Ylen Miljoona roskapussia -kampanja sai suomalaiset taistelemaan roskaantumista vastaan. Kampanjan tavoitteena oli kertoa, miten tärkeää on kerätä roskia ympäristöstä.
Teksti Riina Nygrén Kuva Johanna Kannasmaa / Yle
Miljoona roskapussia -kampanja näkyi Ylen kanavissa huhtikuusta kesäkuuhun. Miten kampanjaidea syntyi, vastaava tuottaja Pia Louhivuori?
Monet heittävät roskia maahan ja luontoon. Halusin keksiä keinon, jolla voi kannustaa ihmisiä edistämään luonnon siisteyttä. Itse olen kerännyt roskia vuodesta 2020.
Ylellä on ollut aiemmin Miljoona linnunpönttöä -kampanja, joten ajattelimme lähteä yhtä isosti liikkeelle. Nimi on hauska ja herättää huomiota, vaikka miljoonan kerätyn pussin rajaa ei rikottukaan.
Ketkä kampanjaan osallistuivat ja miksi?
Kaupungit ja kunnat lähtivät innokkaasti kampanjan kumppaneiksi. Roskaantuminen vie ison siivun niiden budjetista joka vuosi.
Mukaan lähti myös ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjä ja harrastusporukoita.
Kaikenikäiset ihmiset raportoivat ahkerasti keräysmääriään laskuriin. Uskon ihmisten motivoituvan siitä, että oma lähiympäristö siistiytyy. Konkreettinen tekeminen voi myös helpottaa ympäristöahdistusta.
Miten kampanja saavutti tavoitteensa?
Ylen kanavilla kampanja tavoitti miljoonia ihmisiä, ja roskia kerättiin luonnosta yli 200 000 kappaletta.
Esimerkiksi monet kirjastot ympäri Suomen ottivat roskapihdit lainausvalikoimaan, mikä toivottavasti kannustaa keräämään roskia jatkossakin.
Toivon, että kampanja vaikutti myös heihin, jotka ovat suhtautuneet roskaantumiseen huolettomammin. Ehkä he nyt ajattelevat kahdesti ennen kuin heittävät roskan maahan.
Millaisia terveisiä lähetät jätehuollon ammattilaisille, jotka miettivät vastaavan kampanjan järjestämistä?
Kampanjan aikana meiltä kysyttiin, mihin kerätyt roskat tulisi viedä ja kuinka ne lajitellaan.
Jos järjestää keräyskampanjan, kannattaa varmistaa, että roska-astioita on saatavilla ja että ne tyhjennetään säännöllisesti.
Lisäksi tutut kampanjakasvot toivat kampanjalle näkyvyyttä ja uskottavuutta. Tällaisen kampanjan on hyvä olla myös hauska ja kannustava. Pelkkä sormen heristäminen ei toimi.
Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!
Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!
Fortum selvittää pilottihankkeessaan, voiko jätteenpoltosta talteen otetusta hiilidioksidista valmistaa uusia materiaaleja.
Teksti Anne Ignatius Kuva Fortum
Öljyn ja muiden fossiilisten raaka-aineiden kulutus kasvaa nopeammin kuin kierrätys. Se johtaa siihen, että kestävistä materiaaleista tulee olemaan suurta pulaa, jopa enemmän kuin energiasta.
Muun muassa näin Fortumin Carbon2x-hankejohtaja Tony Rehn taustoittaa sitä, miksi hänen työnantajansa on lähtenyt toteuttamaan Carbon2x-pilottihanketta.
Hankkeen tarkoitus on ottaa talteen jätteenpoltosta syntyvä hiilidioksidi ja valmistaa siitä uusia materiaaleja.
Pelkästään Euroopassa poltetaan vuosittain 100 miljoonaa tonnia jätettä. Rehn painottaa, että materiaalien kierrätys on aina paras vaihtoehto.
– Kaikkea ei kuitenkaan voi kierrättää, joten osa jätteestä on pakko polttaa energiaksi entisen kaatopaikkaamisen sijaan.
”Muovin kysyntä kasvaa”
Jätteen polttamista kritisoidaan muun muassa siksi, että poltettaessa muodostuu haitallisia hiilidioksidipäästöjä. Rehn ei kuitenkaan näe hiilidioksidia ainoastaan pahana asiana vaan myös arvokkaana raaka-aineena silloin, kun se hyödynnetään oikein.
