Avainsana: stipendit

Lääketieteellisen jätteen käsittely Thaimaassa kaipaa lisää resursseja

KiertoPlus 11.9.2023

#jätehuolto #jätehuoltoyhdistys #kierrätys #muovi #sairaalajäte #stipendi #stipendit #tutkimus

Koillis-Thaimaassa Mahasarakhamin sairaalassa syntyvästä jätteestä yli kolmasosa on tartuntavaarallista jätettä. Alueella on vain yksi jätteenpolttolaitos, ja sekin kapasiteettinsa äärirajoilla.

Teksti Teija Honkanen

Sairaalajätteen lajittelu vaikuttaa suuresti infektioiden hallintaan, potilasturvallisuuteen, työntekijöiden työturvallisuuteen ja koko yhteisön terveyteen.

Kun jäte käsitellään asiankuuluvasti, voidaan myös vähentää kasvihuonekaasuja ja pitkäkestoisia orgaanisia saasteita, kuten dioksiineja ja elohopeaa.

Olen LUT-yliopiston jatko-opiskelija ja tutkin, miten Kaakkos-Aasiassa syntyvä sairaalajätteen määrä kehittyy ja millaisia keinoja sen käsittelyyn on.

Työhöni sisältyi tutkimusmatka Koillis-Thaimaahan Mahasarakhamin provinssiin. Pääsin vierailemaan paikallisen yliopiston sairaalassa, terveyskeskuksessa, yksityisellä dialyysiklinikalla ja kaupungin yleisessä sairaalassa.

Eri värit eri jätteille

Lääketieteelliset jätteet kerätään talteen sairaaloissa ja klinikoilla. Maailman Terveysjärjestö WHO ohjeistaa, että eri jätejakeet merkitään eri väreillä.

Yleensä tartuntavaaralliset jätteet koodataan punaisella värillä. Näin tehdään myös Thaimaassa. Tosin siellä värikoodit eivät kaikilta osin noudata Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjeistusta, vaan paikallinen ohjeistus on sovellettu niistä.

Paikallisten sairaaloiden jätehuoltovastaavien mukaan covid-19-pandemia näkyi sairaaloiden jätehuollossa ennen kaikkea siten, että tartuntavaarallisen jätteen määrä kaksin- tai jopa kolminkertaistui.

Alkusyksystä 2022 tartuntavaarallisen jätteen määrä oli jo palannut lähestulkoon normaaliksi. Covid-19-jäte käsitellään eri tavalla kuin muu tartuntavaarallinen jäte. Ensimmäinen pussi desinfioidaan alkoholilla, ja sitten lisätään toinen pussi päälle.

Mahdollisuus suomalaisille yrityksille

Thaimaan terveydenhuolto kuuluu julkisen terveyden ministeriön alaisuuteen. Vaarallinen jäte taas kuuluu luonnonvara- ja ympäristöministeriön alaisuuteen.

Kaikki lääketieteellinen jäte raportoidaan ministeriön internetportaalissa. Lääketieteellistä jätettä tuottavat klinikat ovat yhtä lailla velvollisia raportoimaan syntyvän jätteen määrästä. Tieto on julkista.

Thaimaan-vierailun myötä minulle konkretisoitui, millaisia kasvupaineita lääketieteellisen jätteen käsittelylle on Kaakkois-Aasiassa.

Lisäksi kävi ilmi, että uuden polttolaitoksen rakentamista pidetään haastavana, mutta jo olemassa olevan laitoksen laajentaminen on välttämätöntä. Pelkästään polttolaitoksen kapasiteetti ei ollut tiukalla, vaan sairaaloissa kaivataan myös lisää autoklaaveja, joilla sterilisoidaan instrumentteja.

Tämä voisi avata mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille, jos onnistutaan luomaan luottamukselliset suhteet thaimaalaisiin. Alueella on vaikea toimia ilman verkostoja ja rahoitusosaamista.

Positiivisia yllätyksiä

Thaimaassa on kymmenen prototyyppisairaalaa, joissa näytetään esimerkkiä lääketieteellisen jätteen käsittelyssä.

