Telaketjun projektipäällikkö Henna Knuutila ei halua ainoastaan edistää tekstiilien kierrätystä. Hän haluaa myös poistaa systeemin perimmäisen ongelman eli pikamuodin.
Teksti Anne Ignatius Kuva Pexels Pixabaystä
Telaketju on yhteistyöverkosto, joka edistää tekstiilien kiertotaloutta Suomessa. Miten Telaketjulla menee, projektipäällikkö Henna Knuutila?
Hyvin! Meillä on laaja yritysverkosto ja päättäjien tuki. Kiertotalouden investointeihin tarvitaan rahoitusta, mutta tutkimukseen ja kehittämiseen olemme saaneet rahoitusta esimerkiksi Business Finlandilta.
Mikä on Telaketjun tärkein tehtävä?
Edistää tekstiilien kestävää tuotantoa, käyttöä ja kiertoa. Lisäksi pyrimme muuttamaan systeemiä niin, että pikamuotia ei enää tuoteta ja osteta.
Miten pikamuotia voidaan vähentää?
Jos somevaikuttajat heräisivät pikahysterian todellisuuteen, ihmiset saisivat heidän välityksellään tietää, miten järkyttäviä ympäristö- ja sosiaalivaikutuksia vaateteollisuudella on. Samalla he voisivat tuoda esiin, miten vaatteita voidaan tuottaa ja käyttää kestävästi.
Tarvitaan myös uusia liiketoimintamalleja. Vaatteita ei esimerkiksi tarvitse omistaa, joten tarvitaan uudenlaisia vuokrauspalveluita. Verkkokauppoihin voidaan kehittää virtuaalisovituksia, joissa kone skannaa kehon ja ehdottaa sopivia vaatteita.
Vaatteiden pitää olla paremmanlaatuisia, ja niiden hinnassa täytyy huomioida ympäristövaikutukset ja työntekijöiden riittävät palkat. Lisäksi tarvitaan uusia, ympäristöystävällisiä ja kierrätettäviä kuituja. Tekstiilituotantoa pitää tuoda Suomeen.
Ratkaisuja pitää tukea oikeanlaisilla päätöksillä.
Koska tekstiilien kerääminen yleistyy?
EU edellyttää, että jäsenmaat järjestävät poistotekstiilien erilliskeräyksen viimeistään vuonna 2025. Kerääminen ei kuitenkin tarkoita kierrätystä. Kierrätys vaatii infraa ja jalostettu kuitu loppukäyttäjää. Tähän liittyvää työtä tehty on Telaketju-hankkeessa. Luonais-Suomen Jätehuolto rakentaa vuoden 2020 aikana tekstiilien jalostamiseen tarkoitetun pilottilaitoksen.