Hiilidioksidista voidaan näet valmistaa esimerkiksi muovia.
– Kylmä realiteetti on, että muovin kysyntä kasvaa, halusimme tai emme. Muovin valmistamiselle täytyy löytyä kestävä vaihtoehto. Carbon2x on yksi vastaus tähän, Rehn sanoo.
Myös metaanin ja etanolin raaka-aine
Hankkeessa jätteen polttamisesta vapautuva hiilidioksidi otetaan talteen. Kun hiilidioksidi laitetaan reagoimaan vedyn kanssa, siitä muodostuu hiilivetyjä, joita Fortum pilotissaan jatkojalostaa. Hiilivedystä voidaan valmistaa paitsi erilaisia muoveja myös esimerkiksi kemikaaleja, kuten metanolia ja etanolia.
Hiilidioksidia on otettu talteen monissa projekteissa ennen Fortum aloittamaa hankettakin. Fortumin pilotissa uutta on se, että erilaisia talteenottotekniikoita käytetään ja testataan nimenomaan jätteenpoltossa.
Projektin ensimmäinen osa tehtiin keväällä 2022 Fortumin Riihimäen jätteenpolttolaitoksessa. Silloin selvitettiin, soveltuvatko jätteenpolton savukaasut tähän tarkoitukseen – kyllä soveltuvat – ja konvertoitiin eli muunnettiin hiilidioksidia metaaniksi.
Seuraavassa osassa testataan, miten hiilidioksidi ja metaani muutetaan muoviksi.
Muovia vielä tänä vuonna
Toistaiseksi hiilidioksidista valmistettua muovia ei ole markkinoilla, mutta Fortumin tavoite on valmistaa sitä pieniä määriä vielä vuoden 2023 aikana.
Koska käyttö yleistyy, sitä Tony Rehn ei uskalla veikata. Mutta hän on varma, että tulevaisuudessa hiilidioksidista valmistettua muovia käytetään esimerkiksi elintarvikkeiden pakkauksissa, tekstiiliteollisuudessa ja elektroniikan valmistuksessa.
Syynä hän pitää sitä, että muovi on äärimmäisen hyvä materiaali. Kuitenkin muovin valmistuksessa käytettävä öljy on pakko korvata jollakin tavalla.
Toinen vaihtoehto on kehittää biopohjaisia raaka-aineita. Niiden varaan Rehn ei laske, koska silloin muovin valmistukseen pitää käyttää maapinta-alaa. Sekään ei kuitenkaan ole kestävää isossa mittakaavassa.
Valmistaminen vie sähköä
Hiilidioksidipohjaisen muovin valmistaminen ei ole halpaa. Isoimmat kustannukset tulevat sähkön kulutuksesta. Hiilivedyn vety täytyy pilkkoa vedestä, mikä vaatii paljon sähköä.
Kumoaako suuri sähköntarve projektin hyödyt?
Tony Rehnin mielestä ei. Kierrätettäväksi kelpaamatonta jätettä syntyy joka tapauksessa niin paljon, että jätettä täytyy jatkossakin polttaa. Hänestä olisi hullua olla ottamatta siitä syntyvää hiilidioksidia talteen ja olla käyttämättä sitä uudestaan.
Lisäksi sähkö tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä.
Rehnin mukaan Fortumin ensisijainen tarkoitus on se, että hiilidioksidia aletaan ottaa talteen yrityksen omissa laitoksissa. Silti katse siintää myös muualle Eurooppaan.
Euroopassa toimii lähes 500 jätteenpolttolaitosta. Jos niistä puoletkin alkaisi kerätä talteen hiilidioksidipäästöjä, puhuttaisiin merkittävästä parannuksesta.
Merkityksellistä työtä
Tony Rehn on vetänyt Carbon2x-ohjelmaa vajaat kaksi vuotta. Hän pitää työtään mielenkiintoisena ja vaikuttavana.
– Työllä on aidosti yhteiskunnallista merkitystä.
Myös Fortumin sisällä pilottiin on suhtauduttu myönteisesti. Mukana on työntekijöitä useilta eri sektoreilta paitsi talon sisältä myös eri yliopistoista ja pk-yrityksistä myös Suomen rajojen ulkopuolelta.
Työn ote on rivakka.
– Tarkoitus ei ole, että teemme ensin monta vuotta kehitystyötä ja vasta sen jälkeen kokeilemme, miten eri tekniikat toimivat. Sen sijaan haluamme rohkeasti testailla innovaatioita ja edetä nopeasti.
