Kun kierrätys ei riitä – miten voimme lisätä materiaalien uudelleenkäyttöä? 

Blogi 1.11.2023

Uudelleenkäytön edelläkävijän viitta etsii kantajaansa. Kannattaa toimia nyt, kun sovitukseen ei ole vielä jonoa, kirjoittaa Riitta Haapanen, toinen Kierivän perustajista.

(lisää…)

Lisääntyvä kierrätys vaikuttaa myös jätehuollon organisaatioiden viestinnän tarpeellisuuteen, Blue Idea Finlandin Jussi Torvinen kirjoittaa.

Jätehuolto on lakimuutosten ja niiden toimeenpanojen kierteessä. Suomessa on lisättävä kierrätystä ja ensimmäiset uudet jätelain toimet ovat jo toimeenpanossa. Tämä vaikuttaa myös asukasviestinnän tarpeellisuuteen.

Jokaisessa jätehuollon organisaatiossa kannattaakin nyt miettiä, onko viestintäsuunnitelmat päivitetty. Kuka johtaa viestintää? Onko nyt tiedossa tulevia tapahtumia, joista pitää etukäteen tiedottaa?

Tiedotustarpeita syntyy muun muassa jätekeräysten aikataulumuutoksista, epäsäännöllisten ajojen, kuten ongelmajätteen keräysajojen tiedotuksesta, kevään ja kesän jätteenkeräyskampanjoista, jätehuoltomääräyksistä sekä hintamuutoksista asiakkaille. Viestinnässä tulisi ottaa huomioon niin asiakkaiden kuin myös oman organisaation sisäisen tiedottamisen tarpeet.

Digiviestimet tavoittavat asukkaat tehokkaasti

Sään ääri-ilmiöt, tekniset viat ja sairastapaukset vaikuttavat toimintaan kaikkina vuodenaikoina. Tällaiset tapaukset ovat väistämättömiä, ja niitä voi tapahtua koska tahansa. Silloin jokaisen asukkaan on tärkeää olla niistä ajan tasalla.

Viestimällä tehokkaasti ja digitaalisesti jätehuollon organisaatiot voivat säästää rahaa ja aikaa, vähentää asiakaspalvelun työmäärää sekä lisätä ennen kaikkea asiakastyytyväisyyttä.

Tekstiviestitiedotteet ja sosiaalisen median kanavat ovat nykyisin tehokkaimmat kanavat asukkaiden tavoittamisessa. Yli 95 % kaikista tekstiviesteistä avataan ja luetaan 3 minuutin sisällä sen saapumisesta, ja lähes jokaisessa suomalaisessa kotitaloudessa on matkapuhelin.

Vinkkejä digiviestintään

Muutamia poimintoja jätehuollon viestinnän parhaista käytännöistä:

  • On hyvä viestiä selkeästi ja sopivasti – älä siis lähetä tarpeettomia viestejä. Kotitalouksia ja ihmisiä auttaa, kun kerralla viestitään vain yhdestä asiasta.
  • On hyvä identifioida selkeästi, keneltä tieto on peräisin. Se luo turvallisuutta ja luotettavuutta tilanteeseen.
  • Kaikkien ihmisten ei ole aina tarpeen saada kaikkia tiedotteita. Siksi on kohteliasta tarjota myös nk. opt-out, eli halutessaan jokainen voi valita, ettei enää vastaanota tiedotteita.
  • Viestintä voi kulkea myös molempiin suuntiin – onko teillä esimerkiksi sähköinen palautekanava tai avunpyyntökanava, jota käyttää vika- ja häiriötilanteessa?
  • Riippuen maantieteellisestä alueesta voi olla tarpeen kommunikoida monella eri kielellä. Viestintää tekevän on hyvä varmentaa kieliasun toimivuus ja oikeellisuus eri tilanteissa.
  • Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Luo viestintäsuunnitelma etukäteen eri tilanteita varten.

Fortum selvittää pilottihankkeessaan, voiko jätteenpoltosta talteen otetusta hiilidioksidista valmistaa uusia materiaaleja.

