Purkuvillasta uusi haastaja sementille

KiertoPlus 16.11.2026

Suomessa syntyy vuosittain noin 20 000 tonnia mineraalivillajätettä, jolle on ollut vaikea löytää hyötykäyttökohteita. LUT-yliopistossa tehdyssä diplomityössä tarkasteltiin ratkaisua, jossa purkuvillaa ja kierrätettyä asfalttirouhetta käytetään betonin kaltaisten tuotteiden valmistukseen.

Teksti: Helinä Kujala
Kuvat: Eena Värne


”Materiaalit eivät lähde kiertoon, ellei niille ole todellista käyttöä. Tämän tyyliset tuotteet ovat mahtava tapa keksiä käyttöä rakennuspurkujätteille.”

– Eena Värne

Materiaalikierto ry tuki diplomityötä

Rakennus- ja purkujäte kuuluu maailman suurimpiin jätevirtoihin. Erityisen hankalaksi materiaaliksi on osoittautunut mineraalivillajäte, jota syntyy merkittäviä määriä rakennuksia purettaessa.

Ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Eena Värne tarkasteli diplomityössään ratkaisua, jossa purkuvillaa ja RC-rouhetta eli kierrätettyä asfalttirouhetta käytetään sementittömien, betonin kaltaisten tuotteiden valmistukseen. Värne sai opinnäytetyön tekemiseen tukea Materiaalikierto ry:n rahastipendistä.

Tutkimuskohteena olleen ratkaisun on kehittänyt suomalainen kiertotalouskonserni EcoUp yhdessä Peab Asfaltin kanssa. EcoUp on kehittänyt ja patentoinut oman käsittelyteknologiansa, jossa mineraalivillajäte murskataan hienoksi jauheeksi. Siitä ja RC-rouheesta yritys valmistaa alkaliaktivointimenetelmällä sideainetta. Sideaineen valmistuksessa tätä menetelmää ei käytetä muualla maailmassa.

Sideainetta, vettä ja kiviainesta yhdistämällä syntyy betonin kaltainen materiaali, jossa sideaine korvaa kokonaan sementin. Tätä materiaalia yritys kutsuu Geoblendiksi.

Sementistä suuret päästöt

Opinnäytetyötä tehdessään Eena Värne vakuuttui materiaalin toimivuudesta.

– Perinteiseen portlandsementtiin verrattuna Geoblend vähentää hiilidioksidipäästöjä mutta on yhtä hyvää taivutuslujuudeltaan ja puristuskestävyydeltään. Siitä valmistetut tuotteet ovat myös huomattavasti betonisia kevyempiä, hän kertoo.

Sementin valmistus on yksi rakennusalan suurimmista päästölähteistä, sen valmistus tuottaa jopa 7–8 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Betonin päästöistä noin 80–90 prosenttia aiheutuu sementistä.

EPD-ympäristöselosteen mukaan Geoblendin hiilidioksidipäästöt valmiissa tuotteessa ovat noin 30–50 kilogrammaa kuutiometriä kohti. Perinteisellä portlandsementtipohjaisella betonilla vastaavat päästöt ovat noin 250–300 kilogrammaa.

Infratuotteiden materiaaliksi

EcoUp valmistaa kehittämästään massasta liikenne-esteitä, muuri- ja aitaelementtejä sekä kaupunkiympäristön kalusteita, jotka elinkaariarvion mukaan ovat täysin hiilineutraaleja. Materiaali sopisi myös meluvallien valmistusaineeksi.

– Nykyisen tiedon perusteella sitä voisi käyttää myös rakentamiseen, koska se täyttää kaikki rakentamista koskevat vaatimukset. Sertifioinnin puuttuessa siitä tehdään vain infratuotteita, ja silloin tuotekehitykselle kokeiluineen onkin enemmän mahdollisuuksia, Värne kertoo.

