Kolumni: Akkuasetus edistää kiertotaloutta

KiertoPlus 11.9.2023

teksti Johanna Alakerttula

Pian tulee voimaan uusi akkuasetus, joka yhdenmukaistaa akkujen ja paristojen  elinkaarta koskevat vaatimukset koko EU:n alueella.

Asetus koskee koko akkujen elinkaarta ja sisältää ensimmäistä kertaa jätehuollon lisäksi aiemmin puuttuneet linkit tuotesuunnitteluun, loppukäyttäjän rooliin ja kierrätysraaka-ainemarkkinoiden edistämiseen.

Jotta akkujen raaka-aineet varmasti riittävät, asetuksessa asetetaan tärkeille akkuraaka-aineille materiaalikohtaisia kierrätystavoitteita. Akut pitää kierrättää siten, että esimerkiksi koboltista, nikkelistä ja kuparista saadaan vuoteen 2031 mennessä kiertoon suurin osa. Uutena tulee myös niin sanottu sekoitevelvoite, jonka myötä akuissa tulee hyödyntää yhä enemmän kierrätysraaka-aineita.

Akkuasetus koskee kaikkia sellaisenaan jäsenvaltion markkinoille tuotavia akkuja. Niiden lisäksi se koskee laitteiden, koneiden, ajoneuvojen ja liikkumisvälineiden akkuja.

Akkuasetus edistää osaltaan vastuullista akkujen tuotantoa, käyttöä ja kierrätystä sekä akku- ja autoteollisuudessa että jätehuoltosektorilla.

Uudessa asetuksessa tuottajavastuun ydin pysyy samana eli paristojen ja akkujen maahantuojien ja valmistajien pitää huolehtia tuotteidensa jätehuollosta, kierrätyksestä ja niiden kustannuksista, ja uudenkin sääntelyn myötä tuottajavastuulla on edelleen iso rooli akkujen kiertotalouden vauhdittajana. Tuottajavastuu voidaankin nähdä tukirankana, jonka ympärille koko akkujen keräys- ja kierrätysjärjestelmä rakentuu.


Kirjoittaja on JHY:n hallituksen varapuheenjohtaja ja Akkukierrätys Pb Oy:n toimitusjohtaja

Jätemiinus: Pitäkää tekoälynne

KiertoPlus 11.9.2023

Se on Jussi taas täällä, terve! 

Oletteko koskaan kuulleet sellaisesta lyhenteestä kuin IoT? Minä luulin, että se tarkoittaa, että Ilkimykset ovat Täällä, mutta ei. 

Muutama tuttavani, jotka osaavat puhua kielillä, kertoivat, että se on Internet of Things. Eli suomeksi härpäkkeiden tietoverkko. On kuulemma sitä tekoälyä se. 

Jääkaappi tietää, mitä puuttuu tai mistä päiväys on mennyt umpeen viime juhannuksena. Hellat punnitsevat tuotteen ja tutkivat antureilla, koska makaronilaatikko on lämmintä.

Minähän innostuin ja säntäsin kodinkonekauppaan. Kauppias esitteli yhtä ja toista ja monenmoista laitetta. 

Mutta millaisia ne sitten oikeasti ovat? Entäs, jos minulle sattuu oikein nipo jääkaappi? Se ottaa ensin minusta kokovartalokuvan ja toteaa, että ohhoh. Sitten se tilailee kaupasta ilman lupaa jääkaapin täyteen salaattia ja kevyttuotteita.

Kun yritän laittaa jääkaappiin einestä, se ei suostu avaamaan ovea! Kun yritän avata kaapin ottaakseni virvokkeita, se ei taaskaan suostu avaamaan, kunhan murjottaa. Meitä on sitten kaksi murjottajaa.

Tai entäs jos käy niin, että saan oikein laiskan jääkaapin? Se katselee päivät pitkät kissavideoita, ei edes muista jäähdyttää. Ruoat kasvaa parissa päivässä karvaa, eikä niitä erota videon kissoista muuta kuin haju.

Mitenköhän ne sitä tekoälyä suunnittelee? Pöydän ääressä on saksalaisia insinöörejä iso joukko, kahvia ja saksalaista pullaa. Sitten puheenjohtaja, jo harmaantunut sarvisankaisiin silmälaseihin sonnustautunut herra, sanoo että eiköhän aloiteta. 

Mitäs me tarvitaan? Logiikkaa, sanoo joku. Kaikki nyökyttelevät. Iso tietokanta ja pilvessä, kuulostaa mainoksissa hyvältä. Taas nyökytellään. Nappi, johon syttyy valo, kun sitä painaa. Tuo on hyvä, toteaa puheenjohtaja. 

Sitten yksi insinööri nousee seisomaan ja kysyy, että mitenkäs sosiaalinen kyvykkyys? Täysi hiljaisuus. Entäs empaattisuus? Täysi hiljaisuus. Huolto? Varaosat? Kierrätettävyys? Täysi hiljaisuus. 

Puheenjohtaja katsoo pitkään ja kysyy, että miten nuo liittyvät älyyn, olepas järkevä äläkä hulluja puhu. 

Insinööri nousee ylös, avaa oven ja poistuu. Miettii, että kuka aikanaan sanoi, ettei se ole hullu, jolta on mennyt järki, vaan se, jolta on mennyt kaikki muu, paitsi järki. 

Pitäkää tekoälynne, minä menen saunaan.