Toimistokalusteen elinkaarta voi pidentää kiertotalouden keinoin

Uutinen 9.8.2023

Kalustealan toimijat kehittävät uusia ratkaisuja vastatakseen lisääntyvään vastuullisuusajatteluun. Käytettyjen toimistokalusteiden markkina on kasvamaan päin, ja tilaa on myös kiertotalouteen perustuville palvelumalleille.

Teksti Riina Nygrén / Noon Kollektiivi Kuvat S O C I A L . C U T / Unsplash & Martela

Toimistokalusteiden hankkiminen käytettynä on yleistynyt, kun vastuullisuus ja kiertotalousajattelu on kirjattu yhä useamman yrityksen strategiaan. 

Tämä antaa signaalia, että kertakäyttökulttuuri on väistymässä vastuullisten valintojen tieltä. Näin toteaa käytettyjä toimistokalusteita kunnostavan ja välittävän Duo Interiorin kiertotalous- ja palvelujohtaja Jukka Aarnio

– Meidän tehtävämme on auttaa asiakkaita tekemään valintoja, jotka edistävät kiertotaloutta. Nykyään jo yli puolet myymistämme kalusteista on kierrätettyjä. Hybridivaihtoehdossa yhdistetään uusia ja käytettyjä kalusteita sisustussuunnittelijan vision mukaan, Aarnio kertoo.

Uusi elämä käytetylle kalusteelle

Perinteisesti on ajateltu, että toimistokalusteen käyttöikä olisi kymmenen vuotta – sen jälkeen toimiston sisustusta päivitetään ja kalustus pannaan vaihtoon. Tuolit, pöydät ja kaapit eivät kuitenkaan välttämättä ole vielä elinkaarensa päässä silloin, kun yrityksen brändiväri tai henkilöstömäärä vaihtuu.

Ideaali olisi, että tässä kohtaa huolto, korjaus ja uudelleenverhoilu mahdollistaisivat käytetylle kalusteelle uuden etapin esimerkiksi kuluttajakäytössä.

Vanhentuneiden kalusteiden toimittaminen kierrätykseen onkin jätelavaa järkevämpi valinta, vaikka tuotteissa olisi vikaakin, Jukka Aarnio toteaa.

– Kolmesta rikkinäisestä työtuolista voidaan hyvin saada aikaan vielä yksi tai kaksi toimivaa tuolia, ja pöydänkansia vaihtelemalla voidaan tehdä uusia toimivia kokonaisuuksia. Kun uudelleenkäyttö saadaan maksimoitua, jätteen määrä vähenee ja materiaalien käyttöikä pitenee. 

Muutosta ajattelutapoihin

Työtuoli, jota korjataan.
Työtuolin käyttöikää voi pidentää esimerkiksi uudelleenverhoilulla. Kuva: Martela

Työtilojen joustavuus ja muunneltavuus ovat nousseet keskiöön käynnissä olevassa työn murroksessa, mikä antaa tilaa myös kiertotalouspohjaisille palvelumalleille.

Esimerkiksi toimistokalusteita valmistavan ja elinkaaripalveluja tarjoavan Martelan kiertotalouspalvelun ajatuksena on, että toimitilat muuntuvat yrityksen ja tarpeiden mukaan. Palvelumallissa vastuu kalusteiden kestävästä valmistamisesta ja työympäristön ylläpidosta on palveluntarjoajalla. 

Käytettyjen kalusteiden kunnostaminen ja hankkiminen pidentää toki yksittäisen tuotteen elinikää, mutta se on vain yksi osa kiertotalousajattelua, Martelan liiketoiminnan muotoilujohtaja Eerikki Mikkola muistuttaa. 

– Martelan kiertotalouteen perustuva malli ei tähtää omistamiseen, vaan työympäristön ylläpitoon tarpeiden mukaisena kalusteiden siirtyessä asiakkaalta toiselle. Näin maksimoidaan kalusteen elinkaari ja käyttöikä. Tähän muutokseen tarvitaan yhdistelmä erilaisia huolto- ja kiertotalouspalveluita sekä tietenkin muutosta tuotesuunnitteluun sekä logistiikkaan kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, Mikkola kertoo.

Martelan vastuullisuus- ja laatujohtaja Anne-Maria Peitsalo muistuttaa, että kaikkeen kuluttamiseen ulottuva vastuullisuustrendi lisää painetta tuotesuunnitteluun, mutta ennen kaikkea ajattelutavan muutokseen. Tavoitteena on, että kuluttaminen perustuisi aina todelliseen tarpeeseen, hän sanoo.

