Outi Luukko työskentelee paremman tekstiilialan puolesta

KiertoPlus 11.9.2023

Toimitusjohtaja Outi Luukko on tekstiilialan kiertotalouden uranuurtaja. Hänen sinnikkyyttään saamme kiittää siitä, että Suomeen on perustettu poistotekstiilien kiertotalouslaitos.

Teksti Anne Ignatius Kuvat Susanna Kekkonen

Varsinais-Suomessa Paimiossa sijaitsee Suomen ensimmäinen poistotekstiilien kiertotalouslaitos.

Siellä vanhat tekstiilit avataan kuiduiksi, ja niistä tehdään lankaa ja kangasta tai uusiokuitua muuhun teolliseen tuotantoon. 

Näin raaka-aineet saadaan kiertoon ja tekstiili jatkamaan tekstiilinä.

Laitoksessa tekee yhteistyötä kaksi yritystä. Rester Oy vastaanottaa yritysten poistotekstiilejä ja teollisuuden sivuvirtaa, esimerkiksi sairaaloiden ja hotellien käytöstä jääneitä tekstiilejä. Lounas-Suomen Jätehuolto Oy keskittyy kotitalouksien tekstiileihin.

Laitoksen perustamiseen on vaikuttanut lukuisia ihmisiä, mutta idean äiti on Resterin toimitusjohtaja Outi Luukko.

Luukosta piti tulla vaatesuunnittelija, mutta sattumat johtivat hänet mainos- ja design-alalle. Vuonna 2007 hän möi suunnittelutoimistonsa ja 2008 alkoi työskentelemään intohimoisesti tekstiilien kiertotalouden edistämiseksi.

Missio: kohti terveempää tekstiilialaa

Kun Outi Luukko puhuu Paimion kiertotalouslaitoksen synnystä, hän palaa monta kertaa vuoteen 2008.

– Oivalsin, että minulla on missio viedä tekstiilialaa terveempään suuntaan.

Luukko perusti ekologisia työvaatteita valmistavan yrityksen Touchpointin. Sen toimitusjohtajana hän liittyi kestävää tekstiiliteollisuutta ajavaan Telaketju-verkostoon ja sai kontakteja alan ihmisiin, joilla oli samanlaisia ajatuksia kuin hänellä.

Keskustelu painottui aluksi eettisiin kysymyksiin, kuten Kauko-Aasian työoloihin. 

Luukko seurasi keskustelua tiiviisti ja alkoi pohtia, miten hän työvaatevalmistajana voisi tehdä asiat paremmin ja vähemmän ympäristöä kuormittavasti. Alan pitäisi kulkea kohti suljettua kiertoa.

– Minulla oli vahva tunne, että alalla tapahtuu isoja asioita. Toisaalta koin tuskaa siitä, että on pakko pystyä ratkaisemaan isoja asioita ja polttavia kysymyksiä pitkälti yrittäjäriskillä.

Oma varallisuus vaakalaudalla

Idean poistotekstiilien kiertotalouslaitoksesta Outi Luukko sai vuoden 2015 kieppeillä. Rester Oy:n hän perusti vuonna 2019, ja pian yritys päätti vuokrata yhteiset tilat Lounas-Suomen Jätehuollon kanssa. Kaksi vuonna myöhemmin, vuonna 2021, ne avasivat yhdessä kiertotalouslaitoksen.

Laitos kykenee käsittelemään noin kymmenesosan kaikista Suomen tekstiilijätteestä.

Hanke on vaatinut Luukolta paljon. Konseptin ja liiketoimintaympäristön rakentamisen lisäksi se on vaatinut taloudellista yrittäjäriskin ottamista ja oman varallisuuden laittamista likoon.

Lisäksi se on vaatinut vankkaa ammattitaitoa ja ymmärrystä tekstiilialaa kohtaan. Luukko ei suinkaan itse hallitse kaikkea, vaan asiantuntijatiimin lisäksi Rester tekee yhteistyötä tekstiilialaa eri kulmista tuntevien asiantuntijoiden ja yritysten kanssa.

Hanke ei onnistuisi myöskään ilman laajoja verkostoja ja voimakasta paloa.

– Koen heureka-elämyksiä päivittäin.

Yritysten poistotekstiilejä kierrättävän Resterin toimitusjohtajan Outi Luukon mielestä tekstiilialalla eletään jännittäviä, innostavia ja haastaviakin aikoja.