Mahasarakhamin yleinen sairaala on niistä yksi. Sairaalassa on 580 vuodetta, mutta sen vuoteiden määrä nousee 800:aan uuden laajennusosan myötä.

Uudessa rakennuksessa jätehuoltoa varten rakennetaan oma hissi, mutta vanhassa rakennuksessa jätteet kulkevat vielä henkilöhississä.

Olin positiivisesti yllättynyt siitä, miten hyvin prototyyppisairaalassa hallitaan lääketieteellistä jätettä. Etenkin minuun teki vaikutuksen se, miten hyvin sairaalassa oli panostettu jätehuollon työntekijöiden työoloihin. He tekevät tärkeää, mutta myös vaarallista työtä.

Alueella vain yksi polttolaitos

Mahasarakhamin sairaalassa jätteet lajitellaan neljään eri luokkaan: sekajätteeseen, kierrätettävään jätteeseen, vaaralliseen jätteeseen ja tartuntavaaralliseen jätteeseen.

Tartuntavaarallisiin jätteisiin luokitellaan kudosjätteet, terävät jätteet, materiaalit, joissa on potilaan eritteitä sekä kaikki jäte eristystiloista.

Vuoden 2021 aikana Mahasarakhamin sairaalassa syntyi 508 173 kilogrammaa sekajätettä, 58 649 kilogrammaa kierrätettävää jätettä, 319 513 kilogrammaa tartuntavaarallista jätettä ja 14 157 kilogrammaa vaarallista jätettä.

Jätteen määrää pyritään jatkuvasti vähentämään. Alueella on yksi polttolaitos, jonne jätteet kuljetetaan, mutta sen kapasiteetti on äärirajoilla.

Jätemäärät kasvavat tulevaisuudessa

Tutkimuksessani käy ilmi, että Thaimaassa tarvitaan lisää resursseja lääketieteellisen jätteen hallintaan. Väestön kasvaessa myös vuoteiden määrä sairaaloissa kasvaa voimakkaasti tulevaisuudessa, ja tämä lisää myös syntyvän jätteen määrää.

Helpoin tapa huolehtia suuresta jätemääristä on massapolttolaitos, mutta kapasiteetin lisääminen jätteenpoltossa ei ole aivan yksinkertaista.

Tässä tehtävässä suomalaisilla voisi olla annettavaa thaimaalaisille ja alkaa viedä maahan esimerkiksi osaamista ja teknologiaratkaisuja.

Energiatekniikan lehtori Teija Honkasen tutkimus Medical waste management in Thailand and Vietnam valmistuu 2023. Työtään varten hän sai Jätehuoltoyhdistyksen stipendin. Honkanen työskentelee Savonia-ammattikorkeakoulussa.

Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!

Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!

Liity jäseneksi – se kannattaa!

Opinnäytetyö: Satamien jätehuoltoa tulisi yhtenäistää

Uutinen 9.5.2022

#opinnäytetyö #opiskelijat #stipendi #stipendit #tutkimus

Hämeen ammattikorkeakouluun tehdyssä opinnäytetyössä perehdyttiin satamien jätehuoltoon. Työssä selvisi, että jätehuollon tasoissa on eroja satamien välillä ja että satamahenkilöstön jätehuollon perehdytystä on lisättävä.

Teksti Mira Prykhodko

Kesällä 2021 astui voimaan päivitetty merenkulun ympäristönsuojelulaki, jonka mukaan satamia velvoitetaan muun muassa tehostamaan jätteiden erilliskeräystä ja tarkentamaan jätehuoltosuunnitelmien sisältöä.  Lainsäädännön muutoksilla pyritään ehkäisemään merten roskaantumista ja ohjaamaan jätteitä satamien vastaanottolaitteistoihin entistä tehokkaammin, jolloin myös EU:n asettamat kierrätystavoitteet ovat helpommin saavutettavissa. 