Tony Rehn kertoo Carbon2x-pilottihankeesta Jätehuoltopäivillä keskiviikkona 5.10.2023.
Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!
Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!
Toimitusjohtaja Outi Luukko on tekstiilialan kiertotalouden uranuurtaja. Hänen sinnikkyyttään saamme kiittää siitä, että Suomeen on perustettu poistotekstiilien kiertotalouslaitos.
Teksti Anne Ignatius Kuvat Susanna Kekkonen
Varsinais-Suomessa Paimiossa sijaitsee Suomen ensimmäinen poistotekstiilien kiertotalouslaitos.
Siellä vanhat tekstiilit avataan kuiduiksi, ja niistä tehdään lankaa ja kangasta tai uusiokuitua muuhun teolliseen tuotantoon.
Näin raaka-aineet saadaan kiertoon ja tekstiili jatkamaan tekstiilinä.
Laitoksessa tekee yhteistyötä kaksi yritystä. Rester Oy vastaanottaa yritysten poistotekstiilejä ja teollisuuden sivuvirtaa, esimerkiksi sairaaloiden ja hotellien käytöstä jääneitä tekstiilejä. Lounas-Suomen Jätehuolto Oy keskittyy kotitalouksien tekstiileihin.
Laitoksen perustamiseen on vaikuttanut lukuisia ihmisiä, mutta idean äiti on Resterin toimitusjohtaja Outi Luukko.
Luukosta piti tulla vaatesuunnittelija, mutta sattumat johtivat hänet mainos- ja design-alalle. Vuonna 2007 hän möi suunnittelutoimistonsa ja 2008 alkoi työskentelemään intohimoisesti tekstiilien kiertotalouden edistämiseksi.
Missio: kohti terveempää tekstiilialaa
Kun Outi Luukko puhuu Paimion kiertotalouslaitoksen synnystä, hän palaa monta kertaa vuoteen 2008.
– Oivalsin, että minulla on missio viedä tekstiilialaa terveempään suuntaan.
Luukko perusti ekologisia työvaatteita valmistavan yrityksen Touchpointin. Sen toimitusjohtajana hän liittyi kestävää tekstiiliteollisuutta ajavaan Telaketju-verkostoon ja sai kontakteja alan ihmisiin, joilla oli samanlaisia ajatuksia kuin hänellä.
Keskustelu painottui aluksi eettisiin kysymyksiin, kuten Kauko-Aasian työoloihin.
Luukko seurasi keskustelua tiiviisti ja alkoi pohtia, miten hän työvaatevalmistajana voisi tehdä asiat paremmin ja vähemmän ympäristöä kuormittavasti. Alan pitäisi kulkea kohti suljettua kiertoa.
– Minulla oli vahva tunne, että alalla tapahtuu isoja asioita. Toisaalta koin tuskaa siitä, että on pakko pystyä ratkaisemaan isoja asioita ja polttavia kysymyksiä pitkälti yrittäjäriskillä.
Oma varallisuus vaakalaudalla
Idean poistotekstiilien kiertotalouslaitoksesta Outi Luukko sai vuoden 2015 kieppeillä. Rester Oy:n hän perusti vuonna 2019, ja pian yritys päätti vuokrata yhteiset tilat Lounas-Suomen Jätehuollon kanssa. Kaksi vuonna myöhemmin, vuonna 2021, ne avasivat yhdessä kiertotalouslaitoksen.
Laitos kykenee käsittelemään noin kymmenesosan kaikista Suomen tekstiilijätteestä.
Hanke on vaatinut Luukolta paljon. Konseptin ja liiketoimintaympäristön rakentamisen lisäksi se on vaatinut taloudellista yrittäjäriskin ottamista ja oman varallisuuden laittamista likoon.
Lisäksi se on vaatinut vankkaa ammattitaitoa ja ymmärrystä tekstiilialaa kohtaan. Luukko ei suinkaan itse hallitse kaikkea, vaan asiantuntijatiimin lisäksi Rester tekee yhteistyötä tekstiilialaa eri kulmista tuntevien asiantuntijoiden ja yritysten kanssa.
Hanke ei onnistuisi myöskään ilman laajoja verkostoja ja voimakasta paloa.
– Koen heureka-elämyksiä päivittäin.
