Ihmiset lajittelevat entistä innokkaammin, kunhan heidät motivoi oikeilla keinoilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan tieto on hyvä kannustin.

Teksti Anne Ignatius Kuvat WasteLess Karelias -hanke

Jos halutaan saada ihmiset lajittelemaan, ei riitä, että järjestetään lajittelupisteitä ja julistetaan, että kierrättäminen on tärkeää.

Ihmiset pitää motivoida. Se voidaan tehdä yksinkertaisella tavalla: kertomalla heille lajittelusta ja siten vakuuttamalla, että lajittelu ei ole turhaa.

– Ihmisille kannattaa kertoa, mihin jäte viedään, mitä sille tehdään ja mitä siitä valmistetaan. Se motivoi ihmisiä huomattavasti, sanoo Syken erikoistutkija Kati Pitkänen.

Tällä hetkellä ihmisten on vaikeaa ymmärtää, miten erilaisia jakeita kuuluu lajitella. Jos ohjeet ovat epäselvät ja ne muuttuvat jatkuvasti, lajittelumotivaatio laskee. Ja jos vielä kierrättämisen onnistumista vyörytetään ihmisten vastuulle, se laskee entisestään.

– Ei pitäisi olla asukkaan vastuulla, että oikeanlainen muovi päätyy varmasti oikeaan astiaan, Pitkänen sanoo.

Lajitteluun pitää luoda rutiinit. Kun ihmiset ovat rutinoituneita lajittelijoita, heidän on vaikea luopua tavoistaan.

Ihmisten käytöstä pitää ymmärtää

Kiertotalouden tutkija Kati Pitkänen on perehtynyt asenteisiin ja käyttäytymiseen. Hänestä ihmisten näkökulmien ymmärtäminen on yhtä tärkeä osa kiertotalouden edistämistä kuin mikä tahansa muu osa.

– Jotta yhteiskunta saadaan toimimaan kestävämmin, on tärkeää tietää, millaisia esteitä lajitteluun on ja millaisia kannustimia ihmiset kaipaavat.

Pitkänen on tutkinut aihetta monessa projektissa, muun muassa loppusuoralla olevassa WasteLess Karelias -hankkeessa. Hankkeesta saa lisätietoa tämän linkin takaa.

Hankkeessa hän selvittää yhdessä kollegojensa kanssa kahden pohjoiskarjalalaisen kylän asukkaiden lajittelutottumuksia ja sitä, voiko tottumuksiin vaikuttaa ja jos voi, niin millä tavalla. Kylät sijaitsevat Juuassa ja Ilomantsissa.

Uudet tavat innostavat

Hankkeen alkuvaiheessa, keväällä 2019, selvitettiin, kuinka innokkaita kylien asukkaat ovat lajittelemaan. Toisen kerran innokkuutta mitattiin hankkeen loppuvaiheessa syksyllä 2021.

Molemmilla kerroilla vastauksia saatiin noin 50 kotitaloudelta. Se on merkittävä määrä, koska pienissä kylissä on vähän asukkaita.

Toiseen kylään rakennettiin uusi lajittelupiste. Kylän asukkaat osallisuivat sen suunnitteluun ja rakentamiseen. Lajittelupisteeseen voi viedä lasia, paperia, pahvia, metallia ja muovia.

Toiseen kylään rakennettiin muutaman kotitalouden yhteinen sekajätteen kimppakeräyspiste.

Kummassakaan kylässä asukkaita ei jätetty keskenään huuhtelemaan jugurttipurkkeja, vaan tutkijat miettivät keinoja, joilla voisivat innostaa ihmisiä uusilla tavoilla.

Hankkeen aikana kyläläisille on järjestetty esimerkiksi lajitteluun ja bokashi-kompostointiin perehdyttäviä kyläiltoja.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lajittelumotivaatio kohosi huomattavasti

Tutkimuksen tulokset julkaistaan virallisesti keväällä 2022, mutta Pitkänen kertoo alustavia tuloksia jo nyt.

Ne ovat ilahduttavia. Asukkaiden lajittelumotivaatio koheni selvästi hankkeen aikana.

– Innostavilla toimilla todella oli vaikutusta. Etenkin kylässä, johon yhteisvoimin rakennettiin uusi lajittelupiste, ihmisten motivaatio kohosi huomattavasti.

Keskimäärin hankkeen lopussa yhdessä perheessä syntyi sekajätettä melkein pussillinen vähemmän viikossa kuin aikaisemmin.

Hankkeen alussa asukkaat kertoivat, että he lajittelisivat ahkerammin, jos lajittelusta saisi taloudellista hyötyä. Hankkeen lopussa taloudellista hyötyä korostettiin paljon vähemmän.

Pitkästä yllätti se, miten paljon ihmiset halusivat tietää lajittelemansa jätteen kohtalosta. He halusivat tietää minne lajitellut jätteet oikeasti päätyvät.

Niinpä Pitkäsen kollega selvitti, minne hankkeessa rakennetusta lajittelupisteestä jätteet päätyvät ja mitä kierrätetyistä jätteistä tehdään. Selvitys on luettavissa täällä.

Selvityksen tulokset ovat kiinnostaneet ihmisiä suuresti.

Tunneside pidentää tavaran käyttöikää

Yksi Kati Pitkäsen tutkimuskohteista on se, mikä kuluttajan ja kansalaisen asema on kiertotaloudessa.

– Kuluttaja nähdään usein passiivisena kierrättäjänä tai ostajana. Mutta kuluttaja on paljon muutakin.

Jätemäärä pitäisi saada laskemaan. Jotta tähän voidaan vaikuttaa, pitää tietää, mitä tavaralle tapahtuu käytön aikana.

Pitkänen tutkii ihmisten tavarasuhdetta. Hän on kollegansa Taru Peltolan kanssa kehittänyt tutkimusmenetelmän, jolla voidaan tarkastella sitä, mikä saa ihmiset huolehtimaan tavaroistaan ja pidentämään niiden ikää.

He ovat pyytäneet ihmisiä kertomaan pitkään käytössä olleista tavaroistaan tarinoita. Tavaratarinoita voi kuunnella YouTubessa.

Tarinoiden perusteella Pitkänen on analysoinut, mikä vaikuttaa tavaroiden elinkaareen.

Yksi tärkeimmistä motivaatioista näyttää olevan emotionaalinen. Jos tavaraan liittyy lämmin muisto tai jos sen on saanut tärkeältä ihmiseltä, siitä halutaan huolehtia. Mitä vahvempi side tavaraan on, sitä enemmän sitä korjataan.

Myös hyviin käyttökokemuksiin liittyvät ja taloudelliset syyt saavat ihmiset huoltamaan tavaroitaan. Sen sijaan ympäristölliset syyt nousivat esiin vähemmän kuin tutkijat etukäteen olettivat.