Syksyllä 2021 tehdyn opinnäytetyön osana toteutettiin kysely satamien jätehuollosta ja jätehuolto-osaamisesta. Kyselystä käy ilmi, että jätehuoltosuunnitelmaa käytetään laajasti osana satamahenkilöstön jätehuollon perehdytystä ja erilliskeräys on varsin vaihtelevalla tasolla eri satamien välillä. 

Käyttäjiä palveleva suunnitelma

Jätehuoltosuunnitelmat ovat tärkeä työkalu satamien arjessa jätehuollon toiminnan ohjauksessa, sillä tällä hetkellä jätehuoltosuunnitelmia käytetään laajasti satamahenkilöstön perehdytyksen työkaluna. Lisäksi jätehuoltosuunnitelmat antavat selkeät ohjeet satamien jätehuollon järjestämiseen. 

Jätehuoltosuunnitelmien avulla pystytään helpommin saavuttamaan kierrätykselle asetetut tavoitteet sekä toteuttamaan lain yleisen velvoitteen mukaista etusijajärjestystä.

Lain velvoitteiden noudattaminen on tärkeää, mutta tärkeässä roolissa on myös se, että jätehuoltosuunnitelma palvelee sen käyttäjiä.

Parhaimmillaan jätehuoltosuunnitelma on käyttäjäystävällinen, visuaalinen ja helposti luettava. Tällä tavoin on mahdollista tehostaa jätehuoltosuunnitelman roolia sataman arjessa ja toisaalta saattaa tieto sataman jätehuoltojärjestelyjen järjestämisestä entistä laajemmalle joukolle sidosryhmiä ja sataman käyttäjiä. 

Jätehuoltosuunnitelman maksimaalinen hyöty voidaan saavuttaa, kun se on laadittu tavoitteelliseksi. Tavoitteellisuuden kautta jatkuva parantaminen ja toiminnan kehittäminen mahdollistuu satamassa. Lisäksi jätehuoltosuunnitelman avulla voidaan kertoa sataman tekemästä ympäristötyöstä tehokkaasti.  

Jätehuolto kaipaa tehostamista

Opinnäytetyössä koottiin yhteen keskeinen satamien jätehuoltoon vaikuttava lainsäädäntö. Lainsäädännön osalta opinnäytetyössä tarkasteltiin tarkemmin merenkulun ympäristönsuojelulakia ja sen uudistuksen mukanaan tuomia muutoksia.

Tutkimuksellisella otteella toteutetun opinnäytetyön osana Opinnäytetyön tilaajana toimi Kierivä Oy. 

Kaupalliset satamat voivat saada opinnäytetyöstä työkaluja satamien jätehuollon ja satamahenkilöstön jätehuolto-osaamisen kehittämiseen. Työkaluvalikoimaan kuuluu esimerkiksi eri kokoisiin satamiin monistettavan prosessin askeleet tehokkaan jätehuoltosuunnitelman laatimiseksi.  Vaikka opinnäytetyössä keskityttiin rahti- ja matkustajasatamien jätehuoltoon, voidaan tuloksia hyödyntää myös huvivenesatamien osalta.

Tulevaisuudessa on tärkeää keskittyä jätehuollon tehostamiseen ja yhtenäistämiseen satamien välillä. Satamahenkilöstöä tulisi lisäksi perehdyttää tarvittavin väliajoin jätehuollon vaatimuksiin. 

Kirjoittajan opinnäytetyö Satamien jätehuollon nykytila ja tulevaisuuden tarpeet valmistui keväällä 2022. Työtään varten hän sai Jätehuoltoyhdistyksen stipendin.

Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!

Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!

Liity jäseneksi – se kannattaa!

Uusi tapa kannustaa kiertotalouden opiskelijoita

Uutinen 3.2.2022

#akkukierrätys #fortum #hallitus #kilpailu #opinnäytetyö #stipendit #yhdistys #yhteisöjäsenet

JHY:n opinnäytetyökilpailu tarjoaa tulevaisuuden tekijöille mahdollisuuden esitellä tutkimustaan ja verkostoitua alan ammattilaisten kanssa.

