Jätehuolto selviytyi koronakeväästä hyvin, tuore tutkimus osoittaa. Jätehuoltokenttä reagoi nopeasti koronan tuomiin haasteisiin, yhdyskuntajätteen kerääminen pystyttiin hoitamaan tehokkaasti ja tiedotus oli riittävää.

– Korona vaikutti jätejakeiden liikkuvuuteen ja hintoihin, mutta kokonaisuutena vaikutukset ovat olleet paljon pelättyä pienemmät erityisesti kuntien vastuulla olevan yhdyskuntajätehuollon puolella, sanoo Tampereen yliopiston tutkija ja JHY:n hallituksen jäsen Johanna Alakerttula.

Alakerttula keräsi tutkimusaineiston kesä–syyskuussa 2020 muun muassa 20 jätelaitoksen, Ringin, ympäristöministeriön ja THL:n verkkosivuilta. Tutkimukseen kuului myös kysely, johon vastasi 12 jätelaitoksen edustajaa puhelimitse ja sähköpostilla.

Suurimpina jätehuoltoon kohdistuvista uhista vastaajat pitivät työntekijöiden terveyttä ja jaksamista, jätehuollon jatkuvuutta ja sitä, että asiakkaat voivat turvallisesti asioida jäteasemilla.

Tärkeänä onnistumisena pidettiin muun muassa sitä, että kunnat pystyivät tarjoamaan myös kesätyöpaikkoja jätehuollossa ja YT-neuvotteluilta säästyttiin. Työpaikat pystyttiin säilyttämään.

Pandemian kaltaisissa häiriötilanteissa viestinnällä on aina merkittävä rooli. Jätelaitokset viestivätkin aktiivisesti eri foorumeissa ja tiedottivat asiakkaille koronan tuomista mahdollisista muutoksista ja siitä, miten jäteasemilla voi asioida turvallisesti. 

KIVO ja jätelaitokset perustivat keväällä myös Teams-ryhmän helpottamaan jätelaitosten välistä viestintää. Ryhmää pidettiin erittäin hyödyllisenä. 

Myös jätealan huoltovarmuustoimikunta kokoontui säännöllisesti, ja siellä käytiin läpi koronaan liittyviä ajankohtaisia asioita.

Alakerttulan tutkimus on osa CICAT2025 Kiertotalouden katalyytit -hanketta. Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin -tutkimushanke vauhdittaa siirtymistä kestävään kiertotalouteen.