Matkalle osallistuneita henkilöitä seisomassa ikkunan edessä.

JHY:n jäsenmatkalla pääsee tutustumaan muiden maiden jätelaitosten toimintaan ja oppimaan uutta. Syksyn matkalla tutustuttiin jätevesilietteiden ja biojätteiden käsittelyyn.

Teksti Anne Ignatius ja Mikko Ahokas Kuvat Antti Tiri

Jätehuoltoyhdistys järjestää jälleen jäsenmatkoja. Matkoilla on pitkät perinteet, mutta pahimman koronakriisin aikana jokavuotista ulkomaanreissua ei tietenkään voitu järjestää.

Viime syksynä reissuun kuitenkin päästiin, tällä kertaa Saksaan Baijerin alueelle. Siellä JHY:n ryhmä tutustui jätevesilietteiden ja biojätteiden käsittelyyn.

Yksi osallistujista oli Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnassa projektipäällikkönä työskennellyt Antti Tiri. Matkan aikana Tiri työskenteli Fortumilla, mutta on sittemmin siirtynyt Ilmattarelle aurinkoenergiahankkeiden pariin.

Tiri on ollut Jätehuoltoyhdistyksen jäsen 2000-luvun alkupuolelta alkaen ja on osallistunut Jätehuoltopäiville ainakin kymmenen kertaa. Jäsenmatkalle hän ei ollut aikaisemmin osallistunut.

Hän oli kyllä kuullut, että JHY:n matkat ovat hyviä. Kun hänelle tarjoutui tilaisuus lähteä Saksaan, hänen oli helppo vastata myöntävästi.

Kolme erilaista kohdetta

Matkan aikataulu oli tiivis. Ryhmä lensi Müncheniin marraskuisena keskiviikkoaamuna, ja paluulento oli jo perjantaina aamulla.

Kahteen vuorokauteen mahtui kolme vierailua. Ensimmäisenä päivänä ryhmä tutustui Hamlarissa sijaitsevaan teknologian yritykseen Grenzebachiin ja siihen, kuinka yritys suunnittelee kierrättävänsä fosforia jätevesilietteistä.

Toisena päivänä Tiri ja kumppanit kuulivat, kuinka Straubingin kunnassa käsitellään jätevesilietteitä ja biojätteitä. Ryhmä vieraili jätevedenpuhdistamolla ja läheisellä maatalousvaltaisella alueella, jonka yhteyteen perustetulla kierrätyspuiston alueella pilotoidaan erilaisia biopohjaisen jätteen käsittelyyn liittyviä tekniikoita.

Saksankielinen kaavio kaupungin jätevesijärjestelmästä.
Kuva: Antti Tiri

Fosfori talteen uudella teknologialla

Tirille mielenpainuvin oli vierailu Grenzebachiin. Se on perheomisteinen yritys, joka työllistää noin 600 ihmistä.

Grenzebach valmistaa muun muassa kipsilevyjä, vaneritehtaan kuivausjärjestelmiä ja aurinkopaneeleita. Hiljattain se on alkanut kehittää menetelmiä, joilla voi ottaa fosforia talteen jätevesilietteistä.

Tirin mielestä yrityksen uudelle alueelle laajentaminen on mielenkiintoista ja rohkeaa.

– Yritys on saanut omilla perinteisillä toimialoillaan palkintoja ja päättänyt sitten hypätä kehittämään jotain aivan uutta.

Vierailijat oppivat, että Grenzebachin fosforin talteenottoteknologia perustuu uudenlaiseen termiseen prosessiin, joka on ehkä tutumpaa metalliteollisuudesta.

Prosessissa liete kuivataan, ja sen orgaaninen aines käytetään energiana. Haihtuva fosfori otetaan talteen, ja siitä valmistetaan fosforihappoa. Fosforihappoa voidaan käyttää muun muassa lannoitekäyttöön ja teollisuuteen.

Mineraaliainesta voidaan hyödyntää ainakin lasivillan ja geopolymeerien valmistuksessa.

Laitteiston kannattavuus on riippuvainen fosforin määrästä ja lietteen käsittelyn hinnasta. Investointiluokka on 3–10 miljoonaa euroa.

”Tiedonvaihto on tärkeää”

Matkasta teki Tirin mielestä mielenkiintoisen sekin, että Saksassa mittakaavat ovat paljon suuremmat kuin Suomessa.

– Saksassa ollaan uuden äärellä. Esimerkiksi jätevesien käsittelytekniikan ovat siellä Suomea edellä.

Saksassa kaikkien yli 50 000 asukkaan jätevesilaitosten pitää alkaa ottamaan fosfori talteen vuoteen 2031 mennessä. Vuoteen 2023 mennessä laitoksilta vaaditaan talteenottoon liittyvät tekniset suunnitelmat. Ravinteiden talteenoton ympärillä on siis paljon tuotekehitystä.

Tukea saavat erityisesti hankkeet, joissa fosforia otetaan talteen puhdistamolietteestä ja lietteen poltosta syntyvästä tuhkasta.

Tuki kohdistuu käyttökelpoisten ja taloudellisesti kannattavien prosessien kehittämiseen. Tukea on mahdollisuus saada koelaitoksiin ja suuren mittakaavan teknisiin pilotteihin.

Kaiken tämän kuuleminen oli Tirin mielestä antoisaa, vaikka tieto ei suoranaisesti hyödytä häntä hänen omassa työssään.

– Tekee hyvää vertailla, miten muut asioita tekevät. On tärkeää vaihtaa tietoa suomalaisten ja ulkomaisten yritysten kanssa.

Sähköpyörän latauspiste.

Hyvin järjestetty reissu

Kaiken kaikkiaan matka oli Antti Tirin mielestä virkistävä kokemus. Se toi uutta kipinää työhön etenkin pitkän koronakauden jälkeen.