Jätehuoltoyhdistyksen stipendit ovat yksi opiskelijoille näkyvimmistä toiminnan tavoista. Yhdistys on näin osoittanut tukea opiskelijoille ja kannustanut tuottamaan uutta tietoa kiertotalouden alalle. Tänä keväänä järjestettävä opinnäytetyökilpailu ja -seminaari ovat kuitenkin kokonaan uusi kannustamisen tapa, toteaa kilpailun ammattilaisraadin puheenjohtaja Johanna Alakerttula. Vastaavia estradeja nimenomaan opinnäytetyötasoisen tutkimuksen esittelemiseen ei ole montaa.

– Kiertotaloussektori kehittyy jatkuvasti ja tarvitsee yhä enemmän osaavia ammattilaisia. Uskomme, että opinnäytetyökilpailu on arvokas tapa nostaa esiin uuden tiedon tuottajia ja niitä kiertotalouden teemoja, jotka tällä hetkellä kiinnostavat ja ovat nousussa eri toimialoilla, Alakerttula summaa.

Reitti alalle

JHY:ssä uskotaan, että kilpailu kiinnostaa yli ala- ja oppilaitosrajojen. Itse rakentamisen kiertotaloudesta väitöskirjaansa valmisteleva Alakerttula toivoo, että raadin käsittelyyn tulisi monipuolisesti kiertotaloutta käsitteleviä töitä.

– Jätehuollon puolelta etenkin kierrätysraaka-aineet ovat olleet pinnalla, mutta myös digitalisaatio, arvonmuodostus sekä uudet liiketoimintamallit ovat potentiaalisia teemoja. Kiertotalous yhdistää käytännössä kaikkia toimialoja ja linkittyy yhä enemmän myös vastuullisuuteen, Alakerttula summaa.

Fortumin tutkimusyhteistyöstä vastaava asiantuntija Annika Sormunen osallistuu opinnäytetyöseminaarissa esiteltävien töiden arviointiin ja palkintojen jakamiseen. Hän tietää, että opiskelu ja tutkimus ovat suosittuja reittejä kiertotalouden työpaikoille.

– Fortum kiinnostaa monia opiskelijoita opinnäytetyön tekemisen paikkana, ja olen itsekin ohjannut useita töitä. Pidämme yhtiössä aktiivisesti yhteyttä auki tutkimuslaitosten ja yliopistojen suuntaan pysyäksemme perillä siitä, mitä alalla tutkitaan ja millaisia innovaatioita voitaisiin hyödyntää myös Fortumin toiminnassa, Sormunen kuvaa.

Myös stipendihaku on auki

Vaikka opinnäytetyökilpailu on avoin vain valmistuneille töille, voi JHY:n stipendiä hakea jatkuvassa haussa opinnäytetyön tekemiseen ja viimeistelyyn. Johanna Alakerttula muistuttaa, että myös vasta opintojaan aloittavat ovat tervetulleita kilpailun huipentavaan opinnäytetyöseminaariin toukokuussa.

– Uskon, että seminaarin keskusteluista voi saada inspiraatiota opiskeluun ja tutkimukseen. Sekä stipendit että kilpailu ovat JHY:lle keino kantaa yhteiskunnallista vastuuta ja kannustaa opiskeluun, Alakerttula summaa.

Lisätietoja kilpailusta: Opinnäytetyökilpailu

Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!

Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!

Liity jäseneksi – se kannattaa!

Kiertotalouden ekosysteemit edistävät yhteistyötä

JätePlus 3/2020 16.11.2020

#kiertotalous #stipendit

Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää yritysten välistä yhteistyötä.
Kiertotalouden ekosysteemit eli eräänlaiset verkostot auttavat yhteistyön rakentumisessa ja kiertotalouden mukaisten ratkaisujen toteuttamisessa.

Teksti Anni Paavilainen

Suomen tavoite on olla kiertotalouden kärkimaa vuonna 2025. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta keinot kiertotalouteen siirtymiseksi ovat vielä monelta osin epäselviä.

