Vastuullisuusraportointi alkaa koskea entistä useampia yrityksiä. Mikä kaikki muuttuu? Miten uusista velvollisuuksista selviää?

Teksti Anne Ignatius

Entistä useampi jätehuoltoalankin yritys joutuu pian raportoimaan vastuullisuudestaan. EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD velvoittaa jatkossa myös pk-yrityksiä kertomaan, miten ne huomioivat muun muassa ympäristön toiminnassaan. Direktiivi ei koske heti kaikkia yrityksiä, vaan velvollisuudet astuvat voimaan portaittain yrityksen koon mukaan.

Uusi tapa raportoida voi tuntua raskaalta, mutta laadun- ja jatkuvuudenhallintaan liittyviä palveluja myyvän Arterin vanhempi vastuullisuuskonsultti Appu Haapio-Karjalainen lohduttaa, että läheskään kaikki yritykset eivät joudu aloittamaan raportointia alusta. Esimerkiksi aiemmin tehtyjä laatu- ja ympäristöjärjestelmien dokumentaatioita voi hyödyntää myös tässä.

– Vastuullisuus ei ole rakettitiedettä. Pitää vain istua alas ja aloittaa.

Pari vinkkiä tekemiseen

Raportointi aloitetaan tekemällä niin sanottu kaksinkertainen olennaisuusanalyysi. Siinä yritys arvioi olennaisia kestävyysseikkoja. Olennaista on esimerkiksi se, miten toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan ja millaisia taloudellisia mahdollisuuksia kestävyysseikat voivat tuoda liiketoiminnalle.

Analyysin tekemisen ohjenuoraksi on laadittu 12 standardia alakohtineen. Ohjeet eivät ole yksiselitteisiä määräyksiä, vaan ne antavat raamit toiminnan arvioimiseen. Ne pitävät sisällään yli 80 raportoitavaa kokonaisuutta ja yli 1 100 tietovaatimusta. Jokaista kohtaa ei kuitenkaan tarvitse raportoida, vaan ainoastaan olennaiset.

– Yrityksiltä vaaditaan rohkeutta tunnistaa olennaiset asiat. Liian yksityiskohtainen raportointi ei ole tarpeen, ja toisaalta liian suppea raportointi ei anna riittävää kuvaa toiminnasta.

Koko arvoketju arvioidaan

Kaksinkertainen olennaisuusanalyysi tehdään joka vuosi. Urakkaa ei kuitenkaan tarvitse aloittaa aina alusta, vaan johtoryhmä voi käydä läpi edellisen vuoden analyysin ja katsoa, onko esimerkiksi liiketoiminnassa tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Muuttuneet kohdat arvioidaan alusta, esimerkiksi jos mukaan on tullut uusia alihankkijoita.
Kestävyysselvityksessä yrityksen pitää näet huomioida koko arvoketju, ei vain oman yrityksensä toiminta.
Näin ollen uusi direktiivi koskee lähestulkoon kaikkia yrityksiä koosta riippumatta.

– Vaikka raportointivelvollisuus ei koskisi omaa yritystäsi, se on aivan varmasti osa jonkun toisen yrityksen arvoketjua. Siksi jatkossa pienten yritysten tulee varautua isojen yritysten kestävyyttä koskeviin tietopyyntöihin.

Raportoidun tiedon pohjalta pitää tehdä kestävyysselvitys. Se liitetään osaksi toimintakertomusta.
Kestävyysselvitys pitää varmentaa samaan tapaan kuin kirjanpito. Suomessa kestävyysselvityksen tarkastavat siihen koulutetut tilintarkastajat.

Monia hyötyjä

Raportointivelvollisuus liittyy EU:n vihreään siirtymään. Appu Haapio-Karjalainen näkee muutoksessa monia hyviä puolia. Se auttaa sijoittajia ja kuluttajia vertailemaan eri yritysten vastuullisuutta ja ohjaa rahaa yrityksille, jotka ratkaisevat kestävyyshaasteita. Se lisää avoimutta ja yhdenmukaistaa lainsäädäntöä eri maiden välillä, mikä taas poistaa viherpesua.

– Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Uudet velvoitteet voivat myös tuoda uusia bisnesmahdollisuuksia.

Työ helpottuu kokemuksen karttuessa

Hyvä uutinen on se, että kaiken ei tarvitse olla valmista ensimmäisessä kestävyysselvityksessä. Kehitystyön suuntaviivojen olisi kuitenkin hyvä olla mietittyinä.

– Aluksi kestävyysselvityksen laatiminen lisää byrokratiaa ja vaatii selvittelyjä, mutta kerta kerralta työ muuttuu helpommaksi.

Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin ja kestävyysselvityksen voi tehdä itse, tai työtä varten voi palkata konsultin. Jos kääntyy konsultin puoleen, kannattaa pyytää tarjous ainakin muutamalta ja pyytää erittelemään, mitä kaikkea hinta sisältää.

Lisätietoa kestävyysraportoinnista ja kaksinkertaisesta olennaisuusanalyysistä voi hankkia EU:n sivuilta ja erilaisista kaupallisista webinaareista ja koulutuksista.

Aikataulu

• Isot pörssiyritykset eli NFRD-direktiivin alaiset yritykset: raportointivelvoite alkoi 1.1.2024, raportit julkaistaan 2025.
• Suuret yritykset: raportointivelvoite alkaa 2025, raportit julkaistaan 2026.
  Suureksi katsotaan yritys, joka täyttää kaksi seuraavista: yli 40 miljoonan euron liikevaihto, yli 250 työntekijää tai yli 20 miljoonan euron tase.
• Pörssilistatut pk-yritykset: raportointivelvoite alkaa 2026, raportit julkaistaan 2027.