Sweco on tyytyväinen lähdettyään mukaan green dealiin.
Sitoumuksesta saa monia hyötyjä, mutta rahoitusta
sitoumusten toteuttamiseen ei ole luvassa.

Teksti Anne Ignatius

Kiertotalouden green deal on lähtenyt käyntiin lupaavasti, arvioi hanketta koordinoiva ympäristöministeriön erityisasiantuntija Heikki Sorasahi.

Sitoumuksen on tehnyt syyskuussa 2025 noin 25 toimijaa, kuten kuntaa, maakuntaa ja yritystä. Määrä kasvaa koko ajan.

Kiinnostusta näyttäisi olevan enemmänkin ainakin sen perusteella, että Kiertotalous-Suomen järjestämät, aihetta käsittelevät tilaisuudet ovat vetäneet hyvin väkeä.

Sorasahi sanoo olevansa tyytyväinen sitoutujien määrään, vaikka myöntää, että sitoutuneita voisi olla enemmänkin.

– Yritykset ovat lähteneet liikkeelle aktiivisemmin kuin kunnat. Se on ymmärrettävää, koska yritysten on helpompi toimia ketterästi.

Kiertotalouden green deal on vapaaehtoinen sitoumus, jolla yritykset ja julkiset toimijat lupaavat vähentää luonnonvarojen käyttöä ja edistää kiertotaloutta.

Sitoumusten sisällöt vaihtelevat laidasta laitaan korjausrakentamisen edistämisestä kotimaisen kalan ja kasvisten lisäämiseen.

Sitoumusten toteutumista ja tuloksia mitataan niin, että jokainen mukana oleva taho raportoi etenemisestään joka kolmas vuosi Sitoumus2050-alustalla.

– Myöhemmin mukaan on tulossa laajempi arvio, jolla mitataan kokonaisuuden tuloksia ja vaikuttavuutta.

Materiaalien hiilijalanjälki näkyviin

Yksi mukaan lähteneistä yrityksistä on rakentamisen ja suunnittelun konsultointia tekevä Sweco.

– Haluamme olla kehityksen kärjessä, rakentamisen kiertotalouden kehityspäällikkö Meeri Mäkihelmi perustelee.

Mäkihelmen mukaan Green deal on yritykselle tärkeää myös strategisesti.

Swecon asiakkaat ovat sekä yksityisiä että julkisen puolen toimijoita, jotka rakennuttavat kaikkea asuinrakennuksista terminaaleihin, kouluihin ja datakeskuksiin. Monet asiakkaatkin haluavat kehittyä ja edistää kiertotaloutta.

Swecon yksi tavoitteista on tuoda rakennusmateriaalien hiilijalanjälki näkyviin jo varhaisessa vaiheessa, ennen rakennuslupavaihetta.

– Rakennuttajat tekevät merkittäviä päätöksiä esimerkiksi rakennusten runkoratkaisuista jo varhaisessa vaiheessa, kun päätetään, mistä materiaalista rakennus valmistetaan. Lisäksi suunnitelmat voidaan tehdä niin, että käytetään mahdollisimman vähän materiaaleja.

Toinen Swecon tavoite koskee infra- ja talorakentamisen vastuullisuustarkastelua. Tavoite on, että vuoteen 2035 mennessä 70 % yrityksen asiakkaista arvioi jo hankkeen kehitysvaiheessa eri valintojen kestävyysvaikutuksia ja tekee päätökset sen perusteella.

Sweco on jo pilotoinut asiakkaansa kanssa Helsingissä Koskelan varikolla hiilijohtamisen mallin, jonka avulla rakentamisen hiilipäästöjä voidaan vertailla. Malli tekee näkyväksi, millaisia kustannusvaikutuksia eri vähennystoimilla on.

Kaikki valinnat eivät lisää hankkeen kokonaiskustannuksia, vaikka hankkeen hiilipäästöt vähenevät.

Rahoitusta ei, muita hyötyjä kyllä

Miksi sitten sitoutuneita ei ole enempää? Heikki Sorasahin mukaan jotkut epäilevät sen hyötyjä, yrityksillä kun on paljon raportointivelvoitteita jo valmiiksi.

Monet ovat myös kyselleet, rahoittaako valtio sitoumusten toteuttamista.

– Sellaista porkkanaa ei kuitenkaan ole tulossa, hän sanoo.

Sorasahin mukaan sitoumus voi kuitenkin tuoda rahanarvoisia hyötyjä: viestinnällistä näkyvyyttä, mahdollisuuden uudistaa toimintaa ja uusia kontakteja, joiden kanssa voi muodostaa verkostoja tai ekosysteemejä.

Lisäksi Kiertotalous-Suomi ja Green Building Council Finland tarjoavat tukea sitoumusten valmisteluun ja yhteistyöhön

Swecon Meeri Mäkihelmi on samaa mieltä. Hän uskoo, että monelle organisaatiolle green dealiin sitoutuminen voi olla merkittävä ponnistus, koska kriteerit ovat kunnianhimoiset.

– Niiden miettiminen vaatii sisäistä työtä. Meidänkään ensimmäiset versiot esittämistämme tavoitteista eivät menneet sukkana läpi, vaan työstimme niitä lisää.

Mäkihelmen mielestä ponnistus kuitenkin kannatti. Sitoutuminen on puskenut Swecon tuote- ja palvelukehittämistä eteenpäin.

– Sitoutumalla pääsee mukaan edelläkävijöiden joukkoon. Samalla oppii muilta.

Poimintoja
sitoumuksista vuoteen 2035 mennessä

• Kuopio: Korjausrakentamisen budjettiosuus nousee 16 %:sta 35 %:iin.
• Nokian kaupunki: 75 %:ssa asuinrakennushankkeidentontinluovutuksista kiertotalouskriteerejä.
• GRK: Kolminkertaistaa uusiomateriaalin vuosittaisen käytön.
• Metsä Group: 3 uutta sivuvirtaan perustuvaa kaupallista tuotetta tai ratkaisua.
• Orthex: Uusiutuvien ja kierrätettyjen materiaalien käyttö nousee 18 %:sta 85 %:iin.
• Skanska: 48 hanketta, joissa hyödynnetään purettuja ja uudelleenkäytettäviä rakennustuotteita.