Varmaa on, että yhteistyötä yli toimialarajojen tarvitaan paljon. Meitä kaikkia tarvitaan eri rooleissa ja eri tasoilla aina yksityishenkilöistä yrityksiin, ekosysteemeihin, valtioihin ja globaaliin yhteistyöhön.

Kiertotalous ei ole jotain, joka liimataan nykyisten tuotannon ja kulutuksen tapojemme päälle. Sen on tarkoitus muuttaa niitä pysyvästi ja radikaalisti parempaan suuntaan. Siksi kiertotalouden niin sanotut ekosysteemit voivat olla osa ratkaisua.

Ne ovat alustoja, jotka kokoavat eri toimijoita yhteen etsimään kiertotalouden mukaisia ratkaisuja. Mukana voi olla esimerkiksi yrityksiä, tutkimuslaitoksia, viranomaisia ja kolmannen sektorin toimijoita.

Yhteistyön toteutumiseksi ekosysteemissä tarvitaan avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, runsaasti vuorovaikutusta ja koko ekosysteemiä koordinoiva toimija. Koordinoija voi olla esimerkiksi yritys tai säätiö, jonka intressinä on edistää kiertotaloutta omalla alallaan.

Yritykset ovat saaneet kasvua liiketoimintaansa ja löytäneet uusia asiakkaita.

Pro gradu -tutkielmassani selvitin, miten ekosysteemeissä tapahtuvalla yritysten välisellä yhteistyöllä voidaan edistää kiertotalouteen siirtymistä.

Tarkastelin viittä Suomessa toimivaa kiertotalouden ekosysteemiä. Mukaan valikoitui kolme materiaalikiertoihin keskittyvää, yksi ravinnekierron ja yksi alueellinen ekosysteemi. Haastattelin ekosysteemejä koordinoivia tahoja, niihin osallistuvia yrityksiä ja kiertotalouden asiantuntijayrityksiä, kuten ECO3-yritysaluetta.

Tutkimustulokset osoittavat, että yritysten välinen yhteistyö on mahdollista, kun ekosysteemiä tuetaan erilaisilla toimenpiteillä sen koostamisessa, kehittymisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa.

Ekosysteemin kaikkiin vaiheisiin tarvitaan koordinoivaa tahoa, joka esimerkiksi kokoaa toimijat yhteen, motivoi niitä sitoutumaan, rakentaa luottamusta ja jakaa tietoa.

Ekosysteemeissä syntyvä ja rakentuva yritysten välinen yhteistyö voi viedä kiertotaloutta merkittävästi eteenpäin. Yritykset ovat saaneet kasvua liiketoimintaansa ja löytäneet uusia asiakkaita.

Lisäksi pilottien ja erilaisten tuki-instrumenttien avulla liiketoimintaa on päästy kehittämään pitkällä aikavälillä.

Yhteistyö on myös mahdollistanut toimintaympäristöön sopeutumista, kun ekosysteemissä on jaettu tietoa lainsäädännöstä tai autettu kokeilemaan uusia ratkaisuja muuttuvassa markkinatilanteessa toimimiseksi.

Yhteistyö voi johtaa myös yhteiskunnallisesti merkittäviin seurauksiin, kun ekosysteemeissä suunnitellaan ja toteutetaan kiertotalouden mukaisia ratkaisuja.

Esimerkiksi Telaketju-ekosysteemissä on kehitetty valtakunnallista poistotekstiilin käsittelyjärjestelmää, jotta tekstiilit saadaan hyötykäytettyä raaka-aineena.

Yhteistyöllä voidaan ratkaista kiertotalouden tiellä olevia esteitä ja ongelmia, kun riittävän moni on saman pöydän äärellä.

Kaikilta osin yrityksissä ei olla vielä valmiita ekosysteemeissä toimimiseen, ja edessä on suuria toimintakulttuurin muutoksia.

Esimerkiksi yritysten pitää jakaa yhteisten tavoitteiden kannalta tärkeää tietoa, jotta oikeista asioista voidaan keskustella. Siispä liikesalaisuuksistakin on joskus hellitettävä, jotta keskustelu voi kääntyä oikeisiin ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen. Ekosysteemin yhteisten tavoitteiden kannalta tärkeää tietoa ei voi pitää salassa.

