Yhteistyötä pohjoisen jätehuoltoon

KiertoPlus 16.10.2024

Arktisen alueen jätteet käsitellään jatkossa nykyistä järkevämmin. Tuore hanke luo yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan välille.

Teksti Leena Salokoski

Kun Pohjois-Suomessa erilliskerätään jätteitä, ne kuljetetaan jatkojalostettavaksi etelän käsittelylaitoksiin. Esimerkiksi muovi saattaa kulkea Lapista etelärannikolle asti. Käsittelylaitosten perustaminen pohjoiseen ei ole ollut kannattavaa. Mutta entä jos maat tekisivät yhteistyötä?

Tällä hetkellä rajojen yli kulkee lähinnä poltettavaa jätettä, mutta erilliskerättyjen jätteiden kuljettamisessa ja käsittelyssä yhteistyötä ei juuri tehdä, kertoo Kajaanin ammattikorkeakoulun KAMKin johtava kiertotalousasiantuntija Outi Laatikainen. Tähän on tulossa muutos.

Lisää töitä, vähemmän kuljetuksia

KAMKin vetämä hanke selvittää, voisiko rajat ylittävää yhteistyötä tehdä nykyistä tiiviimmin. Nordic Waste Management Vision -hanke (NOWA) on käynnissä vuosina 2023–2025. Tähän mennessä on selvitetty, missä ja miten paljon erilaisia jätteitä arktisella alueella syntyy. Tarkastelussa oli 15 jätejaetta, joista muovin, tuhkien ja biojätteen paikallista jatkojalostamista hanke nyt selvittää.

– Etsimme ratkaisuja, joilla voimme tuottaa hyötyjä pohjoisille alueille. Paikallinen jalostaminen toisi pohjoiseen esimerkiksi työpaikkoja ja vähentäisi jätteiden tarpeetonta kuljetusta etelään, Laatikainen sanoo.

Biojätteitä Norjaan?

Kierrätysvaatimukset kiristyvät, ja esimerkiksi biojätettä kerätään kaikissa alueen maissa yhä useammasta kiinteistöstä. Määrät ovat kuitenkin pieniä, joten yhteistyön merkitys korostuu.
– Norjassa on suunnitteilla biokaasulaitos lähelle Suomen rajaa. Se voisi olla sopiva paikka myös pohjoisen Suomen biojätteiden käsittelylle ainakin turistisesongin aikana.
Muovien jatkojalostusteknologiat puolestaan kehittyvät nopeasti, ja pienten erien paikallinen jatkojalostus on pian kannattavaa.

Uusi foorumi keskustelulle

NOWA-hanke perustaa tämän vuoden aikana Arctic Waste Forumin, joka toimii jatkossa valtioiden rajat ylittävänä jätealan yhteistyöverkostona. Suomesta hankkeen kumppaneina ovat Haurun Jäteauto Oy, Kiertokaari Oy ja Macon Oy. Foorumiin ovat tervetulleita kaikki alan toimijat, jotka haluavat olla mukana kehittämässä pohjoisten alueiden jätehuoltoa.

Lisätietoa: www.arcticwasteforum.com.

KUVATEKSTI:
Nowa-hankkeen pohjoismainen ryhmä tutustui Syklo Oy:n kierrätyslaitokseen Oulussa.

Stipendit: Biomuovit haastavat muovin pakkauksissa

Jäteplus 1/2024 11.9.2024

Biomuovin ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi selluloosalla siten, että se hajoaa kompostissa helpommin kuin alkuperäinen biomuovi.

Teksti Anna Simola

Biomuovit ovat biomassasta valmistettuja muoveja, joita voitaisiin hyödyntää tietyissä pakkausmateriaaleissa samoin kuin perinteisiä muoveja. Polylaktidista (PLA) valmistetun biomuovin on huomattu soveltuvan muun muassa lyhytaikaisten tuotteiden, kuten salaattien ja vihannesten, säilytykseen, ja sitä onkin hyödynnetty niiden pakkausmateriaalina. PLA:sta valmistetut pakkaukset hajoavat optimaalisissa kompostointiolosuhteissa, joskin hajoaminen vie aikaa.