Teksti Anne Ignatius Kuva Fortum

Öljyn ja muiden fossiilisten raaka-aineiden kulutus kasvaa nopeammin kuin kierrätys. Se johtaa siihen, että kestävistä materiaaleista tulee olemaan suurta pulaa, jopa enemmän kuin energiasta.

Muun muassa näin Fortumin Carbon2x-hankejohtaja Tony Rehn taustoittaa sitä, miksi hänen työnantajansa on lähtenyt toteuttamaan Carbon2x-pilottihanketta.

Hankkeen tarkoitus on ottaa talteen jätteenpoltosta syntyvä hiilidioksidi ja valmistaa siitä uusia materiaaleja.

Pelkästään Euroopassa poltetaan vuosittain 100 miljoonaa tonnia jätettä. Rehn painottaa, että materiaalien kierrätys on aina paras vaihtoehto.

– Kaikkea ei kuitenkaan voi kierrättää, joten osa jätteestä on pakko polttaa energiaksi entisen kaatopaikkaamisen sijaan.

”Muovin kysyntä kasvaa”

Jätteen polttamista kritisoidaan muun muassa siksi, että poltettaessa muodostuu haitallisia hiilidioksidipäästöjä. Rehn ei kuitenkaan näe hiilidioksidia ainoastaan pahana asiana vaan myös arvokkaana raaka-aineena silloin, kun se hyödynnetään oikein.

Hiilidioksidista voidaan näet valmistaa esimerkiksi muovia.

– Kylmä realiteetti on, että muovin kysyntä kasvaa, halusimme tai emme. Muovin valmistamiselle täytyy löytyä kestävä vaihtoehto. Carbon2x on yksi vastaus tähän, Rehn sanoo.

Myös metaanin ja etanolin raaka-aine

Hankkeessa jätteen polttamisesta vapautuva hiilidioksidi otetaan talteen. Kun hiilidioksidi laitetaan reagoimaan vedyn kanssa, siitä muodostuu hiilivetyjä, joita Fortum pilotissaan jatkojalostaa. Hiilivedystä voidaan valmistaa paitsi erilaisia muoveja myös esimerkiksi kemikaaleja, kuten metanolia ja etanolia.

Hiilidioksidia on otettu talteen monissa projekteissa ennen Fortum aloittamaa hankettakin. Fortumin pilotissa uutta on se, että erilaisia talteenottotekniikoita käytetään ja testataan nimenomaan jätteenpoltossa.

Projektin ensimmäinen osa tehtiin keväällä 2022 Fortumin Riihimäen jätteenpolttolaitoksessa. Silloin selvitettiin, soveltuvatko jätteenpolton savukaasut tähän tarkoitukseen – kyllä soveltuvat – ja konvertoitiin eli muunnettiin hiilidioksidia metaaniksi.

Seuraavassa osassa testataan, miten hiilidioksidi ja metaani muutetaan muoviksi.

Muovia vielä tänä vuonna

Toistaiseksi hiilidioksidista valmistettua muovia ei ole markkinoilla, mutta Fortumin tavoite on valmistaa sitä pieniä määriä vielä vuoden 2023 aikana.

Koska käyttö yleistyy, sitä Tony Rehn ei uskalla veikata. Mutta hän on varma, että tulevaisuudessa hiilidioksidista valmistettua muovia käytetään esimerkiksi elintarvikkeiden pakkauksissa, tekstiiliteollisuudessa ja elektroniikan valmistuksessa.

Syynä hän pitää sitä, että muovi on äärimmäisen hyvä materiaali. Kuitenkin muovin valmistuksessa käytettävä öljy on pakko korvata jollakin tavalla.

Toinen vaihtoehto on kehittää biopohjaisia raaka-aineita. Niiden varaan Rehn ei laske, koska silloin muovin valmistukseen pitää käyttää maapinta-alaa. Sekään ei kuitenkaan ole kestävää isossa mittakaavassa.

Valmistaminen vie sähköä

Hiilidioksidipohjaisen muovin valmistaminen ei ole halpaa. Isoimmat kustannukset tulevat sähkön kulutuksesta. Hiilivedyn vety täytyy pilkkoa vedestä, mikä vaatii paljon sähköä.