Yritysten poistotekstiilejä kierrättävän Resterin toimitusjohtajan Outi Luukon mielestä tekstiilialalla eletään jännittäviä, innostavia ja haastaviakin aikoja.
Ympäristölle haitallinen ala
Tekstiiliteollisuus on lähteestä riippuen maailman toiseksi tai kolmanneksi ympäristölle haitallisin teollisuuden ala.
Tekstiilikuituja käytetään koko ajan enemmän ja enemmän. Tekstiilejä ei käytetä vain vaatteissa ja kodeissa, vaan niitä tarvitaan kaikkialla: suodattimissa, lämpö- ja äänieristeissä, komposiiteissa ja niin edelleen.
Tekstiilien kiertotaloutta on pakko kehittää, muuten raaka-aineet eivät yksinkertaisesti riitä.
Outi Luukon mielestä kaiken pitäisi lähteä siitä, että tekstiilit valmistetaan alun perinkin laadukkaista materiaaleista.
– Jos raaka-aine on huonoa, siitä ei tule hyvää vaikka voissa paistaisi.
Luukko ottaa esimerkiksi työvaatteet ja pikamuodin, jotka ovat laadun suhteen aivan eri sfääreissä. Huonolaatuisesta pikamuodista ei saa laadukasta raaka-ainetta.
Monia uusia mahdollisuuksia bisnekseen
Outi Luukko näkee tekstiilien kiertotaloudessa valtavasti erilaisia bisnesmahdollisuuksia. Hän odottaa mielenkiinnolla esimerkiksi sitä, millaisia innovatiivisia ratkaisuja kierrätetyille tekstiileille kehitetään. Tekstiiliä voidaan näet käyttää korvaamaan muitakin raaka-ainemateriaaleja, esimerkiksi sellua.
– En tiedä, onko se hitautta vai laiskuutta, mutta vihreässä siirtymässä ei olla vielä pitkällä.
Ennen pitkää kaikkialla yhteiskunnassa vaaditaan, että kierrätettyjä materiaaleja käytetään entistä enemmän. Myös tekstiiliteollisuus käy edelleen läpi suurta murrosta.
Outi Luukon vuonna 2008 alkanut tunne siitä, että alalla tulee tapahtumaan mullistavia asioita, ei ole vähentynyt.
Päinvastoin.
Kuka Outi Luukko
Työskentelee Rester Oy:n toimitusjohtajana.
Asuu Helsingissä.
Harrastaa tennistä, golfia, kuntosalia, lukemista ja valokuvausta. Tosin tällä hetkellä työ vie ison ajan myös vapaa-ajasta.
Haaveilee siitä, että tekstiilien kiertotalous räjähtää kasvuun.
Pukeutuu mustaan, valkoiseen ja beigeen tilanteen vaatimalla tavalla, tosin bisnesvaatteissa hän ei viihdy parhaiten. ”Vaatteeni ovat ajattomia, ja käytän ne loppuun tai laitan kiertoon.”
Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!
Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!
EU:n kierrätystavoitteet ovat kunnianhimoiset ja niihin pääseminen vaatii kirittämistä. KIVOn Timo Hämäläisen mukaan jätehuollon toimijoiden välinen keskustelu auttaa hakemaan uusia ratkaisuja.
Teksti Anne Ignatius
Laki vaatii, että vuoteen 2035 mennessä kaikesta yhdyskuntajätteestä kierrätetään vähintään 65 prosenttia.
Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätysprosentti on tällä hetkellä noin 40, eli matkaa on.
Onneksi aikaakin on, mutta ei kosolti. 12 vuotta hurahtaa nopeasti.
Suomen Kiertovoima ry KIVOn johtajavan asiantuntijan Timo Hämäläisen mielestä tavoitteet ovat yksiulotteiset. Ne huomioivat jätteet yksittäisenä massana eivätkä ota huomioon eri jätelajien eroja. Joidenkin jätteiden kierrättäminen on esimerkiksi kannattavampaa kuin toisten.
Lainsäätäjät ovat kuitenkin puhuneet, joten on aika miettiä ratkaisuja siihen, miten kunnianhimoisiin tavoitteisiin päästään.
Raportointia helpotettu
EU:n tasolla joitain parannuksia on jo tehty. Ennen jäsenmaat saattoivat raportoida kierrätettyjä jätemääriä hyvinkin vaihtelevasti niin, että lukemia ei voinut verrata keskenään. Nyt raportointikäytäntöjä on yhtenäistetty.