Tutkin Itä-Suomen yliopistoon tekemässäni pro gradu -työssäni, miten mikrokiteisen selluloosan lisääminen vaikuttaa PLA:sta valmistetun biomuovin hajoamiseen kompostiolosuhteissa. Mikrokiteisen selluloosan lisäämisen tarkoitus oli edistää materiaalin hajoamista ja parantaa biomuovin ominaisuuksia, kuten kovuutta.

Tutkimus osoitti, että mikrokiteisen selluloosasta (MCC) ja PLA:sta valmistettu biokomposiitti (PLAMCC) hajosi paremmin kuin PLA-biomuovi. Tutkimuksessa-materiaaleja (sekä PLA- että PLAMCC-materiaaleja) hajotettiin laboratoriokokeessa kahden kuukauden ikäisessä yhdyskuntakompostissa. Hajoamista tutkittiin hiilidioksidin tuottona sekä materiaalin massahäviönä että fysikaalista ja kemiallista hajoamista mittaavilla menetelmillä.

Selvisi, että biomuovin hajoamista voidaan edistää lisäämällä siihen mikrokiteistä selluloosaa. Hiilidioksidin tuoton perusteella voidaan sanoa, että PLA ja PLAMCC ovat biohajoavia ja niiden hajoaminen alkoi 28 päivää kestäneen seurantajakson aikana.

Massahäviöstä eli materiaalien massan keventymisestä selvisi, että PLAMCC hajosi kokeen aikana paremmin kuin PLA. Myös kemiallisessa hajoamisessa eli materiaalin sisäisten kemiallisten sidosten hajoamisessa selvisi, että PLAMCC hajosi kemiallisesti enemmän. Tuloksissa PLA-materiaalin pinnassa näkyi selkeitä halkeamia, kun taas PLAMCC:n havaittiin hajonneen pinnan lisäksi myös materiaalin sisältä.
Kaikkineen tulokset siis osoittivat, että molemmat materiaalit soveltuvat pakkausmateriaaleiksi biohajoavuuden puolesta.



Jätehuoltoyhdistys myönsi Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden kandidaatille Anna Simolalle stipendin opinnäytetyötä varten. Hänen työnsä Polylaktidin ja mikrokiteisen selluloosan ja niiden biokomposiitin biohajoavuus kompostissa valmistui keväällä 2024.

Kuva Sadegh Shafiee Pixabaystä.

Näin selviät raportoinnista jouhevasti

KiertoPlus 10.9.2024

Kuva vastuullisuusraportointi

Vastuullisuusraportointi alkaa koskea entistä useampia yrityksiä. Mikä kaikki muuttuu? Miten uusista velvollisuuksista selviää?

Teksti Anne Ignatius

Entistä useampi jätehuoltoalankin yritys joutuu pian raportoimaan vastuullisuudestaan. EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD velvoittaa jatkossa myös pk-yrityksiä kertomaan, miten ne huomioivat muun muassa ympäristön toiminnassaan. Direktiivi ei koske heti kaikkia yrityksiä, vaan velvollisuudet astuvat voimaan portaittain yrityksen koon mukaan.

Uusi tapa raportoida voi tuntua raskaalta, mutta laadun- ja jatkuvuudenhallintaan liittyviä palveluja myyvän Arterin vanhempi vastuullisuuskonsultti Appu Haapio-Karjalainen lohduttaa, että läheskään kaikki yritykset eivät joudu aloittamaan raportointia alusta. Esimerkiksi aiemmin tehtyjä laatu- ja ympäristöjärjestelmien dokumentaatioita voi hyödyntää myös tässä.

– Vastuullisuus ei ole rakettitiedettä. Pitää vain istua alas ja aloittaa.

Pari vinkkiä tekemiseen

Raportointi aloitetaan tekemällä niin sanottu kaksinkertainen olennaisuusanalyysi. Siinä yritys arvioi olennaisia kestävyysseikkoja. Olennaista on esimerkiksi se, miten toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan ja millaisia taloudellisia mahdollisuuksia kestävyysseikat voivat tuoda liiketoiminnalle.

Analyysin tekemisen ohjenuoraksi on laadittu 12 standardia alakohtineen. Ohjeet eivät ole yksiselitteisiä määräyksiä, vaan ne antavat raamit toiminnan arvioimiseen. Ne pitävät sisällään yli 80 raportoitavaa kokonaisuutta ja yli 1 100 tietovaatimusta. Jokaista kohtaa ei kuitenkaan tarvitse raportoida, vaan ainoastaan olennaiset.

– Yrityksiltä vaaditaan rohkeutta tunnistaa olennaiset asiat. Liian yksityiskohtainen raportointi ei ole tarpeen, ja toisaalta liian suppea raportointi ei anna riittävää kuvaa toiminnasta.

Koko arvoketju arvioidaan

Kaksinkertainen olennaisuusanalyysi tehdään joka vuosi. Urakkaa ei kuitenkaan tarvitse aloittaa aina alusta, vaan johtoryhmä voi käydä läpi edellisen vuoden analyysin ja katsoa, onko esimerkiksi liiketoiminnassa tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Muuttuneet kohdat arvioidaan alusta, esimerkiksi jos mukaan on tullut uusia alihankkijoita.
Kestävyysselvityksessä yrityksen pitää näet huomioida koko arvoketju, ei vain oman yrityksensä toiminta.
Näin ollen uusi direktiivi koskee lähestulkoon kaikkia yrityksiä koosta riippumatta.

– Vaikka raportointivelvollisuus ei koskisi omaa yritystäsi, se on aivan varmasti osa jonkun toisen yrityksen arvoketjua. Siksi jatkossa pienten yritysten tulee varautua isojen yritysten kestävyyttä koskeviin tietopyyntöihin.

Raportoidun tiedon pohjalta pitää tehdä kestävyysselvitys. Se liitetään osaksi toimintakertomusta.
Kestävyysselvitys pitää varmentaa samaan tapaan kuin kirjanpito. Suomessa kestävyysselvityksen tarkastavat siihen koulutetut tilintarkastajat.

Monia hyötyjä

Raportointivelvollisuus liittyy EU:n vihreään siirtymään. Appu Haapio-Karjalainen näkee muutoksessa monia hyviä puolia. Se auttaa sijoittajia ja kuluttajia vertailemaan eri yritysten vastuullisuutta ja ohjaa rahaa yrityksille, jotka ratkaisevat kestävyyshaasteita. Se lisää avoimutta ja yhdenmukaistaa lainsäädäntöä eri maiden välillä, mikä taas poistaa viherpesua.

– Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Uudet velvoitteet voivat myös tuoda uusia bisnesmahdollisuuksia.

Työ helpottuu kokemuksen karttuessa

Hyvä uutinen on se, että kaiken ei tarvitse olla valmista ensimmäisessä kestävyysselvityksessä. Kehitystyön suuntaviivojen olisi kuitenkin hyvä olla mietittyinä.

– Aluksi kestävyysselvityksen laatiminen lisää byrokratiaa ja vaatii selvittelyjä, mutta kerta kerralta työ muuttuu helpommaksi.

Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin ja kestävyysselvityksen voi tehdä itse, tai työtä varten voi palkata konsultin. Jos kääntyy konsultin puoleen, kannattaa pyytää tarjous ainakin muutamalta ja pyytää erittelemään, mitä kaikkea hinta sisältää.

