Yhdessä enemmän – Miia ja Henna saavat toisistaan energiaa

KiertoPlus 17.11.2026

Jätehuollon kurssin uudistus toi uuden ulottuvuuden Turun ammattikorkeakoulun ja Lounais-Suomen Jätehuollon yhteistyöhön. Uudistusta siivittivät Henna Knuutilan ja Miia Jylhän pitkä yhteistyö ja innostus kehittää alan osaamista.

Teksti: Helinä Kujala
Kuvat: Anni Savolainen


Kun Turun ammattikorkeakoulun lehtori Henna Knuutila alkoi uudistaa vetämäänsä jätehuollon kurssia viime vuonna, hän otti jo ensimetreillä yhteyttä Miia Jylhään. Jylhä työskentelee tutkimus- ja kehityspäällikkönä Lounais-Suomen Jätehuollossa. Ammattikorkeakoulu ja jätehuoltoyhtiö ovat tehneet jo vuosia tiivistä yhteistyötä, joten apua oli luontevaa pyytää tutulta taholta.

– Kysyin Miialta, voisivatko he katsoa, että jätehuoltokurssi sisältää sellaista tietoa, jota opiskelijat tulevat tarvitsemaan myös työelämässä, Knuutila kertoo.

Jylhä tarttui yhteistyöehdotukseen mielellään. LSJH:ssa oli jo aiemmin tunnistettu tarve vahvistaa kaatopaikkojen jälkihoitoon liittyvää osaamista. Jylhä huolehti siitä, että kurssille saatiin opetusmateriaalia tästä aiheesta.

– Kaatopaikat ovat jääneet vähän unohduksiin, kun niitä ei enää juuri yhdyskuntajätehuollossa tarvita. Osaamista silti tarvitaan yhä esimerkiksi kaatopaikkojen ympäristövaikutusten hallintaan ja kaasujen hyödyntämiseen, Jylhä toteaa.

Yhteys työelämään vahvistui

Turun ammattikorkeakoulun jätehuollon opintokokonaisuus sisältyy energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi opiskelevien koulutusohjelmaan. Knuutila oli rakentanut opintojakson reilut kymmenen vuotta sitten englanninkieliseksi vaihto-opiskelijoita ajatellen, ja sisältökin painottui aiemmin globaaliin jätehuoltoon. Vuosien mittaan opintokokonaisuuteen oli tehty päivityksiä, mutta ei isompaa mylläystä.

– Olin saanut jätehuolto- ja kierrätysalalta viestiä, että sinne tarvitaan alan erityispiirteitä ymmärtävää työvoimaa. Tietääkseni jätehuoltoa ei turhan paljon korkeakouluissa opeteta, Knuutila taustoittaa.

Uudistuksen jälkeen opintokokonaisuuteen kuuluu kaksi suomenkielistä kurssia, joista ensimmäisellä käydään läpi jätehuollon perusteita ja toisella pureudutaan käytäntöön. Kolmas kurssi on englanninkielinen ja keskittyy globaaliin jätehuoltoon.

– Miian tiimissä oli ymmärrys siitä, millaisia projekteja ja toiminnallisia tehtäviä kakkososassa tehdään. Työelämä tulee nyt kurssiin vahvasti mukaan, mikä oli yksi kurssin isoista uudistuksista.

LSJH paitsi tuotti opetusmateriaalia, myös tarjosi kurssilaisille mahdollisuuksia työelämäharjoitteluun sekä järjesti tutustumiskäyntejä yrityksen lajitteluasemille ja neuvontatilaisuuksiin. Opiskelijat saivat tehtäväkseen toimeksiantoja ja niihin asiantuntijan evästyksen ja tuen. Tyypillinen tehtävä koski esimerkiksi kiinteistön jätehuollon suunnittelua ja mitoitusta.

Teoria nivoutuu käytäntöön

Kun kurssi järjestettiin uudistetussa muodossaan ensimmäistä kertaa viime syyslukukaudella, opiskelijoiden palaute oli varsin myönteistä. Knuutilaa ilahduttivat erityisesti maininnat siitä, ettei teoriaosuus jäänyt irralliseksi vaan nivoutui hyvin käytäntöön.