Tutkimusta tehdessäni huomasin, että kiertotalouden edistäminen on monille ihmisille ja yrityksille arvovalinta. Se voi sitouttaa toimijoita ja helpottaa yhteistyön syntymistä. Sitoutuneet toimijat puolestaan voivat rakentaa ekosysteemin, jossa yhteistyö toteutuu ja kiertotalouteen siirtyminen on askelen lähempänä.

Tutkimukseni tulokset osoittavat, että kiertotalouteen siirtymisessä ekosysteemeillä on keskeinen rooli. Ekosysteemin koordinoija tarvitsee kuitenkin työlleen rahoituksen. Yksi keino on tukea kiertotalouden ekosysteemejä julkisella rahoituksella, kunnes ekosysteemille kehitetään oma ansaintalogiikka tai rahoitusmalli.

Kiertotalouden ekosysteemien tukeminen on yhteiskunnallisesti tärkeää, sillä ne edistävät kiertotalouteen siirtymistä. Ekosysteemeissä kiertotalous etenee yhteistyön myötä, minkä avulla Suomi voi päästä kohti tavoitettaan olla kiertotalouden kärkimaa.

Kirjoittaja valmistui Tampereen yliopistosta keväällä 2020. Hänen opinnäytteensä Yritysten välinen yhteistyö kiertotalouden ekosysteemeissä löytyy Tampereen yliopiston Trepo-tietokannasta. Työtään varten hän sai Jätehuoltoyhdistyksen stipendin.

Lähde: Anni Paavilaisen opinnäytetyö Yritysten välinen yhteistyö kiertotalouden ekosysteemeissä.

Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!

Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!

Liity jäseneksi – se kannattaa!

Tekoäly yleistyy vauhdilla

Jäteplus 1/2020 24.2.2020

#kiertotalous #stipendit

Suomen jätehuolto tuottaa paljon hyvälaatuista dataa jätteiden määristä ja ominaisuuksista. Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, että jätealalla käytetään tekoälyyn perustuvia menetelmiä entistä enemmän.

Teksti: Leo-Pekka Salmi

Tekoälyä voidaan nykyään soveltaa yhä useammilla aloilla, esimerkiksi teollisuudessa, terveydenhuollossa ja liikenteessä.

Jätealalla tekoälyä käytetään hyväksi jo muun muassa kierrätyspisteiden täyttöennusteissa ja tyhjennysreittien ajoituksessa ja optimoinnissa. Myös muun muassa konenäköä käytetään jo ahkerasti. Konenäöstä puhutaan, kun digitaalista kameran kuvaa ja automaattista havainnointijärjestelmää käytetään reaaliajassa. Näin tehdään esimerkiksi, kun jätejakeita erotellaan toisistaan.

Helpointa tekoälyä on kehittää silloin, kun käytössä on suuria määriä dataa. Mitä enemmän hyödyllistä informaatiota on tarjolla tai mitä enemmän sitä voidaan hankkia lisää, sitä paremmin tekoälymetodit toimivat.

Opinnäytetyöni keskiössä ovat datapohjaiset tekoälyratkaisut ja -menetelmät, jotka sopivat parhaiten toimeksiantajayritykselle, Wastebook Oy:lle.

Wastebookin tarkoitus on tuoda jätehuoltoa tarjoavat ja tarvitsevat samalle alustalle. Alustan kautta kotitaloudet, taloyhtiöt ja yritykset voivat esimerkiksi kilpailuttaa jätehuollon tai aloittaa muovin kierrätyksen.

Mitä suurempi joukko käyttää Wastebookin palveluita, sitä enemmän informaatiota se saa tietokantaansa kotitalouksien, yritysten ja muiden asiakkaiden jätemääristä ja jätteiden sijainnista.

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää näiden tietojen pohjalta, onko olemassa joitain tekoälyyn perustuvia metodeja, joita yritys voisi hyödyntää nyt ja tulevaisuudessa.