Parannusta Hämäläisen mielestä on esimerkiksi se, että nykyään kierrätettyyn määrään lasketaan vain se, mikä todella päätyy kiertoon.
Ennen jäsenmaa saattoi raportoida kierrätettyyn jätemäärään koko pakkauksen. Nyt raportoidaan se raaka-aine, joka jää kierrätettäväksi epäpuhtauksien poistamisen jälkeen.
Esimerkiksi muovipakkaukset eivät päädy kierrätykseen sellaisenaan, vaan niistä täytyy ensin poistaa kierrätettäväksi kelpaamattomat aineet, kuten elintarvikkeiden jäämät.
Keskustelkaa, kollegat!
Mitä alan toimijat Suomessa voivat tehdä? Siihen Timo Hämäläisellä ei ole sellaista vastausta, joka taikasauvaa heiluttamalla ratkaisisi kaikki ongelmat.
Hän korostaa, että tavoitteisiin pääseminen vaatii jatkuvia ponnisteluja. Helpot keinot ovat jo käytössä.
Yhtenä ratkaisuna Hämäläinen pitää työrauhaa. Hän toivoo, että uusi hallitus antaa alan toimijoiden rauhassa investoida ja kehittää toimintaansa siirtymäajan aikana.
Lisäksi hän toivoo entistä laajempaa yhteistyötä eri tahojen välillä.
– Yhteistyöstä puhutaan paljon, mutta sitä olisi varaa tiivistää entisestään. Pitäisi päästä pois pienistä osaoptimoinneista ja kehittää haastavampia, yhteistyötä vaativia ratkaisuja.
Yhteistyötä helpottaa, jos alalla työskentelevien on mahdollista kohdata toisiaan kuplansa ulkopuolella. Hämäläisen mielestä Jätehuoltopäivät mahdollistaa sen ja on osa yhteistyötä.
– Kun pääsee keskustelemaan toisten kanssa, saa myös mahdollisuuden ymmärtää toisten näkökulmia. Se auttaa hakemaan yhteisiä ratkaisuja.
Keskustelu aiheesta jatkuu Jätehuoltopäivillä 2023, esimerkiksi torstaina otsikolla ”Katsaus Suomen kierrätysasteeseen”.
Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!
Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!
Koillis-Thaimaassa Mahasarakhamin sairaalassa syntyvästä jätteestä yli kolmasosa on tartuntavaarallista jätettä. Alueella on vain yksi jätteenpolttolaitos, ja sekin kapasiteettinsa äärirajoilla.
Teksti Teija Honkanen
Sairaalajätteen lajittelu vaikuttaa suuresti infektioiden hallintaan, potilasturvallisuuteen, työntekijöiden työturvallisuuteen ja koko yhteisön terveyteen.
Kun jäte käsitellään asiankuuluvasti, voidaan myös vähentää kasvihuonekaasuja ja pitkäkestoisia orgaanisia saasteita, kuten dioksiineja ja elohopeaa.
Olen LUT-yliopiston jatko-opiskelija ja tutkin, miten Kaakkos-Aasiassa syntyvä sairaalajätteen määrä kehittyy ja millaisia keinoja sen käsittelyyn on.
Työhöni sisältyi tutkimusmatka Koillis-Thaimaahan Mahasarakhamin provinssiin. Pääsin vierailemaan paikallisen yliopiston sairaalassa, terveyskeskuksessa, yksityisellä dialyysiklinikalla ja kaupungin yleisessä sairaalassa.
Eri värit eri jätteille
Lääketieteelliset jätteet kerätään talteen sairaaloissa ja klinikoilla. Maailman Terveysjärjestö WHO ohjeistaa, että eri jätejakeet merkitään eri väreillä.
Yleensä tartuntavaaralliset jätteet koodataan punaisella värillä. Näin tehdään myös Thaimaassa. Tosin siellä värikoodit eivät kaikilta osin noudata Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjeistusta, vaan paikallinen ohjeistus on sovellettu niistä.
Paikallisten sairaaloiden jätehuoltovastaavien mukaan covid-19-pandemia näkyi sairaaloiden jätehuollossa ennen kaikkea siten, että tartuntavaarallisen jätteen määrä kaksin- tai jopa kolminkertaistui.