Värne oli opinnäytetyötä tehdessään yhteydessä muutamiin kuntiin ja kysyi niiden kiinnostusta tämän kaltaisiin vähäpäästöisiin tuotteisiin. Suhtautuminen oli hänen mukaansa varsin myönteistä. Vaikka ympäristö- ja kiertotalouskriteerit painottuvat nykyään aiempaa enemmän kuntien hankintakriteereissä, käytännössä toimintatavat saattavat kuitenkin muuttua hitaasti.

Materiaali sopii kierrätettäväksi

Yksi opinnäytetyön kiinnostavista havainnoista liittyy uusiomateriaalin kierrätettävyyteen. Testeissä Geoblend-materiaalin kierrätettävyys on osoittautunut hyväksi. Kun samaa materiaalia on käytetty uudelleen tuotteen valmistukseen, tekniset ominaisuudet eivät useidenkaan käyttökierrosten jälkeen ole heikentyneet vaan päinvastoin kestävyys on parantunut.

Värne kertoo, että Geoblendistä valmistettujen tuotteiden kierrätystä on kokeiltu myös asfaltissa ensiö-
kiven korvaajana. Mekaanisten ominaisuuksiensa vuoksi Geoblend-rouhetta käytettiin korvaamaan neljäsosa luonnonkivestä. Näin valmistettava asfaltti soveltuisi käytettäväksi kevyen liikenteen väyliin.

Purkuasfalttia hyödynnetään nykyisin jo tehokkaasti uuden asfaltin valmistuksessa. Rakennuksista puretulle mineraalivillalle ei tähän asti ole juuri löydetty käyttötarkoitusta.

– Purkuvillat voivat olla muista aineista kontaminoituneita, mahdollisesti jopa myrkyllisiä ja haitallisia, ja siksi niille on ollut vaikea keksiä käyttöä. Niiden vastaanotto on kallista, ja harva laitos edes vastaanottaa niitä hävitettäväksi.

Mineraalivillajäte ei Suomessa kuulu jäteveron piiriin mutta on kuitenkin määritelty erilliskerättäväksi. Värneen mukaan tämä on hieman ristiriidassa jäteasetuksen kanssa. Jos purkuvillaankin kohdistuisi jätevero, se toimisi ohjauskeinona, joka parantaisi hyötykäyttöön perustuvan liiketoiminnan kannattavuutta.

Yhteistyöstä vauhtia muutokseen

Toistaiseksi on vielä vaikea arvioida, missä määrin Geoblendin kaltainen uusiomateriaali voisi Suomessa korvata ensiökiviainesta ja fossiilista betonia. Eena Värne näkee sen käyttömahdollisuuksissa kuitenkin paljon potentiaalia – sekä myös kiinnostavia jatkotutkimusten aiheita.

Hänen mukaansa juuri tällaisia käyttökohteita rakennus- ja purkumateriaaleille tarvitaan lisää.

– Materiaalit eivät lähde kiertoon, ellei niille ole todellista käyttöä. Tämän tyyliset tuotteet ovat mahtava tapa keksiä käyttöä rakennuspurkujätteille.

Materiaalien uusiokäyttöön on monia järkisyitä, joista tärkeimpänä luonnonvarojen säästäminen. Värne huomauttaa, että kysymys on myös huoltovarmuudesta ja yhteiskunnan omavaraisuudesta.

– Esimerkiksi asfalttiin kelpaava kovakivi on Suomen maaperästä jo pikkuhiljaa louhittu loppuun. Nykyisin kovakiveä laivataan Kiinasta, mikä tuskin on kestävämpää kuin se, että kehitämme itse eri tapoja käyttää jo olemassa olevia materiaaleja.

Uusien kiertotalousratkaisujen yleistyminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Diplomityötä tehdessään Värne havaitsi, miten arvokasta on verkostomainen yhteistyö, jossa eri toimijat tuottavat arvoa toisilleen.

– Teollisista symbiooseista puhutaan paljon, mutta käytännön esimerkkejä näkyy edelleen melko vähän. Yhteistyön lisäämiseen olisi varmasti paljon mahdollisuuksia.