Jätehuoltopäivien ohjelma tarjoaa monipuolisen katsauksen jätehuollon ja kiertotalouden tilanteeseen, kirjoittaa JHY:n puheenjohtaja Satu Estakari.

Ajankohtaiset teemat kokoavat meidät kiertotalouden tekijät jälleen yhteen. Tämän vuoden Jätehuoltopäivät järjestetään Pasilassa, ja jo pelkkä ohjelma herättää paljon innostuneita ajatuksia. Tuskin maltan odottaa lokakuuta!
Tuttuun tapaan saamme monipuolisen katsauksen jätehuollon ja kiertotalouden tilanteeseen.

Yksi kiinnostava elementti on kiertotalouspaketti, joka on lainsäädännön lisäksi vaikuttanut merkittävästi myös yritystoimintaan. Moni on varmasti kanssani samaa mieltä siitä, että paketin kunnianhimoiset tavoitteet muuttavat yritysten toimintaa kaikilla toimialoilla, ei pelkästään jätehuollossa.

Energiantuotanto ja sen hinta vaikuttavat meidän kaikkien elämään. Onkin mielenkiintoista päästä seuraamaan torstain paneelikeskustelua, jossa keskustellaan jätehuollosta osana tulevaisuuden energiantuotantoa sekä taloudellisuuden että toiminnallisuuden näkökulmasta. Millaisena panelistit näkevät jätehuollon roolin ja sen taloudelliset vaikutukset?

Saamme myös kuulla, voisiko kiertotaloudesta saada buustia liiketoimintaan ja miten nopeasti kasvava datatalous voi tuoda tehokkuutta jätehuoltoon. Uudet kiertotalouden haasteet pistävät meidät miettimään myös tulevaisuuden työelämää – miltä se näyttää? Jätehuoltopäivien ilmoittautuminen on nyt auki – nähdään Helsingissä!

Perusteltu huoli merien roskaantumisesta on johtanut siihen, että kuntien verovaroin järjestämä yleisten alueiden puhtaanapito siirtyy osin yksityisten yritysten maksettavaksi, kirjoittaa Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen.

Kunnat huolehtivat yleisten alueiden siivouksesta verovaroin. Ne päättävät, kuinka siivous toteutetaan. Ne myös vastaavat toiminnan tehokkuudesta ja siitä, että kuntien varat riittävät kattamaan kustannukset. Valta ja vastuu ovat samoissa käsissä.

EU:n kertakäyttömuovidirektiivin myötä kaupan ja teollisuuden yritykset velvoitetaan korvaamaan kunnille kulut, joita kuluttajien ympäristöön heittämien tupakantumppien sekä kertakäyttöisissä muovipakkauksissa myytävien juomien ja syömävalmiiden ruokien pakkausten siivoaminen yleisiltä alueilta aiheuttaa. Kunnat hoitavat edelleen siivouksen, mutta yritykset maksavat kustannukset voimatta vaikuttaa niihin. Valta ja vastuu ovat eri käsissä. 

Kun joidenkin roskien siivouskustannuksia aletaan laskuttaa yrityksiltä, syntyy merkittävä määrä uutta hallinnollista työtä. Kuntien on uusittava kustannusseurantansa entistä tarkemmaksi, jotta yrityksille kohdennetaan vain niille kuuluvat kulut. Myös kerättyjen roskien koostumus on selvitettävä säännöllisesti, jotta kulut voidaan jakaa säädösten edellyttämällä tavalla yritysten ja kuntaveron maksajien kesken. Itse siivouksen toteutukseen ei tule muutoksia, eikä direktiivi niitä myöskään edellytä.

Muoviroskan määrä merissä on aito ongelma. Sen keskeinen syy on toimimaton perusjätehuolto kehittyvissä maissa. Liian usein jätteiden keräys on puutteellista ja kaatopaikat huonosti hoidettuja. EU-maissa jätehuolto pääosin toimii ja syytä roskaantumiseen täytyy hakea yksittäisistä ihmisistä. Napakka sanktio roskaajille voisi vähentää roskaantumista ja siivouskustannuksia tehokkaammin kuin vanhojen kustannusten jako uudella tavalla.