Tarkasteltuani erilaisia tekoälyä hyödyntäviä tilastotiede- ja analysointimenetelmiä, valitsin kaksi menetelmää, joita kannatti tutkia ja mahdollisesti mallintaa pidemmälle. Ne olivat koneoppiminen ja asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksessa oleva suosittelijajärjestelmä.

Valintaperusteihin vaikuttivat muun muassa alkupääoman tarve ja se, kuinka paljon työtä ja aikaa menetelmien kehittäminen Wastebookille sopivaksi veisi.

Lisäksi menetelmien piti tuoda todellista hyötyä. Myös riskit oli punnittava tarkkaan. Menetelmien pitää olla luotettavia ja tietoturvan kunnossa, kun yrityksellä on yksityiskohtaista dataa asiakkaistaan.

Koneoppiminen voidaan jakaa ohjattuun oppimiseen, vahvistusoppimiseen ja ohjaamattomaan oppimiseen. Perimmäinen idea on kaikissa tavoissa sama: antaa järjestelmälle tai koneelle kyky oppia datasta ilman erillistä ohjelmointia. Kun esimerkiksi yhden kunnan alueelta saadaan tietoja jätemääristä ja -lajeista, koneoppimista käyttävä järjestelmä voi ennustaa tulevaa, löytää yhteyksiä ja klusteroida tuloksia. Mitä pidemmältä aikaväliltä dataa kerätään, sitä parempia tulokset ovat.

Järjestelmä oppii menneen datan avulla nykyisen tilanteen ja voi lopulta antaa tarkkoja arvioita tulevaisuudesta. Koneoppimisella voidaan myös seuloa dataa ja jäsennellä sitä eri tavoin, jotta löydetään mahdollisia jätejakeiden määrien muutosten välisiä yhteyksiä tai syy- ja seuraussuhteita.

Wastebookin tapauksessa koneoppiminen olisi parasta aloittaa ohjatusta oppimisesta ja siirtyä vasta myöhemmin vahvistus- ja ohjaamattomaan oppimiseen. Samalla pitää ottaa huomioon se, että datamäärät tulevat kasvamaan kovaa vauhtia.

Ohjattu oppiminen auttaa yrityksen henkilökuntaa käyttämään koneoppimiseen perustuvaa järjestelmää ja samalla ymmärtämään koneoppimisen perusteita. Ohjattu oppiminen on myös vähemmän altis virheille, koska sen toimiminen on laajalti ohjaajan eli ihmisen hallussa.

Monet järjestelmät ovat vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Sellaisia järjestelmiä ovat esimerkiksi chattirobotit, suosittelujärjestelmät ja muut neuvovat ohjelmat.

Wastebook hyötyisi suuresti suosittelujärjestelmästä kotisivuillaan. Jos järjestelmä pystyisi arvioimaan ja vertailemaan tarkasti hintoja, reittejä ja toiminnan ekologisuutta, sen antamat suositukset säästäisivät aikaa niin asiakkailta kuin tarjoajilta. Luonnollisesti asiakkaat saisivat itse määrittää haluamansa palvelut ja niiden ominaisuudet.

Lisäksi järjestelmä antaisi yrityksen työntekijöille tärkeää informaatiota päätöksenteon tueksi.

Jos jatkaisin opinnäytetyötä pidemmälle tai palaisin asian pariin muutaman vuoden päästä, big data -perusteiset menetelmät olisivat kiinnostavia tutkittavia. Tässä vaiheessa yritys olisi luultavasti saanut kerättyä niin paljon informaatiota, että menetelmät, jotka perustuvat todennäköisyyksiin, saisivat niin paljon opetusdataa, että tuloksia voisi pitää jo lähes varmoina.

Kirjoittaja opiskelee Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa. Hänen opinnäytetyönsä Tekoälymetodien soveltuvuus jätehuoltoon valmistuu keväällä 2020. Työtään varten hän sai Jätehuoltoyhdistyksen stipendin.

Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!

Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!

Liity jäseneksi – se kannattaa!