiset sanovat, on ihmeellinen otus. Se on vähän kuin ameeba, joka muuttaa muotoaan koko ajan ja josta riittää ulokkeita joka suuntaan, niin valoon kuin pimeyteenkin.

Toisaalta some on hyödyllinen. Miten helposti sen kautta voikaan kertoa spanieliseuran ja käkikellokerhon viimeisimmät kuulumiset ja jakaa kymmenet tuhannet kuvat ruoka-annoksista ja kissan viimeisimmistä kommelluksista. Mikäs sen mukavampaa.

Sitä minä kuitenkin ihmettelen, ettei kukaan puhu epäsosiaalisesta mediasta eli esomesta. Siellä se luuraa somen sisuksissa kissavideoiden lomassa kähmäisenä ja epämääräisenä pimeän aineen lonkeroina.

Riidankylväjien sankka joukko istuskelee aamuyön tunteina koneiden ääressä iskeäkseen salakavalasti mihin tahansa asialliseen keskusteluun ja yllyttää osallistujia roimaan riitaan ja pahan mielen levittämiseen.

Se on ihan samaa porukkaa, joka aikanaan koulun pihalla takarivistä huudellen yllytti kiistelijöitä, että tapelkaa niin saatte tupakkaa. Nykyisin paras keino on puskista huutelu, tai siis puskista kirjoittelu, esomen uumenissa.

Puskista huutelu on mielenkiintoinen laji. Sitä voi harrastaa melkein minkä ikäiset vain. Sitä voi harrastaa kesät talvet, ulkona ja sisällä ja mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Ennen välineiksi riittivät kantava ääni ja Tanskan kuninkaan rintapastillit. Nykyisin tarvitaan härpäke, jota virheellisesti älylaitteeksi kutsutaan.

Tai voi älylaite olla oikeakin nimitys. Välillä tuntuu siltä, että laitteessa on kuin onkin enemmän älyä kuin sen käyttäjässä.

Puskista huutelusta on väistämättä tulossa olympialaji, jos ei aikaisemmin, niin viimeistään Kihniön kesäolympialaisissa 2038.

Puskista huutelu on lajina kehittynyt roimasti. Ennen huudeltiin puskista oikeasti ja kun selvitettiin, että kuka siellä huutelee, niin huutelijan paikalta löytyi enää pölypilvi ja loittonevaa töminää.

Nyt puska on muuttunut bittipöheiköksi ja paikalta löytyy pelkkä nimimerkki ja, jos oikein tarkasti kuuntelee, myös pahansuopaa hihitystä.

Minkä loppumattoman herkkupöydän ääreen nykyiset puskista huutelijat ovat päässeetkään. Tavallisimmat taktiikat ovat suora taklaus edestä poikittaisella mielipiteellä tai kierompi sarkastinen koukkaus takaapäin. Joukkotappeluhan siitä syntyy ja penalttia ei kenellekään.