Ympäristölle haitallinen ala

Tekstiiliteollisuus on lähteestä riippuen maailman toiseksi tai kolmanneksi ympäristölle haitallisin teollisuuden ala. 

Tekstiilikuituja käytetään koko ajan enemmän ja enemmän. Tekstiilejä ei käytetä vain vaatteissa ja kodeissa, vaan niitä tarvitaan kaikkialla: suodattimissa, lämpö- ja äänieristeissä, komposiiteissa ja niin edelleen.

Tekstiilien kiertotaloutta on pakko kehittää, muuten raaka-aineet eivät yksinkertaisesti riitä.

Outi Luukon mielestä kaiken pitäisi lähteä siitä, että tekstiilit valmistetaan alun perinkin laadukkaista materiaaleista. 

– Jos raaka-aine on huonoa, siitä ei tule hyvää vaikka voissa paistaisi.

Luukko ottaa esimerkiksi työvaatteet ja pikamuodin, jotka ovat laadun suhteen aivan eri sfääreissä. Huonolaatuisesta pikamuodista ei saa laadukasta raaka-ainetta.

Monia uusia mahdollisuuksia bisnekseen

Outi Luukko näkee tekstiilien kiertotaloudessa valtavasti erilaisia bisnesmahdollisuuksia. Hän odottaa mielenkiinnolla esimerkiksi sitä, millaisia innovatiivisia ratkaisuja kierrätetyille tekstiileille kehitetään. Tekstiiliä voidaan näet käyttää korvaamaan muitakin raaka-ainemateriaaleja, esimerkiksi sellua. 

– En tiedä, onko se hitautta vai laiskuutta, mutta vihreässä siirtymässä ei olla vielä pitkällä.

Ennen pitkää kaikkialla yhteiskunnassa vaaditaan, että kierrätettyjä materiaaleja käytetään entistä enemmän. Myös tekstiiliteollisuus käy edelleen läpi suurta murrosta. 

Outi Luukon vuonna 2008 alkanut tunne siitä, että alalla tulee tapahtumaan mullistavia asioita, ei ole vähentynyt. 

Päinvastoin.

Kuka Outi Luukko

Työskentelee Rester Oy:n toimitusjohtajana.

Asuu Helsingissä.

Harrastaa tennistä, golfia, kuntosalia, lukemista ja valokuvausta. Tosin tällä hetkellä työ vie ison ajan myös vapaa-ajasta.

Haaveilee siitä, että tekstiilien kiertotalous räjähtää kasvuun.

Pukeutuu mustaan, valkoiseen ja beigeen tilanteen vaatimalla tavalla, tosin bisnesvaatteissa hän ei viihdy parhaiten. ”Vaatteeni ovat ajattomia, ja käytän ne loppuun tai laitan kiertoon.”

Toimistokalusteen elinkaarta voi pidentää kiertotalouden keinoin

Uutinen 9.8.2023

Kalustealan toimijat kehittävät uusia ratkaisuja vastatakseen lisääntyvään vastuullisuusajatteluun. Käytettyjen toimistokalusteiden markkina on kasvamaan päin, ja tilaa on myös kiertotalouteen perustuville palvelumalleille.

Teksti Riina Nygrén / Noon Kollektiivi Kuvat S O C I A L . C U T / Unsplash & Martela

Toimistokalusteiden hankkiminen käytettynä on yleistynyt, kun vastuullisuus ja kiertotalousajattelu on kirjattu yhä useamman yrityksen strategiaan. 

Tämä antaa signaalia, että kertakäyttökulttuuri on väistymässä vastuullisten valintojen tieltä. Näin toteaa käytettyjä toimistokalusteita kunnostavan ja välittävän Duo Interiorin kiertotalous- ja palvelujohtaja Jukka Aarnio

– Meidän tehtävämme on auttaa asiakkaita tekemään valintoja, jotka edistävät kiertotaloutta. Nykyään jo yli puolet myymistämme kalusteista on kierrätettyjä. Hybridivaihtoehdossa yhdistetään uusia ja käytettyjä kalusteita sisustussuunnittelijan vision mukaan, Aarnio kertoo.

Uusi elämä käytetylle kalusteelle

Perinteisesti on ajateltu, että toimistokalusteen käyttöikä olisi kymmenen vuotta – sen jälkeen toimiston sisustusta päivitetään ja kalustus pannaan vaihtoon. Tuolit, pöydät ja kaapit eivät kuitenkaan välttämättä ole vielä elinkaarensa päässä silloin, kun yrityksen brändiväri tai henkilöstömäärä vaihtuu.

