Lapissa kompostoidaan entistä ahkerammin

Blogi 5.6.2023

Lapecon keräysauto talvisessa maisemassa.

Kompostoinnilla on Lapissa pitkät perinteet, mutta nyt kompostoivien kiinteistöjen määrä on noussut entisestään, Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapecon viestintäpäällikkö Aila Kauppila kirjoittaa.

(lisää…)

Syväkeräys on jätehuollon vihreän siirtymän ytimessä

Blogi 4.4.2023

Jätehuollon on vastattava osaltaan Suomen ja Euroopan ilmastotavoitteisiin – syväkeräyksellä on tässä keskeinen rooli.

Jätehuollon vihreä siirtymä onnistuu, kun mahdollistetaan seuraavat asiat:

  1. Vähennetään sekajätteen määrää paremmalla lajittelulla eli nostetaan kierrätysastetta
  2. Vähennetään jätteenkuljetuksesta aiheutuvaa liikennettä ja sen päästöjä

Kierrätysasteen nostamisen suhteen tehokkaimmaksi keinoksi on todettu kierrätyksen toteuttaminen mahdollisimman lähellä kotia. Mutta miten kotia lähelle päästään, kun kerätään 7 eri jätejaetta ja tila keräykseen ei vain riitä?

Tässä syväkeräys astuu esiin. Syväkeräys mahdollistaa lähikeräyksen, koska 60 % keräyskapasiteetista on maan alla ja puristuminen tuo seka- ja biojätteen kohdalla noin 20% lisävolyymin keräykseen. Yksi 5 m² syväkeräyssäiliö vastaa kahdeksaa 600 litran pinta-astiaa. Puristuman ansiosta tietyillä jakeilla saadaan jopa 2 x 600 l lisäkapasiteettia.

Syväkeräyssäiliöt ovat myös ulkonäöllisesti talon pihaan kauniisti sopivia eikä niitä tarvitse piilottaa pihan perälle tai katokseen. Niitä voidaan jakaa vähemmän volyymia tarvitsevien jakeiden kesken.

Syväkeräyksessä pienemmät päästöt

Miten sitten tyhjennysliikennettä ja sen päästöjä saadaan pienennettyä?
Tähän vaikuttavat kaksi asiaa:

  1. Maksimoidaan kilomäärä per tyhjennys
  2. Huolehditaan, että tyhjennyshinnoittelu tukee ympäristöystävällisintä tyhjennysmuotoa

Molok on tutkinut tyhjennysten CO2-päästöjä kolmannen osapuolen tekemällä kädenjälkiselvityksellä. Hiilikädenjälki on positiivinen, jos vertailtavana oleva järjestelmä tuottaa pienemmän hiilijalanjäljen kuin kilpaileva järjestelmä. Selvityksessä verrattiin MolokDomino-järjestelmää pinta-astioihin pääkaupunkiseudun viidessä taloyhtiökohteessa. Pinta-astioiden tyhjennykset tuottivat 46 % enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin syväkeräys.

Molok on selvittänyt myös tyhjennyshinnoittelun merkitystä yhtenä vihreän siirtymän mahdollistajana. Tutkimuksen mukaan eri keräysmuotojen (pintakeräys-syväkeräys) välinen vertailukelpoinen hinnoittelu ei ole kaikilla alueilla tasapuolista. Tasapuolinen hinnoittelu lähtisi ohjaamaan keräystä ilmastoystävällisempään suuntaan.

Älykäs pinnanmittaus avuksi

Syväkeräys maksimoi kilomäärän per tyhjennys, jolloin tyhjennyskertoja tarvitaan jopa 80 % vähemmän kuin perinteisillä pinta-astioilla.

Tyhjennyskertoja on mahdollista edelleen vähentää käyttämällä keräysastian jätekertymän pinnanmittausta. Kolmannen osapuolen suorittaman analyysin mukaan syväkeräysastia tyhjennetään jopa 40 % täyttöasteella, kun älykäs syväkeräys voidaan tyhjentää keskimäärin 75 % täyttöasteella. Suomessa ei hyödynnetä tarpeeksi älyantureiden tuomaa teholisäystä.

Esimerkki Espoossa toteutuneesta pinnanmittauksen vaikutuksesta 5m3 sekajäteastiassa. Täyttöaste oli 39% ennen anturin käyttöä ja anturin avulla 73%. Tilasto: Molok

Jätehuollon vihreä siirtymä onnistuu, kun päättäjillä on riittävästi tietoa ja työvälineitä ympäristötehokkaaseen ohjaukseen. Käytetään olemassa olevia ratkaisuja ympäristömme hyväksi tänään.

Matkalle osallistuneita henkilöitä seisomassa ikkunan edessä.