Yksi kurssin suorittaneista oli ympäristötekniikan insinööriksi vuodenvaihteessa valmistunut Vesa Törmäkangas. Hän työskentelee nyt opinahjossaan määräaikaisena projekti-insinöörinä.

– Esimerkiksi regulaatiota koskeva teoriaosuus oli voimakkaasti sidottu ajankohtaisiin käytännön esimerkkeihin. Kurssilla myös mentiin ihan oikeasti perusteisiin – lähtien siitä, mikä on jätettä. Milloin se alkaa olla jätettä, ja milloin se lakkaa olemasta sitä, Törmäkangas kertoo.

Opiskelijat kävivät tutustumassa läheisen Topinojan jätekeskuksen ja lajitteluaseman lisäksi Kuljetusringissä, Keräyslavassa ja Topinpuistossa sekä Lounavoimassa. Yritysten edustajia taas kävi kampuksella kertomassa alan käytännöistä ja ajankohtaisista puheenaiheista.

Törmäkangas piti myös siitä, millä tavoin opiskelijoiden tekemiä selvityksiä eri aihealueista käsiteltiin ryhmässä. Opiskelijat eivät vain esitelleet työnsä tuloksia, vaan he saivat opettaa selvittämiään asioita muille. Aiheet vaihtelivat kirjojen kierrätyksestä autokierrätyksen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Autokierrätyksestä Törmäkangas teki myös opinnäytetyönsä.

– Kurssi oli pedagogisesti taitavasti rakennettu kokonaisuus. Oman aihealueen opettaminen muille oli mielekäs ja omasta mielestäni paras tapa oppia uutta asiaa.

Hankkeesta hyvät raamit

Työnantajalle on arvokasta, kun sen lähellä toimii oppilaitos, josta valmistuu oman alan työvoimaa. Vuosien mittaan LSJH:ssa on ollut paljon opiskelijoita harjoittelujaksoilla, ja myös pysyvässä henkilöstössä on lukuisia Turku AMK:n kasvatteja.

Viime vuosina yhteistyö on saanut lisäpontta EU:n Erasmus+-ohjelman rahoittamasta BECOME-hankkeesta, johon Suomesta osallistuvat LSJH, Turku AMK ja Raision seudun koulutuskuntayhtymä. Tämän vuoden lopussa päättyvä hanke on tähdännyt kiertotalouden sisäisten oppimisyhteisöjen rakentamiseen. Osallistuminen jätehuoltokurssin uudistamiseen oli yksi tapa edistää tätä päämäärää.

– Hankkeen ansiosta olemme voineet laittaa aiempaa enemmän paukkuja yhteistyöhön ja tarkastella sen ympärillä olevia toimintatapoja ja rakenteita. Tavoitteena on ollut kehittää yhteistyöstämme yhä suunnitelmallisempaa ja tiiviimpää ja siten kasvattaa seudun kiertotalouden osaamista, Miia Jylhä kertoo.

Jylhä huomauttaa, että yhteistyö oppilaitosten kanssa on hedelmällistä mutta se myös vie yritykseltä aikaa ja resursseja. Kun kehittämistehtävän antaa opiskelijoille, aikaa menee yhteydenpitoon, suunnitteluun ja arviointiin enemmän kuin jos työn teettäisi konsultilla. Lopputulokselta ei myöskään voi aina odottaa yhtä korkeaa laatua. Toisaalta yhtiö saa pienelle tutkimus- ja kehitystiimilleen tarpeellisia apukäsiä.

– Linjanamme on ollut, että korkeakouluyhteistyö vie eteenpäin strategisia tavoitteitamme. Siksi myös haluamme panostaa siihen työaikaa, Jylhä toteaa.

– Yhteistyötä voi kutsua positiiviseksi toimintatavaksi, jossa mielellämme olemme mukana. Se on win-win molemmille, Knuutila komppaa.