Ideaali olisi, että tässä kohtaa huolto, korjaus ja uudelleenverhoilu mahdollistaisivat käytetylle kalusteelle uuden etapin esimerkiksi kuluttajakäytössä.

Vanhentuneiden kalusteiden toimittaminen kierrätykseen onkin jätelavaa järkevämpi valinta, vaikka tuotteissa olisi vikaakin, Jukka Aarnio toteaa.

– Kolmesta rikkinäisestä työtuolista voidaan hyvin saada aikaan vielä yksi tai kaksi toimivaa tuolia, ja pöydänkansia vaihtelemalla voidaan tehdä uusia toimivia kokonaisuuksia. Kun uudelleenkäyttö saadaan maksimoitua, jätteen määrä vähenee ja materiaalien käyttöikä pitenee. 

Muutosta ajattelutapoihin

Työtuoli, jota korjataan.
Työtuolin käyttöikää voi pidentää esimerkiksi uudelleenverhoilulla. Kuva: Martela

Työtilojen joustavuus ja muunneltavuus ovat nousseet keskiöön käynnissä olevassa työn murroksessa, mikä antaa tilaa myös kiertotalouspohjaisille palvelumalleille.

Esimerkiksi toimistokalusteita valmistavan ja elinkaaripalveluja tarjoavan Martelan kiertotalouspalvelun ajatuksena on, että toimitilat muuntuvat yrityksen ja tarpeiden mukaan. Palvelumallissa vastuu kalusteiden kestävästä valmistamisesta ja työympäristön ylläpidosta on palveluntarjoajalla. 

Käytettyjen kalusteiden kunnostaminen ja hankkiminen pidentää toki yksittäisen tuotteen elinikää, mutta se on vain yksi osa kiertotalousajattelua, Martelan liiketoiminnan muotoilujohtaja Eerikki Mikkola muistuttaa. 

– Martelan kiertotalouteen perustuva malli ei tähtää omistamiseen, vaan työympäristön ylläpitoon tarpeiden mukaisena kalusteiden siirtyessä asiakkaalta toiselle. Näin maksimoidaan kalusteen elinkaari ja käyttöikä. Tähän muutokseen tarvitaan yhdistelmä erilaisia huolto- ja kiertotalouspalveluita sekä tietenkin muutosta tuotesuunnitteluun sekä logistiikkaan kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, Mikkola kertoo.

Martelan vastuullisuus- ja laatujohtaja Anne-Maria Peitsalo muistuttaa, että kaikkeen kuluttamiseen ulottuva vastuullisuustrendi lisää painetta tuotesuunnitteluun, mutta ennen kaikkea ajattelutavan muutokseen. Tavoitteena on, että kuluttaminen perustuisi aina todelliseen tarpeeseen, hän sanoo.

– Tarpeiden täyttämiseen käytetyt hyödykkeet on suunniteltava pitkäikäisiksi sekä moneen tarpeeseen ja uudelleenkäyttöön soveltuviksi. Hyödykkeiden käytön optimointi on tärkeää, mutta myös niiden kestävyys ja alkuperä ovat iso osa kestävää kulutusta. Tuote, joka ei kestä käyttöä tai kelpaa kellekään on resurssien tuhlaamista, Peitsalo muistuttaa.

Tutkimus: Tieto kannustaa lajittelemaan

KiertoPlus 14.3.2022

Punainen kierrätyspiste kuvattuna ulkoa.

Ihmiset lajittelevat entistä innokkaammin, kunhan heidät motivoi oikeilla keinoilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan tieto on hyvä kannustin.

Teksti Anne Ignatius Kuvat WasteLess Karelias -hanke

Jos halutaan saada ihmiset lajittelemaan, ei riitä, että järjestetään lajittelupisteitä ja julistetaan, että kierrättäminen on tärkeää.

Ihmiset pitää motivoida. Se voidaan tehdä yksinkertaisella tavalla: kertomalla heille lajittelusta ja siten vakuuttamalla, että lajittelu ei ole turhaa.

– Ihmisille kannattaa kertoa, mihin jäte viedään, mitä sille tehdään ja mitä siitä valmistetaan. Se motivoi ihmisiä huomattavasti, sanoo Syken erikoistutkija Kati Pitkänen.