– Tarpeiden täyttämiseen käytetyt hyödykkeet on suunniteltava pitkäikäisiksi sekä moneen tarpeeseen ja uudelleenkäyttöön soveltuviksi. Hyödykkeiden käytön optimointi on tärkeää, mutta myös niiden kestävyys ja alkuperä ovat iso osa kestävää kulutusta. Tuote, joka ei kestä käyttöä tai kelpaa kellekään on resurssien tuhlaamista, Peitsalo muistuttaa.

Johanna Osenius: ”Nyt on mahdollisuus kehittää liiketoimintaa”

KiertoPlus 14.3.2022

Johanna Osenius kuvattuna värikkään seinän edessä.

Johanna Oseniuksen työ vaikuttaa merkittävästi yritysten ja myös jätehuoltoalan suuntaan. Hänen johtamansa ohjelma jakaa 200 miljoonaa euroa kiertotalouden hankkeisiin.

Teksti Anne Ignatius Kuvat Susanna Kekkonen

Jätehuoltoalan yrityksillä on nyt ainutlaatuinen kasvun paikka, kun EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma Uudistuva ja osaava Suomi kohdistaa ensimmäistä kertaa osan tukipotista kiertotalouteen.

Ohjelmasta voi saada rahoitusta monenlaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Rahoituksella yritykset voivat kehittää uusia innovaatioita, pilotoida uusia tuotteita tai vaikka kokeilla uudenlaista yhteistyötä.

– Rahoituksen hakeminen on hyvä mahdollisuus ottaa iso askel eteenpäin, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja, ryhmäpäällikkö Johanna Osenius.

Osenius johtaa viime vuonna käynnistynyttä mittavaa ohjelmaa. Ohjelmalla on suuret ja moninaiset tavoitteet elinkeinoelämän tukemisesta ja koulutuksen vahvistamisesta köyhyyden vähentämiseen.

Myös kiertotaloutta painotetaan voimakkaasti. Oseniuksen mielestä se on selvää, ala kun kytkeytyy vahvasti ilmastonmuutoksen torjumiseen.

– Lisäksi se on ala, jossa Suomella on annettavaa ja jossa liiketoimintaa voidaan vahvasti kehittää.

Miljardien eurojen vartija

Ohjelma kestää seitsemän vuotta ja jakaa 3,2 miljardia euroa julkista rahaa. Rahoitus tulee Euroopan unionilta, Suomen valtiolta ja kunnilta. Lisäksi ohjelmaan sitoutuu yksityistä rahoitusta.

Kiertotalous saa nyt ensimmäisen kerran oman, korvamerkityn osuutensa. Kiertotaloudelle jaettava summa on noin 200 miljoonaa euroa.

– Minusta se on aika paljon. Täytyy muistaa, että ohjelma on laaja ja rahoitettavaa on paljon.

Osenius istuu siis mittavan rahakirstun päällä. Monen yrittäjän ja hankkeen tulevaisuus voi riippua siitä, mitä hankkeita päätetään tukea.

Välillä vastuu hirvittää Oseniusta, mutta pitkä kokemus rauhoittaa. Ministeriön asiantuntijat ja rahoittajat, eli maakuntien liitot ja ELY-keskukset, ovat hallinnoineet vastaavia ohjelmia jo vuodesta 1995 Suomen liityttyä Euroopan unioniin.

– Toisaalta meidän pitää pystyä koko ajan uudistautumaan ja saamaan käyntiin asioita, joilla luodaan kasvua ja työllisyyttä.

Ohjelman tavoitelista on pitkä. Kiertotaloutta koskevia tavoitteita ovat esimerkiksi se, että raaka-aineet saadaan talteen, ja se, että kiertotalous saadaan juurrutettua yhteiskuntaan.

Byrokratian karsija

Julkisella rahoituksella on maine, että sen saaminen on raskasta ja vaikeaa. Oseniuksen mukaan hän, hänen vetämänsä ryhmä ja rahoittajat ovat tehneet töitä juuri sen eteen, että hakeminen olisi mahdollisimman helppoa.

– Olemme pyrkineet siihen, että hakijoiden ei tarvitsisi täyttää turhan monia lippuja ja lappuja ja että aikaa ei menisi turhaan byrokratiaan, vaan tuottavaan työhön.

Osenius huolehtii myös siitä, että maakuntien liittojen ja ELY-keskusten asiantuntijoita koulutetaan jatkuvasti. Heidän pitää ymmärtää laajoja kokonaisuuksia, tuntea lainsäädäntöä, arvioida uusia ideoita ja ymmärtää, mikä on uutta ja merkitsevää.