Työelämätaidot vahvistuvat

Vaikka BECOME-hanke pian päättyy, sen vaikutus jää elämään, kun jätehuollon opetukseen on saatu uusi sapluuna. Jylhä arvelee, että LSJH:ssa kurssiin liittyvästä yhteistyöstä tulee jokavuotinen toimintatapa eli tulevatkin jätehuoltokurssin opiskelijat pääsevät yritykseen harjoittelemaan ja saavat sieltä toimeksiantoja.

– Tämä ei vaadi mitään edestakaisin säädettävää rahoitusta, vaan on osa opetusta ja työelämäyhteyksiä. On hienoa, että yritys käyttää resursseja yhteiseen tekemiseen, Knuutila kiittää.

Hänestä ammattikorkeakoulun ja yritysten välisessä yhteistyössä ei ole arvokasta vain substanssiosaamisen vaan myös työelämätaitojen vahvistaminen. On tärkeää osata käyttää eri viestintävälineitä, ottaa rohkeasti yhteyttä, vetää kokouksia, kirjoittaa muistioita, järjestää tapahtumia, kysyä ja kyseenalaistaa.

– Myös sosiaalisia taitoja tarvitaan, kykyä tehdä yhteistyötä, kuunnella ja käydä dialogia. Tällä alalla vaikuttamistyö on tärkeää, mikä vaatii hyviä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Ne eivät kehity vain luokkahuoneessa istumalla, Knuutila huomauttaa.

Into ja energia tarttuvat

Yhteistyö sujuu usein sitä paremmin, mitä paremmin yhteistyökumppanin tuntee. Henna Knuutilan ja Miia Jylhän tuttavuus alkoi työtoveruudesta toistakymmentä vuotta sitten, jolloin Knuutilakin työskenteli jonkin aikaa LSJH:ssa.

Kun Knuutila oli aloittanut työt Turku AMK:ssa, hän ei empinyt pyytää entistä kollegaa mukaan käynnistyvän projektin työryhmiin.

– Totta kai olin heti yhteydessä Miian, jonka tiesin asiantuntevaksi ja mukavaksi tyypiksi. Siitä alkoi yhteistyömme, Knuutila kertoo.

Projektissa selvitettiin materiaalivirtojen syntymistä ja kulkua Varsinais-Suomessa. Se johti seuraavaan hankkeeseen eli Telaketjuun ja tekstiilien kiertotalouden edistämiseen, jossa etenkin LSJH:lla on ollut ja on yhä vahva rooli.

Entä mitä yhteistyö on antanut omaan työhön?

– Henkilökohtaisesti saan Hennalta energiaa. Hänen vahvuuksiaan ovat innostuneisuus, asioihin tarttuminen ja rohkeus ajatella isosti. Se tuo hankkeisiimme uutta ulottuvuutta, Jylhä sanoo.

Knuutila kertoo arvostavansa Jylhän kontaktiverkostoa ja hyvää asiantuntemusta, joka näkyy esimerkiksi kykynä muotoilla projektit nopeasti sopiviksi kokonaisuuksiksi.

– Ja aina Miia lähtee hulluihin ideoihini mukaan, joten sillä tavoin täydennämme hyvin toisiamme.

Turku AMK

  • Yksi Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista.
  • Tarjoaa ympäristötekniikan amk-tutkinnon opintojen lisäksi kestävän kiertotalouden yamk-koulutusta.
  • Koko oppilaitoksessa yhteensä noin 13 500 opiskelijaa vuonna 2025.
  • Energia- ja ympäristötekniikasta valmistuu 60 opiskelijaa vuodessa.
  • Työllistää noin 950 henkeä.

Kuvassa lehtori Henna Knuutila

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH)

  • Kunnallinen jätehuoltoyhtiö, jonka omistajina on 18 kuntaa.
  • Toiminta-alueella on 456 000 asukasta ja noin 40 000 vapaa-ajan asuntoa.
  • Ylläpitää neljää jätekeskusta, kahdeksaa lajitteluasemaa sekä ekopisteitä ja aluekeräyspisteitä.
  • Liikevaihto vuonna 2025 oli 40,3 M€.
  • Työllistää noin 180 henkeä.

Kuvassa tutkimus- ja kehityspäällikkö Miia Jylhä