Korona näkyi matkalla mutta ei haitannut.

Grenzebach-yritys teetti kaikille vierailijoille koronatestin. Vasta negatiivisen tuloksen ja koronapassin näyttämisen jälkeen oli tervetullut.

Aikaa jäi myös yhteisille lounaille ja illanvietoille.

– Matka oli hyvin järjestetty. Isot kiitokset matkan järjestäneelle Martin Brandtille.

Jätehuoltoyhdistyksen matkat ovat omakustanteisia pakettimatkoja. Yhdistys ei tienaa matkoilla, vaan ainoa tarkoitus on järjestää jäsenille mahdollisuus nähdä muiden jätelaitosten toimintaa.

Seuraava matka järjestetään touko-kesäkuun vaihteessa. Silloin ilmoittautuneet lähtevät Müncheniin IFAT-messuille, jotka ovat maailman suurimmat alan messut.

Matka on täynnä, mutta tulevia matkoja ideoidaan jo.

Seminaari kannustaa opiskelijoita kiertotalouden pariin

JätePlus 1/2022 14.3.2022

opiskelijoita Aalto-yliopistolla.

JHY:n opinnäytetyökilpailu saattaa opiskelijat ja kiertotalouden työnantajat yhteen. Kisa huipentuu toukokuussa järjestettävään seminaariin, jossa finalistit tuovat työnsä ammattilaisraadin ruodittavaksi.

Teksti Riina Nygrén Kuva Aalto-yliopisto

Mitkä kiertotalouden teemat kiinnostavat kiertotalouden tuoreita ammattilaisia? Se selvinnee Jätehuoltoyhdistyksen järjestämässä opinnäytetyökilpailussa, joka nostaa esiin viime vuosina valmistuneiden opiskelijoiden tutkimusaiheita.

Kilpailun satoa esitellään seminaarimuotoisessa finaalissa toukokuussa.

Korkeakouluopiskelijoille suunnatun opinnäytetyökilpailun finaaliin valitaan sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen kolmen kärki. JHY:n esivalintaraati arvioi mukaan ilmoittautuneet työt ja valitsee niistä finalistit, jotka pääsevät esittelemään työnsä ammattilaisten raadille seminaarissa. Raati haastaa tekijöitä, kommentoi heidän töitään ja lopulta jakaa finalistien kesken yhteensä 14 000 euron rahapalkinnon.

Kilpailuun osallistuvien töiden aiheena on kiertotalous. JHY:n hallituksen varapuheenjohtaja Johanna Alakerttula kokee aiheen kiinnostavaksi, koska kiertotalous ei tule koskaan valmiiksi.

– Olen työskennellyt kiertotalouden ytimessä 15 vuotta, ja teen tällä hetkellä väitöskirjaa rakentamisen kiertotaloudesta. Odotan innolla, millaisia aiheita ja ideoita kilpailussa nousee esiin, Alakerttula sanoo.

Hyötyä myös ammattilaisille

JHY on pitkään palkinnut opinnäytetöiden tekijöitä ja tutkijoita stipendeillä, mutta tämän kevään kilpailu on ensimmäinen laatuaan. Vastaavia estradeja nimenomaan opinnäytetyötasoisen tutkimuksen esittelemiseen ei ole montaa.

Toiveena on, että kilpailu tuo alan opiskelijat lähemmäksi JHY:tä ja niitä tahoja, jotka työllistävät kiertotalouden osaajia. Ammattilaisille seminaari tarjoaa hyvän katsauksen teemoihin, jotka kiinnostavat kiertotalouden opiskelijoita juuri nyt.

Seminaarissa finaalitöitä arvioi ammattilaisten raati, joka edustaa laajasti kiertotalouden eri sektoreita. Raadissa on asiantuntijat Aalto-yliopistolta, Fortumilta, SOK:lta, VTT:ltä ja jäteyhtiö Rosk’n Rollista. Alakerttula toimii raadin puheenjohtajana.

– Uskomme, että opinnäytetyökilpailu on arvokas tapa nostaa esiin vastavalmistuneita ammattilaisia ja niitä kiertotalouden teemoja, jotka tällä hetkellä kiinnostavat ja ovat nousussa eri toimialoilla, Alakerttula toteaa.

Lisäarvoa opinnäytetyölle

Aalto-yliopistossa kiertotalous on tekemisen ja tutkimuksen ytimessä esimerkiksi materiaalitekniikan ja suunnittelun aloilla. Aallon olikin helppo lähteä mukaan kilpailuun JHY:n rinnalla, sanoo kestävän kehityksen erityisasiantuntija Paula Schönach.

Hänen mukaansa kilpailu viestii opiskelijoille, ettei opinnäytetyö ole pelkkä pakollinen osa opintoja, vaan arvostettu tutkielma, jolla voi tuoda esiin omaa asiantuntijuutta ja perehtyneisyyttä.

– Tehdyn tutkimuksen esiin nostaminen on aina todella tärkeää, ja mukava palkintosumma näyttää arvostuksen konkreettisesti.

Moni opiskelija innostuu kiertotalouden teemoista syvällisesti vasta opintojen aikana, mutta Schönach ja Alakerttula uskovat, että kilpailujen kaltaiset kannustimet voivat lisätä kiertotalousalan kiinnostavuutta.

– Toivomme, että opiskelijat tulevat seminaariin esittämään kysymyksiä ja haastamaan tutkielmien tekijöitä. Tämä on myös hyvä tilaisuus nähdä, miten tehdään vaikuttava opinnäytetyö, Schönach sanoo.

Opinnäytetyöseminaari järjestetään Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella, Kandidaattikeskuksessa 24. toukokuuta 2022 kello 12–16.