Kumoaako suuri sähköntarve projektin hyödyt?

Tony Rehnin mielestä ei. Kierrätettäväksi kelpaamatonta jätettä syntyy joka tapauksessa niin paljon, että jätettä täytyy jatkossakin polttaa. Hänestä olisi hullua olla ottamatta siitä syntyvää hiilidioksidia talteen ja olla käyttämättä sitä uudestaan.

Lisäksi sähkö tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä.

Rehnin mukaan Fortumin ensisijainen tarkoitus on se, että hiilidioksidia aletaan ottaa talteen yrityksen omissa laitoksissa. Silti katse siintää myös muualle Eurooppaan.

Euroopassa toimii lähes 500 jätteenpolttolaitosta. Jos niistä puoletkin alkaisi kerätä talteen hiilidioksidipäästöjä, puhuttaisiin merkittävästä parannuksesta.

Merkityksellistä työtä

Tony Rehn on vetänyt Carbon2x-ohjelmaa vajaat kaksi vuotta. Hän pitää työtään mielenkiintoisena ja vaikuttavana.

– Työllä on aidosti yhteiskunnallista merkitystä.

Myös Fortumin sisällä pilottiin on suhtauduttu myönteisesti. Mukana on työntekijöitä useilta eri sektoreilta paitsi talon sisältä myös eri yliopistoista ja pk-yrityksistä myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

Työn ote on rivakka.

– Tarkoitus ei ole, että teemme ensin monta vuotta kehitystyötä ja vasta sen jälkeen kokeilemme, miten eri tekniikat toimivat. Sen sijaan haluamme rohkeasti testailla innovaatioita ja edetä nopeasti.

Tony Rehn kertoo Carbon2x-pilottihankeesta Jätehuoltopäivillä keskiviikkona 5.10.2023.

EU:n kierrätystavoitteet ovat kunnianhimoiset ja niihin pääseminen vaatii kirittämistä. KIVOn Timo Hämäläisen mukaan jätehuollon toimijoiden välinen keskustelu auttaa hakemaan uusia ratkaisuja.

Teksti Anne Ignatius

Laki vaatii, että vuoteen 2035 mennessä kaikesta yhdyskuntajätteestä kierrätetään vähintään 65 prosenttia.

Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätysprosentti on tällä hetkellä noin 40, eli matkaa on.

Onneksi aikaakin on, mutta ei kosolti. 12 vuotta hurahtaa nopeasti.

Suomen Kiertovoima ry KIVOn johtajavan asiantuntijan Timo Hämäläisen mielestä tavoitteet ovat yksiulotteiset. Ne huomioivat jätteet yksittäisenä massana eivätkä ota huomioon eri jätelajien eroja. Joidenkin jätteiden kierrättäminen on esimerkiksi kannattavampaa kuin toisten.

Lainsäätäjät ovat kuitenkin puhuneet, joten on aika miettiä ratkaisuja siihen, miten kunnianhimoisiin tavoitteisiin päästään.

Raportointia helpotettu

EU:n tasolla joitain parannuksia on jo tehty. Ennen jäsenmaat saattoivat raportoida kierrätettyjä jätemääriä hyvinkin vaihtelevasti niin, että lukemia ei voinut verrata keskenään. Nyt raportointikäytäntöjä on yhtenäistetty.

Parannusta Hämäläisen mielestä on esimerkiksi se, että nykyään kierrätettyyn määrään lasketaan vain se, mikä todella päätyy kiertoon.

Ennen jäsenmaa saattoi raportoida kierrätettyyn jätemäärään koko pakkauksen. Nyt raportoidaan se raaka-aine, joka jää kierrätettäväksi epäpuhtauksien poistamisen jälkeen.

Esimerkiksi muovipakkaukset eivät päädy kierrätykseen sellaisenaan, vaan niistä täytyy ensin poistaa kierrätettäväksi kelpaamattomat aineet, kuten elintarvikkeiden jäämät.

Keskustelkaa, kollegat!

