Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnassa pohditaan organisaation uudistamista. Uusi puheenjohtaja Liisa-Marie Stenbäck haluaa vahvistaa Tynkin asemaa tuottajayhteisöjen yhteisenä äänenä.

Teksti Leena Salokoski Kuva Paula Virta

Alkuvuosi 2020 oli Liisa-Marie Stenbäckille poikkeuksellisen vaiheikas. Hänen arkensa on tavallisestikin täynnä tekemistä. Siitä pitävät huolen toimitusjohtajan pesti paristojen kierrätystä järjestävässä Recser Oy:ssä, kaksi alle kouluikäistä lasta, rivitaloasunto, lemmikkikoira ja kesämökki.

Tammikuussa Stenbäckillä alkoi lisäksi vielä uusi vastuu: hänestä tuli tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan Tynkin puheenjohtaja. Hän tarttui tehtävään innolla. Tynkissä pääsee vaikuttamaan siihen, että tuottajavastuu toteutuu.

– Kiire sopii minulle, sillä silloin asiat tulee tehtyä tehokkaasti.

Tuottajavastuun idea on yksinkertainen. Tuottajavastuu tarkoittaa sitä, että yrityksen pitää järjestää tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuotteidensa keräys ja kierrätys sen jälkeen, kun tuote tulee tiensä päähän.

Tuottajavastuu koskee paristoja, akkuja, pakkauksia, renkaita, autoja, paperia ja sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Esimerkiksi paristojen keräyslaatikot kauppoihin hoitavat paikalle maahantuojat ja valmistajat, ei esimerkiksi kunta.

Koska kierrätyksen järjestäminen olisi yksittäisille yrityksille kohtuuton taakka, ovat yritykset perustaneet tuottajayhteisöjä hoitamaan keräyksen ja kierrätyksen puolestaan.

Tynkissä Stenbäck vetää neljäntoista tuottajayhteisön yhteistyötä. Mukana ovat esimerkiksi Suomen Rengaskierrätys ja sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätystä edistävä FLIP.

Suomessa tuottajavastuun alainen materiaali kiertää pääsääntöisesti hyvin, mutta materiaalien välillä on eroja.

– Esimerkiksi pakkausmateriaalit voisivat kiertää tehokkaammin. Jätelaki tulee kiristämään kierrätystavoitteita, joten tehtävää riittää.

Tuottajavastuu lanseerattiin käsitteenä 1990-luvun alussa, ja ensimmäinen yhteisö perustettiin Suomeen vuonna 1995. Tynk kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 2011.

– Tuottajavastuu on suhteellisen uusi tapa säädellä jätehuoltoa. Tämä tekee työstä kiinnostavaa, sillä ala kehittyy voimakkaasti.

Tynkin tärkeä tehtävä on kertoa tuottajavastuusta yrityksille, sillä se tunnetaan vielä huonosti. Monelle yritykselle on yllätys, jos valvova viranomainen ottaa yhteyttä ja kehottaa liittymään tuottajayhteisöön tai hoitamaan itse materiaalien keräyksen ja kierrätyksen.

– Suomessa yritykset suhtautuvat tuottajavastuuseen kuitenkin vakavasti ja hoitavat velvollisuutensa, kunhan vain tietävät olevansa tuottajavastuun alaisia, Liisa-Marie Stenbäck sanoo.

Tynkin toiminnassa yhteistyö on tärkeää. Tynkin edustajat tapaavat viranomaisia ja lainsäätäjiä yhdessä, jolloin säästyy sekä viranomaisten että tuottajayhteisöjen aikaa. Yhtenäinen rintama antaa lausunnoille painoarvoa.

Edunvalvonta on tärkeää, sillä Stenbäckin mukaan kaikki eivät vielä ole sisäistäneet tuottajavastuun merkitystä. Ajatellaan, että jos jätteellä on arvoa, joku kyllä ottaa sen hyötykäyttöön.

– Järjestelmä kuitenkin takaa, että kaikki jäte, joka puolella Suomea, kiertää turvallisesti. Jos tuottajavastuuta ei olisi, osa vaarallisistakin jätteistä päätyisi luontoon ja niitä kuljetettaisiin miten sattuu. Tuottajavastuu ehkäisee osaltaan myös jätteisiin liittyvää ympäristörikollisuutta.

Tynkin tavoitteena on kasvattaa tuottajayhteisöjen jäsenmäärää. Kun jäseniä on enemmän, tuottajavastuun kustannukset jakautuvat tasaisemmin niille, joille ne kuuluvat. Tämä vaatii myös kansainvälistä yhteistyötä, jotta esimerkiksi ulkomaiset verkkokaupat saadaan mukaan kierrätysvastuuseen.

– On paljon kaikkea, mihin voisimme tarttua ja mitä tehdä. Fokusointi on siis tärkeää.

Uudistuksia saattaa olla luvassa. Tynk on alusta asti toiminut epävirallisena verkostona, jonka toiminta perustuu sopimukseen. Nyt on aika miettiä, tulisiko verkoston asema ja rakenne virallistaa.

Tynkissä selvitellään parhaillaan, voisiko organisaation muotoa muuttaa.

– Oikeustoimikelpoisuus helpottaisi omien hankkeiden toteuttamista ja toisi toimintaan avoimuutta ja hallinnollista selkeyttä.

Tynkin puheenjohtajuudelta Liisa-Marie Stenbäck odottaa erityisesti hyvän yhteistyön jatkumista, ja hän haluaa vahvistaa Tynkin asemaa tuottajavastuun virallisena äänitorvena. Vastaavaa yhteistyöverkostoa ei löydy muualta maailmasta.– Hyvä henki antaa puhtia arkeen. Tuottajayhteisöt ovat pieniä, usein 1 tai 2 ihmisen organisaatioita. Niiden, ja myös Tynkin, menestys on kiinni hyvästä yhteistyöstä.

Kuka Liisa-Marie Stenbäck

Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNKin puheenjohtaja ja paristokierrätystä järjestävän tuottajayhteisö Recser Oy:n toimitusjohtaja.

• Valmistunut tradenomiksi ja oikeustieteiden maisteriksi. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ympäristöoikeus.

• Työura tuottajavastuun parissa alkoi vuonna 2005 Teknisen Kaupan Liitossa, kun SER-tuottajayhteisöjä luotiin. Työskennellyt myös tuottajayhteisöjen palveluyritys Elker Oy:ssä.

• Asuu Sipoossa kahden poikansa ja aviomiehensä kanssa. Perheeseen kuuluu myös Luna-koira, joka on Liisa-Marien elämän viides bokseri.

• Vietti 40-vuotispäiviään helmikuussa Tallinnassa. Mukana oli iso ystäväjoukko.

• Rakastaa kesää ja aurinkoa. Viettää kesäloman mökillä meren rannalla Loviisassa.