JHY:n jäsenmatkalla pääsee tutustumaan muiden maiden jätelaitosten toimintaan ja oppimaan uutta. Syksyn matkalla tutustuttiin jätevesilietteiden ja biojätteiden käsittelyyn.

Teksti Anne Ignatius ja Mikko Ahokas Kuvat Antti Tiri

Jätehuoltoyhdistys järjestää jälleen jäsenmatkoja. Matkoilla on pitkät perinteet, mutta pahimman koronakriisin aikana jokavuotista ulkomaanreissua ei tietenkään voitu järjestää.

Viime syksynä reissuun kuitenkin päästiin, tällä kertaa Saksaan Baijerin alueelle. Siellä JHY:n ryhmä tutustui jätevesilietteiden ja biojätteiden käsittelyyn.

Yksi osallistujista oli Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnassa projektipäällikkönä työskennellyt Antti Tiri. Matkan aikana Tiri työskenteli Fortumilla, mutta on sittemmin siirtynyt Ilmattarelle aurinkoenergiahankkeiden pariin.

Tiri on ollut Jätehuoltoyhdistyksen jäsen 2000-luvun alkupuolelta alkaen ja on osallistunut Jätehuoltopäiville ainakin kymmenen kertaa. Jäsenmatkalle hän ei ollut aikaisemmin osallistunut.

Hän oli kyllä kuullut, että JHY:n matkat ovat hyviä. Kun hänelle tarjoutui tilaisuus lähteä Saksaan, hänen oli helppo vastata myöntävästi.

Kolme erilaista kohdetta

Matkan aikataulu oli tiivis. Ryhmä lensi Müncheniin marraskuisena keskiviikkoaamuna, ja paluulento oli jo perjantaina aamulla.

Kahteen vuorokauteen mahtui kolme vierailua. Ensimmäisenä päivänä ryhmä tutustui Hamlarissa sijaitsevaan teknologian yritykseen Grenzebachiin ja siihen, kuinka yritys suunnittelee kierrättävänsä fosforia jätevesilietteistä.

Toisena päivänä Tiri ja kumppanit kuulivat, kuinka Straubingin kunnassa käsitellään jätevesilietteitä ja biojätteitä. Ryhmä vieraili jätevedenpuhdistamolla ja läheisellä maatalousvaltaisella alueella, jonka yhteyteen perustetulla kierrätyspuiston alueella pilotoidaan erilaisia biopohjaisen jätteen käsittelyyn liittyviä tekniikoita.

Saksankielinen kaavio kaupungin jätevesijärjestelmästä.
Kuva: Antti Tiri

Fosfori talteen uudella teknologialla

Tirille mielenpainuvin oli vierailu Grenzebachiin. Se on perheomisteinen yritys, joka työllistää noin 600 ihmistä.

Grenzebach valmistaa muun muassa kipsilevyjä, vaneritehtaan kuivausjärjestelmiä ja aurinkopaneeleita. Hiljattain se on alkanut kehittää menetelmiä, joilla voi ottaa fosforia talteen jätevesilietteistä.

Tirin mielestä yrityksen uudelle alueelle laajentaminen on mielenkiintoista ja rohkeaa.

– Yritys on saanut omilla perinteisillä toimialoillaan palkintoja ja päättänyt sitten hypätä kehittämään jotain aivan uutta.

Vierailijat oppivat, että Grenzebachin fosforin talteenottoteknologia perustuu uudenlaiseen termiseen prosessiin, joka on ehkä tutumpaa metalliteollisuudesta.

Prosessissa liete kuivataan, ja sen orgaaninen aines käytetään energiana. Haihtuva fosfori otetaan talteen, ja siitä valmistetaan fosforihappoa. Fosforihappoa voidaan käyttää muun muassa lannoitekäyttöön ja teollisuuteen.

Mineraaliainesta voidaan hyödyntää ainakin lasivillan ja geopolymeerien valmistuksessa.

Laitteiston kannattavuus on riippuvainen fosforin määrästä ja lietteen käsittelyn hinnasta. Investointiluokka on 3–10 miljoonaa euroa.

”Tiedonvaihto on tärkeää”

Matkasta teki Tirin mielestä mielenkiintoisen sekin, että Saksassa mittakaavat ovat paljon suuremmat kuin Suomessa.

– Saksassa ollaan uuden äärellä. Esimerkiksi jätevesien käsittelytekniikan ovat siellä Suomea edellä.

Saksassa kaikkien yli 50 000 asukkaan jätevesilaitosten pitää alkaa ottamaan fosfori talteen vuoteen 2031 mennessä. Vuoteen 2023 mennessä laitoksilta vaaditaan talteenottoon liittyvät tekniset suunnitelmat. Ravinteiden talteenoton ympärillä on siis paljon tuotekehitystä.