Tällä hetkellä ihmisten on vaikeaa ymmärtää, miten erilaisia jakeita kuuluu lajitella. Jos ohjeet ovat epäselvät ja ne muuttuvat jatkuvasti, lajittelumotivaatio laskee. Ja jos vielä kierrättämisen onnistumista vyörytetään ihmisten vastuulle, se laskee entisestään.

– Ei pitäisi olla asukkaan vastuulla, että oikeanlainen muovi päätyy varmasti oikeaan astiaan, Pitkänen sanoo.

Lajitteluun pitää luoda rutiinit. Kun ihmiset ovat rutinoituneita lajittelijoita, heidän on vaikea luopua tavoistaan.

Ihmisten käytöstä pitää ymmärtää

Kiertotalouden tutkija Kati Pitkänen on perehtynyt asenteisiin ja käyttäytymiseen. Hänestä ihmisten näkökulmien ymmärtäminen on yhtä tärkeä osa kiertotalouden edistämistä kuin mikä tahansa muu osa.

– Jotta yhteiskunta saadaan toimimaan kestävämmin, on tärkeää tietää, millaisia esteitä lajitteluun on ja millaisia kannustimia ihmiset kaipaavat.

Pitkänen on tutkinut aihetta monessa projektissa, muun muassa loppusuoralla olevassa WasteLess Karelias -hankkeessa. Hankkeesta saa lisätietoa tämän linkin takaa.

Hankkeessa hän selvittää yhdessä kollegojensa kanssa kahden pohjoiskarjalalaisen kylän asukkaiden lajittelutottumuksia ja sitä, voiko tottumuksiin vaikuttaa ja jos voi, niin millä tavalla. Kylät sijaitsevat Juuassa ja Ilomantsissa.

Uudet tavat innostavat

Hankkeen alkuvaiheessa, keväällä 2019, selvitettiin, kuinka innokkaita kylien asukkaat ovat lajittelemaan. Toisen kerran innokkuutta mitattiin hankkeen loppuvaiheessa syksyllä 2021.

Molemmilla kerroilla vastauksia saatiin noin 50 kotitaloudelta. Se on merkittävä määrä, koska pienissä kylissä on vähän asukkaita.

Toiseen kylään rakennettiin uusi lajittelupiste. Kylän asukkaat osallisuivat sen suunnitteluun ja rakentamiseen. Lajittelupisteeseen voi viedä lasia, paperia, pahvia, metallia ja muovia.

Toiseen kylään rakennettiin muutaman kotitalouden yhteinen sekajätteen kimppakeräyspiste.

Kummassakaan kylässä asukkaita ei jätetty keskenään huuhtelemaan jugurttipurkkeja, vaan tutkijat miettivät keinoja, joilla voisivat innostaa ihmisiä uusilla tavoilla.

Hankkeen aikana kyläläisille on järjestetty esimerkiksi lajitteluun ja bokashi-kompostointiin perehdyttäviä kyläiltoja.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tutkimuksessa kylien asukkaat otettiin mukaan lajittelupisteiden suunnitteluun ja heille järjestettiin monenlaista lajittelun ympärille liittyvää toimintaa.

Lajittelumotivaatio kohosi huomattavasti

Tutkimuksen tulokset julkaistaan virallisesti keväällä 2022, mutta Pitkänen kertoo alustavia tuloksia jo nyt.

Ne ovat ilahduttavia. Asukkaiden lajittelumotivaatio koheni selvästi hankkeen aikana.

– Innostavilla toimilla todella oli vaikutusta. Etenkin kylässä, johon yhteisvoimin rakennettiin uusi lajittelupiste, ihmisten motivaatio kohosi huomattavasti.

Keskimäärin hankkeen lopussa yhdessä perheessä syntyi sekajätettä melkein pussillinen vähemmän viikossa kuin aikaisemmin.

Hankkeen alussa asukkaat kertoivat, että he lajittelisivat ahkerammin, jos lajittelusta saisi taloudellista hyötyä. Hankkeen lopussa taloudellista hyötyä korostettiin paljon vähemmän.

Pitkästä yllätti se, miten paljon ihmiset halusivat tietää lajittelemansa jätteen kohtalosta. He halusivat tietää minne lajitellut jätteet oikeasti päätyvät.

Niinpä Pitkäsen kollega selvitti, minne hankkeessa rakennetusta lajittelupisteestä jätteet päätyvät ja mitä kierrätetyistä jätteistä tehdään. Selvitys on luettavissa täällä.

Selvityksen tulokset ovat kiinnostaneet ihmisiä suuresti.

Tunneside pidentää tavaran käyttöikää

Yksi Kati Pitkäsen tutkimuskohteista on se, mikä kuluttajan ja kansalaisen asema on kiertotaloudessa.

– Kuluttaja nähdään usein passiivisena kierrättäjänä tai ostajana. Mutta kuluttaja on paljon muutakin.

Jätemäärä pitäisi saada laskemaan. Jotta tähän voidaan vaikuttaa, pitää tietää, mitä tavaralle tapahtuu käytön aikana.

Pitkänen tutkii ihmisten tavarasuhdetta. Hän on kollegansa Taru Peltolan kanssa kehittänyt tutkimusmenetelmän, jolla voidaan tarkastella sitä, mikä saa ihmiset huolehtimaan tavaroistaan ja pidentämään niiden ikää.

He ovat pyytäneet ihmisiä kertomaan pitkään käytössä olleista tavaroistaan tarinoita. Tavaratarinoita voi kuunnella YouTubessa.

Tarinoiden perusteella Pitkänen on analysoinut, mikä vaikuttaa tavaroiden elinkaareen.

Yksi tärkeimmistä motivaatioista näyttää olevan emotionaalinen. Jos tavaraan liittyy lämmin muisto tai jos sen on saanut tärkeältä ihmiseltä, siitä halutaan huolehtia. Mitä vahvempi side tavaraan on, sitä enemmän sitä korjataan.

Myös hyviin käyttökokemuksiin liittyvät ja taloudelliset syyt saavat ihmiset huoltamaan tavaroitaan. Sen sijaan ympäristölliset syyt nousivat esiin vähemmän kuin tutkijat etukäteen olettivat.

Kierrätetty jäteöljy saa uuden elämän

KiertoPlus 24.11.2020

Teksti: Riina Nygrén

Jäteöljyjen kierrättäminen asianmukaisesti on kiertotaloutta parhaimmillaan, muistuttaa Lassila & Tikanojan yksikönpäällikkö Henri Liukkunen.

Miksi jäteöljyn kierrättäminen on tärkeää, Lassila & Tikanoja Oy:n yksikönpäällikkö Henri Liukkunen?

Jäteöljyä eli käytettyä voiteluöljyä ei saa päätyä luontoon, sillä jo pieni määrä vesistössä tai maaperässä voi pilata laajan alueen. Ajoneuvoista tulevat mustat jäteöljyt ja hydrauliikkajärjestelmien kirkkaat jäteöljyt on hyvä kerätä talteen erillisiin keräysastioihin, jotta eri jätelaadut eivät pääse sekoittumaan. Mitä enemmän keräämme jäteöljyä, sitä enemmän voimme toimittaa jäteöljyä puhdistettavaksi eli regeneroitavaksi. Tämä vähentää merkittävästi neitseellisen raakaöljyn käyttöä uusien voiteluaineiden valmistamisessa.

Tavoitteena on saada 80 prosenttia jäteöljystä kierrätettyä. Kuinka lähellä tavoite on?

Tiedottamisella pyritään saamaan jäteöljyt ohjattua luvallisiin vastaanottopisteisiin ja regeneroitavaksi. Valtakunnallisesti keräysmäärät kattavat arviolta 70–75 prosenttia kertyvistä jäteöljyistä.

Yleisestä harhaluulosta poiketen talteen kerätty jäteöljy ei päädy poltettavaksi. Miten jäteöljy hyödynnetään?

Jäteöljy toimitetaan regenerointiprosessiin, jossa jäteöljystä erotellaan epäpuhtaudet. Käsittelyn jälkeen saadaan perusöljyä, jonka osuus käsitellystä jäteöljystä on noin 75 prosenttia. Sivutuotteena saadaan kaasuöljyä, bitumia ja vettä. Perusöljyä käytetään raaka-aineena uusien voiteluaineiden valmistuksessa, jolloin öljy palautuu moottorissa käytettäväksi aina uudestaan ja uudestaan.

Miten voin toimittaa jäteöljyni kierrätettäväksi?

Yksityishenkilöille helpoin tapa on viedä autosta kertyneet jäteöljyt kunnan vaarallisen jätteen keräyspisteeseen. Yritykset ja yhteisöt voivat soittaa alueella toimivalle vaarallisen jätteen keräyksiä tekevälle toimijalle ja tilata joko kertatyhjennyksen tai sopia palvelusta, jossa keräysastiat tyhjennetään säännöllisesti.