Mitä alan toimijat Suomessa voivat tehdä? Siihen Timo Hämäläisellä ei ole sellaista vastausta, joka taikasauvaa heiluttamalla ratkaisisi kaikki ongelmat.

Hän korostaa, että tavoitteisiin pääseminen vaatii jatkuvia ponnisteluja. Helpot keinot ovat jo käytössä.

Yhtenä ratkaisuna Hämäläinen pitää työrauhaa. Hän toivoo, että uusi hallitus antaa alan toimijoiden rauhassa investoida ja kehittää toimintaansa siirtymäajan aikana.

Lisäksi hän toivoo entistä laajempaa yhteistyötä eri tahojen välillä.

– Yhteistyöstä puhutaan paljon, mutta sitä olisi varaa tiivistää entisestään. Pitäisi päästä pois pienistä osaoptimoinneista ja kehittää haastavampia, yhteistyötä vaativia ratkaisuja.

Yhteistyötä helpottaa, jos alalla työskentelevien on mahdollista kohdata toisiaan kuplansa ulkopuolella. Hämäläisen mielestä Jätehuoltopäivät mahdollistaa sen ja on osa yhteistyötä.

– Kun pääsee keskustelemaan toisten kanssa, saa myös mahdollisuuden ymmärtää toisten näkökulmia. Se auttaa hakemaan yhteisiä ratkaisuja.

Keskustelu aiheesta jatkuu Jätehuoltopäivillä 2023, esimerkiksi torstaina otsikolla ”Katsaus Suomen kierrätysasteeseen”.

Lääketieteellisen jätteen käsittely Thaimaassa kaipaa lisää resursseja

KiertoPlus 11.9.2023

Koillis-Thaimaassa Mahasarakhamin sairaalassa syntyvästä jätteestä yli kolmasosa on tartuntavaarallista jätettä. Alueella on vain yksi jätteenpolttolaitos, ja sekin kapasiteettinsa äärirajoilla.

Teksti Teija Honkanen

Sairaalajätteen lajittelu vaikuttaa suuresti infektioiden hallintaan, potilasturvallisuuteen, työntekijöiden työturvallisuuteen ja koko yhteisön terveyteen.

Kun jäte käsitellään asiankuuluvasti, voidaan myös vähentää kasvihuonekaasuja ja pitkäkestoisia orgaanisia saasteita, kuten dioksiineja ja elohopeaa.

Olen LUT-yliopiston jatko-opiskelija ja tutkin, miten Kaakkos-Aasiassa syntyvä sairaalajätteen määrä kehittyy ja millaisia keinoja sen käsittelyyn on.

Työhöni sisältyi tutkimusmatka Koillis-Thaimaahan Mahasarakhamin provinssiin. Pääsin vierailemaan paikallisen yliopiston sairaalassa, terveyskeskuksessa, yksityisellä dialyysiklinikalla ja kaupungin yleisessä sairaalassa.

Eri värit eri jätteille

Lääketieteelliset jätteet kerätään talteen sairaaloissa ja klinikoilla. Maailman Terveysjärjestö WHO ohjeistaa, että eri jätejakeet merkitään eri väreillä.

Yleensä tartuntavaaralliset jätteet koodataan punaisella värillä. Näin tehdään myös Thaimaassa. Tosin siellä värikoodit eivät kaikilta osin noudata Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjeistusta, vaan paikallinen ohjeistus on sovellettu niistä.

Paikallisten sairaaloiden jätehuoltovastaavien mukaan covid-19-pandemia näkyi sairaaloiden jätehuollossa ennen kaikkea siten, että tartuntavaarallisen jätteen määrä kaksin- tai jopa kolminkertaistui.

Alkusyksystä 2022 tartuntavaarallisen jätteen määrä oli jo palannut lähestulkoon normaaliksi. Covid-19-jäte käsitellään eri tavalla kuin muu tartuntavaarallinen jäte. Ensimmäinen pussi desinfioidaan alkoholilla, ja sitten lisätään toinen pussi päälle.