Tukea saavat erityisesti hankkeet, joissa fosforia otetaan talteen puhdistamolietteestä ja lietteen poltosta syntyvästä tuhkasta.

Tuki kohdistuu käyttökelpoisten ja taloudellisesti kannattavien prosessien kehittämiseen. Tukea on mahdollisuus saada koelaitoksiin ja suuren mittakaavan teknisiin pilotteihin.

Kaiken tämän kuuleminen oli Tirin mielestä antoisaa, vaikka tieto ei suoranaisesti hyödytä häntä hänen omassa työssään.

– Tekee hyvää vertailla, miten muut asioita tekevät. On tärkeää vaihtaa tietoa suomalaisten ja ulkomaisten yritysten kanssa.

Sähköpyörän latauspiste.

Hyvin järjestetty reissu

Kaiken kaikkiaan matka oli Antti Tirin mielestä virkistävä kokemus. Se toi uutta kipinää työhön etenkin pitkän koronakauden jälkeen.

Korona näkyi matkalla mutta ei haitannut.

Grenzebach-yritys teetti kaikille vierailijoille koronatestin. Vasta negatiivisen tuloksen ja koronapassin näyttämisen jälkeen oli tervetullut.

Aikaa jäi myös yhteisille lounaille ja illanvietoille.

– Matka oli hyvin järjestetty. Isot kiitokset matkan järjestäneelle Martin Brandtille.

Jätehuoltoyhdistyksen matkat ovat omakustanteisia pakettimatkoja. Yhdistys ei tienaa matkoilla, vaan ainoa tarkoitus on järjestää jäsenille mahdollisuus nähdä muiden jätelaitosten toimintaa.

Seuraava matka järjestetään touko-kesäkuun vaihteessa. Silloin ilmoittautuneet lähtevät Müncheniin IFAT-messuille, jotka ovat maailman suurimmat alan messut.

Matka on täynnä, mutta tulevia matkoja ideoidaan jo.

Jätekuvakkeet helpottamaan jätteiden lajittelua

Blogi 17.11.2021

Jätehuolto voi onnistua tehtävässään eli jätteiden keräämisessä ja kuljettamisessa kierrätystä varten vain, mikäli asukkaat saadaan lajittelemaan hyödyntämiskelpoiset jätteet oikein. Miten me jätehuollon toimijat puolestamme voisimme helpottaa asukkaiden tuskaa vaikeaksi käyneen lajittelutehtävän edessä, jotta jätemateriaali päätyisi laadukkaana kierrätysprosessiin?

Vastauksena on yhteispohjoismaiset jätekuvakkeet eli piktogrammit. Niillä on mahdollista luoda ilman kryptisiä koodeja ja merkintöjä visuaalinen yhteys esim. käytetyn pakkauksen ja kierrätyspisteen välillä. 

Pohjoismaat ovat tehneet yhteistyötä jo parin vuoden ajan Tanskassa kehitettyjen jätepiktogrammien käyttöönottamiseksi. Yhteistyö on lisännyt tietoa ja ymmärrystä maiden välisistä eroista, mutta ennen kaikkea avannut silmät yhtenäisen piktogrammijärjestelmän tarpeesta. Myös Euroopan komissio on osoittanut kiinnostusta pohjoismaista järjestelmää kohtaan, jossa yhtenäisin värein ja symbolein voitaisiin auttaa asukkaita kohti parempaa jätteiden lajittelua. Pohjoismaista mallia pidetäänkin yhtenä vaihtoehtona jätehuoltojärjestelmien harmonisoinnin välineeksi. 

Piktogrammijärjestelmä tiivistää myös alan toimijoiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Esimerkiksi Norjassa on työhön osallistunut laaja joukko toimijoita kuten tuottajat, kunnat ja elinkeinoelämä. Yhteen hiileen puhaltaminen onkin herättänyt järjestelmän nopean laajentumisen ja riemuisan vastaanoton. 

Suomessa piktogrammijärjestelmän käyttöönoton mahdollisuutta kartoitetaan parhaillaan eri toimijoiden kanssa. Kehitystyöhön on kutsuttu laaja joukko tuottajavastuuorganisaatioita, kuluttajien ja kuntien edustajia sekä yksityisiä toimijoita. 

Yhteisen tavoitteemme – kierrätysasteen nousun – vuoksi meidän on pystyttävä käyttämään kaikki mahdolliset keinot. Tässä – kuten usein muulloinkin – päämäärä ei ole ainoa saavutus, vaan se, mitä matkalla yhdessä koemme ja saamme aikaan.