Alkusyksystä 2022 tartuntavaarallisen jätteen määrä oli jo palannut lähestulkoon normaaliksi. Covid-19-jäte käsitellään eri tavalla kuin muu tartuntavaarallinen jäte. Ensimmäinen pussi desinfioidaan alkoholilla, ja sitten lisätään toinen pussi päälle.
Mahdollisuus suomalaisille yrityksille
Thaimaan terveydenhuolto kuuluu julkisen terveyden ministeriön alaisuuteen. Vaarallinen jäte taas kuuluu luonnonvara- ja ympäristöministeriön alaisuuteen.
Kaikki lääketieteellinen jäte raportoidaan ministeriön internetportaalissa. Lääketieteellistä jätettä tuottavat klinikat ovat yhtä lailla velvollisia raportoimaan syntyvän jätteen määrästä. Tieto on julkista.
Thaimaan-vierailun myötä minulle konkretisoitui, millaisia kasvupaineita lääketieteellisen jätteen käsittelylle on Kaakkois-Aasiassa.
Lisäksi kävi ilmi, että uuden polttolaitoksen rakentamista pidetään haastavana, mutta jo olemassa olevan laitoksen laajentaminen on välttämätöntä. Pelkästään polttolaitoksen kapasiteetti ei ollut tiukalla, vaan sairaaloissa kaivataan myös lisää autoklaaveja, joilla sterilisoidaan instrumentteja.
Tämä voisi avata mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille, jos onnistutaan luomaan luottamukselliset suhteet thaimaalaisiin. Alueella on vaikea toimia ilman verkostoja ja rahoitusosaamista.
Positiivisia yllätyksiä
Thaimaassa on kymmenen prototyyppisairaalaa, joissa näytetään esimerkkiä lääketieteellisen jätteen käsittelyssä.
Mahasarakhamin yleinen sairaala on niistä yksi. Sairaalassa on 580 vuodetta, mutta sen vuoteiden määrä nousee 800:aan uuden laajennusosan myötä.
Uudessa rakennuksessa jätehuoltoa varten rakennetaan oma hissi, mutta vanhassa rakennuksessa jätteet kulkevat vielä henkilöhississä.
Olin positiivisesti yllättynyt siitä, miten hyvin prototyyppisairaalassa hallitaan lääketieteellistä jätettä. Etenkin minuun teki vaikutuksen se, miten hyvin sairaalassa oli panostettu jätehuollon työntekijöiden työoloihin. He tekevät tärkeää, mutta myös vaarallista työtä.
Alueella vain yksi polttolaitos
Mahasarakhamin sairaalassa jätteet lajitellaan neljään eri luokkaan: sekajätteeseen, kierrätettävään jätteeseen, vaaralliseen jätteeseen ja tartuntavaaralliseen jätteeseen.
Tartuntavaarallisiin jätteisiin luokitellaan kudosjätteet, terävät jätteet, materiaalit, joissa on potilaan eritteitä sekä kaikki jäte eristystiloista.
Vuoden 2021 aikana Mahasarakhamin sairaalassa syntyi 508 173 kilogrammaa sekajätettä, 58 649 kilogrammaa kierrätettävää jätettä, 319 513 kilogrammaa tartuntavaarallista jätettä ja 14 157 kilogrammaa vaarallista jätettä.
Jätteen määrää pyritään jatkuvasti vähentämään. Alueella on yksi polttolaitos, jonne jätteet kuljetetaan, mutta sen kapasiteetti on äärirajoilla.
Jätemäärät kasvavat tulevaisuudessa
Tutkimuksessani käy ilmi, että Thaimaassa tarvitaan lisää resursseja lääketieteellisen jätteen hallintaan. Väestön kasvaessa myös vuoteiden määrä sairaaloissa kasvaa voimakkaasti tulevaisuudessa, ja tämä lisää myös syntyvän jätteen määrää.
Helpoin tapa huolehtia suuresta jätemääristä on massapolttolaitos, mutta kapasiteetin lisääminen jätteenpoltossa ei ole aivan yksinkertaista.
Tässä tehtävässä suomalaisilla voisi olla annettavaa thaimaalaisille ja alkaa viedä maahan esimerkiksi osaamista ja teknologiaratkaisuja.
Energiatekniikan lehtori Teija Honkasen tutkimus Medical waste management in Thailand and Vietnam valmistuu 2023. Työtään varten hän sai Jätehuoltoyhdistyksen stipendin. Honkanen työskentelee Savonia-ammattikorkeakoulussa.
Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!
Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.