Lisätietoa kestävyysraportoinnista ja kaksinkertaisesta olennaisuusanalyysistä voi hankkia EU:n sivuilta ja erilaisista kaupallisista webinaareista ja koulutuksista.


Aikataulu

  • Isot pörssiyritykset eli NFRD-direktiivin alaiset yritykset: raportointivelvoite alkoi 1.1.2024, raportit julkaistaan 2025.
  • Suuret yritykset: raportointivelvoite alkaa 2025, raportit julkaistaan 2026.
    Suureksi katsotaan yritys, joka täyttää kaksi seuraavista: yli 40 miljoonan euron liikevaihto, yli 250 työntekijää tai yli 20 miljoonan euron tase.
  • Pörssilistatut pk-yritykset: raportointivelvoite alkaa 2026, raportit julkaistaan 2027.

Tavoitteena aktiivisempi yhdistys

KiertoPlus 10.9.2024

Jätehuoltoyhdistyksen toiminnanjohtaja Anu Patrikainen

Anu Patrikainen pääsi unelmatyöhönsä, kun hänet valittiin JHY:n toiminnanjohtajaksi. Hän haluaa vahvistaa kiertotalousalaa yhdessä jäsenten kanssa ja tarjota lisää mahdollisuuksia verkostoitua.

Teksti Anne Ignatius Kuvat Susanna Kekkonen

Kuin minulle tehty työ! Niin Anu Patrikainen ajatteli syksyllä 2023 luettuaan Jätehuoltoyhdistyksen kanavista uutisen, jonka mukaan yhdistys etsii toiminnanjohtajaa. Patrikainen on yhdistystoiminnan, verkostojen johtamisen ja tapahtumien tuottamisen konkari. Lisäksi hän tuntee suurta paloa kiertotaloutta kohtaan.

Työhakemukseen hän kirjoitti, että toiminnanjohtajana hän pyrkisi kehittämään alan yhteishenkeä, verkostoitumista ja osaamista raikkaalla otteella. Hän ajatteli silloin ja ajattelee edelleen, että kyseessä ei ole yksilösuoritus, vaan tavoitteisiin on parasta pyrkiä yhteistyössä hallituksen ja jäsenten kanssa.
Työ alkoi tammikuussa 2024. Hän on ensimmäinen yhdistykseen palkattu toiminnanjohtaja.

Motivaatio työhön lähtee kestävyysmurroksen edistämisestä.

– Haluan tehdä oman osani kestävyysmurroksen eteen. Koen, että pystyn siihen parhaiten tekemällä tällaista työtä.

Patrikaisen mielestä on kiehtovaa, että kiertotalousalalla tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin satsataan niin paljon. Sekin kiehtoo, että yhdistyksen jäsenet ja koko ala edustavat niin monipuolisesti kiertotalouden eri alueita.

Alan ammattilaisista osa tekee työkseen neuvontaa, osa parantaa logistiikkaa, osa kehittää uusioraaka-aineita, osa tähtää kaatopaikkakaasujen hallintaan ja niin edelleen. Kaikilla on yhteinen päämäärä.
Myös JHY:n hallitus edustaa monipuolisesti eri aloja, ja joukkoa täydennetään syksyn syyskokouksessa.

– Tämä ei todellakaan ole pysähtynyt ala. Koko taloutta ohjataan kiertotalouden suuntaan.

Patrikainen on tehnyt työtään puolisen vuotta. Jo nyt hän pystyy sanomaan, että työ on juuri hänelle sopivaa: konkreettista ja kiinnostavaa. Patrikaisen on tarkoitus olla yhdistyksen kasvot ja henkilö, johon on helppo olla yhteydessä. Toiminnan johtamisen lisäksi hän järjestää Jätehuoltopäivät, huolehtii viestinnästä, ylläpitää jäsenrekisteriä ja suunnittelee ja hoitaa taloutta ja muita hallinnollisia töitä. Työaika on 60-prosenttinen, ja hän tekee sen pääsääntöisesti maanantaista keskiviikkoon.