Mahdollisuus suomalaisille yrityksille

Thaimaan terveydenhuolto kuuluu julkisen terveyden ministeriön alaisuuteen. Vaarallinen jäte taas kuuluu luonnonvara- ja ympäristöministeriön alaisuuteen.

Kaikki lääketieteellinen jäte raportoidaan ministeriön internetportaalissa. Lääketieteellistä jätettä tuottavat klinikat ovat yhtä lailla velvollisia raportoimaan syntyvän jätteen määrästä. Tieto on julkista.

Thaimaan-vierailun myötä minulle konkretisoitui, millaisia kasvupaineita lääketieteellisen jätteen käsittelylle on Kaakkois-Aasiassa.

Lisäksi kävi ilmi, että uuden polttolaitoksen rakentamista pidetään haastavana, mutta jo olemassa olevan laitoksen laajentaminen on välttämätöntä. Pelkästään polttolaitoksen kapasiteetti ei ollut tiukalla, vaan sairaaloissa kaivataan myös lisää autoklaaveja, joilla sterilisoidaan instrumentteja.

Tämä voisi avata mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille, jos onnistutaan luomaan luottamukselliset suhteet thaimaalaisiin. Alueella on vaikea toimia ilman verkostoja ja rahoitusosaamista.

Positiivisia yllätyksiä

Thaimaassa on kymmenen prototyyppisairaalaa, joissa näytetään esimerkkiä lääketieteellisen jätteen käsittelyssä.

Mahasarakhamin yleinen sairaala on niistä yksi. Sairaalassa on 580 vuodetta, mutta sen vuoteiden määrä nousee 800:aan uuden laajennusosan myötä.

Uudessa rakennuksessa jätehuoltoa varten rakennetaan oma hissi, mutta vanhassa rakennuksessa jätteet kulkevat vielä henkilöhississä.

Olin positiivisesti yllättynyt siitä, miten hyvin prototyyppisairaalassa hallitaan lääketieteellistä jätettä. Etenkin minuun teki vaikutuksen se, miten hyvin sairaalassa oli panostettu jätehuollon työntekijöiden työoloihin. He tekevät tärkeää, mutta myös vaarallista työtä.

Alueella vain yksi polttolaitos

Mahasarakhamin sairaalassa jätteet lajitellaan neljään eri luokkaan: sekajätteeseen, kierrätettävään jätteeseen, vaaralliseen jätteeseen ja tartuntavaaralliseen jätteeseen.

Tartuntavaarallisiin jätteisiin luokitellaan kudosjätteet, terävät jätteet, materiaalit, joissa on potilaan eritteitä sekä kaikki jäte eristystiloista.

Vuoden 2021 aikana Mahasarakhamin sairaalassa syntyi 508 173 kilogrammaa sekajätettä, 58 649 kilogrammaa kierrätettävää jätettä, 319 513 kilogrammaa tartuntavaarallista jätettä ja 14 157 kilogrammaa vaarallista jätettä.

Jätteen määrää pyritään jatkuvasti vähentämään. Alueella on yksi polttolaitos, jonne jätteet kuljetetaan, mutta sen kapasiteetti on äärirajoilla.

Jätemäärät kasvavat tulevaisuudessa

Tutkimuksessani käy ilmi, että Thaimaassa tarvitaan lisää resursseja lääketieteellisen jätteen hallintaan. Väestön kasvaessa myös vuoteiden määrä sairaaloissa kasvaa voimakkaasti tulevaisuudessa, ja tämä lisää myös syntyvän jätteen määrää.

Helpoin tapa huolehtia suuresta jätemääristä on massapolttolaitos, mutta kapasiteetin lisääminen jätteenpoltossa ei ole aivan yksinkertaista.

Tässä tehtävässä suomalaisilla voisi olla annettavaa thaimaalaisille ja alkaa viedä maahan esimerkiksi osaamista ja teknologiaratkaisuja.


Energiatekniikan lehtori Teija Honkasen tutkimus Medical waste management in Thailand and Vietnam valmistuu 2023. Työtään varten hän sai Jätehuoltoyhdistyksen stipendin. Honkanen työskentelee Savonia-ammattikorkeakoulussa.