TEM vastaa Oseniuksen johdolla ohjelman kokonaisuudesta, mutta maakuntien liittojen ja ELY-keskusten asiantuntijat päättävät hankkeiden rahoittamisesta.

Hakijoiden joukossa on yrityksiä, korkeakouluja ja yhdistyksiä.

Tasapainoilua politiikan ytimessä

Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmaa edelsi kolmen vuoden valmistelu. On selvää, että Oseniuksen työhön kuuluu paljon poliittista tasapainoilua.

Yksi ohjelman tarkoituksista on tasata Suomen eri alueiden välisiä kehityseroja ja toisaalta varmistaa kasvua kaikilla Suomen alueilla.

Se tarkoittaa sitä, että rahaa ei jaeta vain ideoiden perusteella vaan myös sen perusteella, missä päin maata hanke toimii.

– Tämä on poliittisesti herkkä aihe. Jännitettä aiheuttaa se, että asiaa voi lähestyä monesta eri näkökulmasta erilaisin painotuksin.

Rahojen jakamisesta käytiin kova taistelu. Maakunnat saivat ensin itse yrittää sopia rahanjaosta, mutta siitä ei tullut mitään.

Lopulta hallitus päätti, että rahoitusta kohdennetaan koko Suomeen, mutta painotus on Itä- ja Pohjois-Suomessa. Osenius ei halua ottaa kantaa poliittisiin päätöksiin, mutta hänestä perusteet ovat ymmärrettävät.

Itä-Suomessa on muuta Suomea alhaisempi bruttokansantuote, ja Pohjois-Suomessa esimerkiksi pitkät välimatkat aiheuttavat hankaluuksia.

Osenius uskoo, että näillä alueilla toimivilla yrityksillä on erinomaiset mahdollisuudet saada kehittämisrahoitusta, kunhan hanke on hyvä ja hyvin perusteltu.

Tietoa hauista saa tämän linkin takaa.

Rahoitusta haetaan täältä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Johanna Osenius kuvattu alaviistosta punaista seinää vasten.
Työ- ja elinkeinoministeriön Johanna Osenius pitää työstään. – Sillä on suurta vaikutusta ihmisten ja yritysten elämään.

Innostus tarttuu

Johanna Osenius vaikuttaa olevan innostunut työstään. Häntä kiehtoo se, että työllä voi olla merkittävää vaikutusta Suomen kasvulle ja uudistumiselle.

– Se motivoi ja innostaa, mitä kaikkea ohjelma voi saada aikaan. Välillä työ tuntuu paperinmakuiselta, mutta sillä on suurta vaikutusta ihmisten ja yritysten elämään.

Työn kohokohtia ovat ne päivät, kun Osenius pääsee tapaamaan ihmisiä ja tutustumaan alueellisiin innovaatioihin. Innostus tarttuu.

Viime vuoden syksyn huippuhetki oli, kun vaikea valmistelutyö oli saatu päätökseen ja Osenius pystyi viimein toteamaan, että Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelma on suurimmalta osalta valmis. Ratkaisut oli tehty, ja osallistujat olivat sitoutuneet niihin – kaikki eivät täysin tyytyväisinä, mutta sitoutuneet kuitenkin.

Se olisi ollut juhlan paikka, mutta omikron siirsi juhlat parempiin aikoihin.

”Panostakaa vientiin”

Osenius on koulutukseltaan yhteiskuntamaantieteilijä. Hän on tehnyt koko työuransa aluekehittämisen parissa ja on sanojensa mukaan ajautunut asiantuntijatöistä nykyiseen esihenkilötehtäväänsä.

Hänen kaikki työnsä tähtää elinkeinoelämän kohentamiseen eli siihen, miten saadaan kasvua ja työllisyyttä.

Oseniuksen mielestä yritykset tarvitsevat rohkaisua. Suomessa näet on se pulma, että yritykset eivät halua kasvaa.

– Moni yritys on tyytyväinen siihen, mitä heillä jo on. Ohjelma kannustaa yrityksiä panostamaan vientiin ja kansainvälisille markkinoille.

Kuka Johanna Osenius?

Työskentelee työ- ja elinkeinoministeriössä aluekehitysjohtajana ja ryhmäpäällikkönä 30 alaiselle.

Opiskellut pääaineena suunnittelumaantiedettä Turun ja Helsingin yliopistoissa.

Asuu Helsingissä.

Harrastaa vesijuoksua, kesämökkeilyä ja pienimuotoista vihannesten viljelyä. Viime vuonna kokeili parsakaalia.

Haaveilee siitä, että pääsisi takaisin työpaikalle ja voisi taas tehdä tavallisia asioita, kuten törmätä kollegaan kahvihuoneessa tai kopiokoneella.