Jätehuoltopäivät on yhdistykselle tärkeä tapahtuma ja tulee olemaan jatkossakin. Patrikaisen visioissa toimintaa voisi kuitenkin olla ympäri vuoden. Millaista toiminta voisi olla, sitä hän ei ole vielä visioinut kovin tarkasti. Hän haluaa ensin tietää, millaisia tarpeita ja toiveita yhdistyksen jäsenillä ja hallituksen jäsenillä on.

– Itseäni kiinnostaa myös se, miten JHY voisi vahvistaa yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa.

Yhteistyötä on toki jo nyt. Yhdistys jakaa stipendejä opinnäytetöitä varten, ja vuonna 2022 järjestettiin opinnäytetyökilpailu ja siihen liittyvä seminaari.

– Koen, että yhteistyössä oppilaitosten kanssa on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia.

Anu Patrikainen työskentelee kotonaan. Erakoitumista hän välttää tutustumalla alan ihmisiin etäkahveilla ja osallistumalla alan tilaisuuksiin paikan päällä. Patrikainen uskoo, että verkostoitumisesta on hyötyä sekä hänelle että yhdistykselle. LinkedInissä hän on aktiivinen myös vapaa-ajallaan. Ala ja sen uutiset vetävät mukaansa.

– Linkkarissa näkyvät eri alojen tekijät. Välillä positiivista pöhinää on ehkä liikaakin, mutta toisaalta voiko sitä olla elämässä liikaa?

Syksystä lähtien Jätehuoltoyhdistyksen yhteisöjäsenillä ja jäsenyydestä kiinnostuneilla on mahdollisuus kutsua toiminnanjohtaja kylään. Idea on, että Patrikainen vierailee kerran kuussa yhteisöjäsenten työpaikoilla kertomassa yhdistyksen toiminnasta ja kuulemassa jäsenistön kuulumisia. Pääasiassa hän pystyy vierailemaan pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla työskentelevien kannattaa olla häneen yhteydessä.

Toiminnanjohtaja Anu Patrikainen
Syksystä lähtien Jätehuoltoyhdistyksen yhteisöjäsenet voivat kutsua toiminnanjohtaja Anu Patrikaisen kylään. Idea on keskustella yhdistyksen toiminnasta ja jäsenten alaa koskevista ajatuksista.

Jätehuoltoyhdistyksellä on pitkät perinteet. Se on perustettu vuonna 1987 – aikana, jolloin kestävästä kehityksestä jo puhuttiin mutta kiertotalous-sanaa käytti tuskin kukaan. Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman Kielikellon artikkelin mukaan ”kiertotalous” nousi otsikoihin vuonna 2014.

Patrikainen toivoo, että hän pystyy antamaan sen jäsenille eväitä tärkeään ja pitkäjänteiseen työhön.
Lisäksi hän toivoo, että hän pääsee perehtymään jätehuolto- ja kiertotalousalaan ja sen tekijöihin entistä syvemmin.

Työn ulkopuolella hän haaveilee räsymaton kutomisesta. Kun on koko ikänsä tehnyt toimistotöitä, kaipaa välillä sitä, että voi tehdä käsillä. Räsymaton kutominen on terapeuttista – ja edistää kiertotaloutta.

Kuka Anu Patrikainen?

Työskentelee Jätehuoltoyhdistyksen toiminnanjohtajana.
Asuu Keravalla vuoroviikoin kahden lapsensa kanssa.
Opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineenaan ympäristönsuojelutiede, MMM. Suorittanut myös johtamisen erikoisammattitutkinnon.
Harrastaa sählyä, uimista ja kirja-arvostelujen kirjoittamista.
Verkostoituu mielellään eri tilaisuuksissa ja LinkedInissä. linkedin.com/in/anu-patrikainen/.