Poistotekstiilien keräys on hyvä asia, mutta siinä piilee riski

Blogi 2.5.2023

Ympäristön ja talouden etu on, että vaatteet kiertävät koko elinkaarensa ajan vaatteina, eivätkä päädy poistoon ennen aikojaan, UFF:n toimitusjohtaja Virve Groning muistuttaa.

(lisää…)

Syväkeräys on jätehuollon vihreän siirtymän ytimessä

Blogi 4.4.2023

Jätehuollon on vastattava osaltaan Suomen ja Euroopan ilmastotavoitteisiin – syväkeräyksellä on tässä keskeinen rooli.

Jätehuollon vihreä siirtymä onnistuu, kun mahdollistetaan seuraavat asiat:

  1. Vähennetään sekajätteen määrää paremmalla lajittelulla eli nostetaan kierrätysastetta
  2. Vähennetään jätteenkuljetuksesta aiheutuvaa liikennettä ja sen päästöjä

Kierrätysasteen nostamisen suhteen tehokkaimmaksi keinoksi on todettu kierrätyksen toteuttaminen mahdollisimman lähellä kotia. Mutta miten kotia lähelle päästään, kun kerätään 7 eri jätejaetta ja tila keräykseen ei vain riitä?

Tässä syväkeräys astuu esiin. Syväkeräys mahdollistaa lähikeräyksen, koska 60 % keräyskapasiteetista on maan alla ja puristuminen tuo seka- ja biojätteen kohdalla noin 20% lisävolyymin keräykseen. Yksi 5 m² syväkeräyssäiliö vastaa kahdeksaa 600 litran pinta-astiaa. Puristuman ansiosta tietyillä jakeilla saadaan jopa 2 x 600 l lisäkapasiteettia.

Syväkeräyssäiliöt ovat myös ulkonäöllisesti talon pihaan kauniisti sopivia eikä niitä tarvitse piilottaa pihan perälle tai katokseen. Niitä voidaan jakaa vähemmän volyymia tarvitsevien jakeiden kesken.

Syväkeräyksessä pienemmät päästöt

Miten sitten tyhjennysliikennettä ja sen päästöjä saadaan pienennettyä?
Tähän vaikuttavat kaksi asiaa:

  1. Maksimoidaan kilomäärä per tyhjennys
  2. Huolehditaan, että tyhjennyshinnoittelu tukee ympäristöystävällisintä tyhjennysmuotoa

Molok on tutkinut tyhjennysten CO2-päästöjä kolmannen osapuolen tekemällä kädenjälkiselvityksellä. Hiilikädenjälki on positiivinen, jos vertailtavana oleva järjestelmä tuottaa pienemmän hiilijalanjäljen kuin kilpaileva järjestelmä. Selvityksessä verrattiin MolokDomino-järjestelmää pinta-astioihin pääkaupunkiseudun viidessä taloyhtiökohteessa. Pinta-astioiden tyhjennykset tuottivat 46 % enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin syväkeräys.

Molok on selvittänyt myös tyhjennyshinnoittelun merkitystä yhtenä vihreän siirtymän mahdollistajana. Tutkimuksen mukaan eri keräysmuotojen (pintakeräys-syväkeräys) välinen vertailukelpoinen hinnoittelu ei ole kaikilla alueilla tasapuolista. Tasapuolinen hinnoittelu lähtisi ohjaamaan keräystä ilmastoystävällisempään suuntaan.

Älykäs pinnanmittaus avuksi

Syväkeräys maksimoi kilomäärän per tyhjennys, jolloin tyhjennyskertoja tarvitaan jopa 80 % vähemmän kuin perinteisillä pinta-astioilla.

Tyhjennyskertoja on mahdollista edelleen vähentää käyttämällä keräysastian jätekertymän pinnanmittausta. Kolmannen osapuolen suorittaman analyysin mukaan syväkeräysastia tyhjennetään jopa 40 % täyttöasteella, kun älykäs syväkeräys voidaan tyhjentää keskimäärin 75 % täyttöasteella. Suomessa ei hyödynnetä tarpeeksi älyantureiden tuomaa teholisäystä.

Esimerkki Espoossa toteutuneesta pinnanmittauksen vaikutuksesta 5m3 sekajäteastiassa. Täyttöaste oli 39% ennen anturin käyttöä ja anturin avulla 73%. Tilasto: Molok

Jätehuollon vihreä siirtymä onnistuu, kun päättäjillä on riittävästi tietoa ja työvälineitä ympäristötehokkaaseen ohjaukseen. Käytetään olemassa olevia ratkaisuja ympäristömme hyväksi tänään.

Uusi puheenjohtaja: “JHY:ssä pysyn alan kartalla!”

Blogi 27.2.2023

Jätehuoltoyhdistyksen blogin otsikkokuva.

JHY:n tuore puheenjohtaja Juha-Pekka Salmi on ollut yhdistyksen jäsen yli 20 vuotta.

(lisää…)

Tunteet mukaan kiertotalouskasvatukseen

Blogi 22.2.2023

Miten motivoida ihmiset mukaan kestävään toimintaan, pohtii Ympäristökoulu Polun päällikkö Leena Nukari.

(lisää…)

Kestävyysraportointi tulee pakolliseksi – tässä vinkit yrityksille!

Blogi 18.1.2023

Kestävyystiedot eivät ole jatkossa toissijaisia, vaan eurooppalainen sääntely nostaa ne yritysten hallitusten toimintakertomuksiin tasavertaisiksi talouslukujen rinnalle. Pelkkä raportointi ei pelasta maailmaa, mutta sen avulla voi löytää keinoja tehdä siitä parempi paikka elää.

Yrityksen vastuullisuusraportointi on tähän saakka suurelta osin perustunut vapaaehtoisuuteen. Kestävyysraportointi mullistuu, kun EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) ja siihen liittyvät raportointistandardit tulevat voimaan asteittain vuoden 2024 alusta. 

Suurten yritysten lisäksi myös keskisuurten yritysten tulee jatkossa raportoida laajasti vastuullisuusasioistaan ja esimerkiksi ilmastopäästöistään myös niin sanottujen välillisten vaikutusten eli scope 3 osalta. Sääntelyn tavoitteena on saada lisää tietoa kaikkien saataville, mutta erityisesti se palvelee finanssisektoria. Säätely estää viherpesua ja edistää kestävää rahoitusta.  

Suomessa uuden sääntelyn piiriin tulee satoja yrityksiä, joista suurella osalla ei ole aiempaa kokemusta kestävyystietojen raportoinnista. 

Tässä vinkkini varautumiseen uusille raportoijille:

  1. Aloita nyt. Vaikka aikaa sääntelyyn voimaantuloon tuntuu vielä olevan, niin älä odota. Mitä aiemmin aloitat, sitä helpommalla pääset. Ensimmäiset versiot raportoinnin sisällön määrittelevistä standardeista on jo saatavilla.
  2. Varmista, että johto ja hallitus ymmärtävät uudet velvoitteet ja heidän roolinsa siinä.
  3. Määritä lähtötilanne. Mitä tietoja on olemassa, mitä tietoja tulette tarvitsemaan kumppaneiltanne tai onko teillä jotain tietoa, jota te voitte jakaa muille?
  4. Varmista riittävät resurssit ja mieti sisäinen työnjako.
  5. Määrittele olennaisuus. Mitkä aiheet ovat olennaisia juuri teidän yrityksellenne? Huomio myös kaikille yrityksille pakolliset raportointiaiheet ja mittarit.
  6. Löydä mahdollisuudet. Yhtenäinen ja uudenlainen data on avain myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi.