Tuottajavastuu tulee, oletko valmis?

Blogi 4.9.2023

Jos et ole, ei haittaa – Rinki nimittäin on valmis ja palveluksessasi, Ringin viestintäpäällikkö Anna Mäkelä kirjoittaa.

Kuva yrityspakkauksista Rinki Kasvokuva Antti Ahtiluoto

Pakkausten tuottajavastuu laajenee ensi vuoden alussa merkittävästi. Suurin muutos on, että tuottajavastuu laajenee koskemaan myös sellaisia yrityksiä, joiden liikevaihto on alle miljoona euroa.

Kun pakkausten tuottajayhteisöihin kuuluu tällä hetkellä noin 5 000 tuottajavastuullisista yritystä, jotka raportoivat käyttämänsä pakkausmateriaalit ja maksavat niistä kierrätysmaksuja, jatkossa sama velvoite kohdistuu yli 30 000 yritykseen. Rinki on pakkaustuottajayhteisöjen (Sumi Oy ja Suomen Pakkaustuottajat Oy) kumppani, joka auttaa uusia yrityksiä liittymään tuottajayhteisöihin ja hoitamaan velvoitteensa.  

Raportointia ei kannata säikähtää

Nämä 25 000 tuottajavastuun piiriin uutena tulevaa yritystä ovat pieniä yrityksiä, joiden liikevaihto on alle miljoona euroa. Pienillä yrityksillä ei välttämättä ole esimerkiksi sellaista toiminnanohjausjärjestelmää, josta ne voisivat tuottaa Suomen markkinoille saattamiensa pakkausten määrätietoja vaadittavalla tarkkuudella.

Pakkaustietojen raportointi sekä kuulostaa että näyttää maallikolle – jollaisiin luetaan esimerkiksi Ringin viestintäpäällikkö – työläältä ja vaikealta. Raportoinnin hyvä puoli on se, että sitä joutuu tekemään vain kerran vuodessa. Raportoinnin huono puoli on se, että sitä joutuu tekemään vain kerran vuodessa – siihen ei synny rutiinia. Harvoin tehtävää työtä ei tehdä näppituntumalla, vaan siihen pitää aina perehtyä erikseen.

Raportoinnin kanssa yritysten ei kuitenkaan tarvitse jäädä yksin. Siihen on saatavissa koulutusta, ja pienille yrityksille on myös luotu yksinkertaisempi raportointimalli, jotta pakkausten tuottajavastuusta ei tulisi kohtuuton velvoite vaan se sujuisi kivuttomasti.

Oma liittymispolku palvelee uusia jäseniä

Tuottajavastuun laajeneminen on siis haaste suurelle yritysjoukolle. Uusien tuottajavastuullisten yritysten suuren määrän vuoksi se on haaste myös Ringille. Olemmekin tänä vuonna tehneet paljon töitä ja yrittäneet tehdä näiden alle miljoonan euron yritysten liittymisen tuottajayhteisöihin mahdollisimman helpoksi.

Yksi ratkaisu on tuottajayhteisöön liittymisen automatisointi: sen sijaan, että asiakaspalvelumme vastaanottaisi tammikuussa 25 000 puhelua, ja sen jälkeen 25 000 sopimusasiakirjaa ja 25 000 liittymissähköpostia, näiden yritysten liittymistä varten rakennetaan kokonaan oma liittymispolku Ringin kotisivuille. Kyseessä on myös niin suuri muutos – kun asiakasmäärämme kasvaa 300–500 % vuodessa – että emme kuvittelekaan selviävämme siitä vain omin avuin ja vanhoin konstein, vaan olemme ostaneet palvelumuotoilun osaamista rakentaaksemme liittymispolusta yrityksille mahdollisimman sujuvan.

Tavoitehan tässä on yhteinen, ja hyvä: EU:n kierrätystavoitteiden saavuttaminen ja pakkausjätteen saaminen kiertoon. Siinä tuottajayhteisöt ja Rinki ovat ydintehtävässään.

Opintomatka: kierrätysjärjestelmiä, vetyautoja ja löytöjä kierrätystavaratalosta

Uutinen 5.6.2023

Jätehuoltoyhdistys järjesti 23.–25.5.2023 opintomatkan Hampuriin, jossa tutustuttiin saksalaisiin jätteiden keräys- ja kierrätysjärjestelmiin. Matka toteutettiin yhteistyössä Findera Consultingin kanssa.

Teksti: Annika Sormunen
Kuvat: Annika Sormunen ja Marko Printz

Jätehuoltoyhdistyksen tämän vuoden opintomatka suuntasi toukokuussa Saksan Hampuriin. Reissuun lähti lähes kolmekymmentä kiertotalousalan asiantuntijaa Suomesta, ja edustusta oli kattavasti sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta.  

Ensimmäisenä matkapäivänä matkustimme kohteeseen ja vietimme mukavan illan hampurilaisessa ravintolassa muihin matkaseurueen jäseniin tutustuen ja verkostoituen.

Toisena päivänä alkoi varsinainen tutustuminen kohteisiin. Vierailumme starttasi kunnallisen jätehuoltopalveluja tarjoavan yrityksen Stadtreinigung Hamburg (SRH) tiloissa. Siellä pääsimme tutustumaan rakenteilla olevaan resurssi- ja energiakeskukseen (ZRE) sekä kuulimme Hamburg Institute for Innovation, Climate Protection and Circular Economyn (HiiCCE) uusista innovaatiosta ja tulevaisuuden suunnitelmista muun muassa vetyyn ja hiilidioksidin talteenottoon liittyen.

Kävi selväksi, että vaikka Hampurin alueelle ollaan rakentamassa uutta jätteenpolttolaitosta, tavoitteena on polton lisäksi kierrättää merkittävä osa jätteistä uusiksi raaka-aineiksi. Polttoon päätyvien jätteiden osalta pyritään CO2-talteenotolla ja hyötykäytöllä hiilineutraaliin jätehuoltoon.

Hampuriin on rakenteilla uusi resurssi- ja energiakeskukseen, johon opintomatkalla tutustuttiin.

Hampurin jäteautot kulkevat sähköllä ja vedyllä vuoteen 2025 mennessä

Toisena vierailukohteena oli paikallinen Second hand-tavaratalo Stilbruch, jossa myydään kierrätyskeskuksista peräisin olevia uudelleenkäytettäviä tavaroita. Tavaratalo toimii täysin omana bisneksenään, ja sen liikevaihto on useita miljoonia euroja vuodessa. Kierroksen päätteeksi opintomatkalaiset tekivät itsekin upeita löytöjä tavaratalon uumenista.

Kierrätystavaratalosta suuntasimme tutustumaan Hampurin jätehuollon ajoneuvokantaan. Fuhrpark Stadreinigung Hamburg investoi tällä hetkellä runsaasti uusiin sähköllä ja vedyllä toimiviin jäteautoihin. Heidän tavoitteenaan on, että viimeistään vuoteen 2025 mennessä kaikissa uusissa ajoneuvoissa on vaihtoehtoiset voimansiirtojärjestelmät. Investoinnit sähkö- ja vetyautoihin ovat mittavat, eivätkä ne olisi mahdollisia ilman valtion merkittävää tukea.

Toinen matkapäivä päättyi Reberbahnilla sijaitsevaan ravintolaan, jossa syötiin maittava illallinen ja vietettiin hauska ilta uusien ja vanhojen tuttavien seurassa.

Hampuri panostaa vety- ja sähkövoimalla kulkeviin jäteautoihin. Suomesta ei vielä löydy ainuttakaan.

Akkujen kierrätysteknologiaa kehitetään huimaa vauhtia Saksassa

Kolmantena matkapäivänä pääsimme tutustumaan saksalaiseen akkujen tuottajavastuujärjestelmään, joka on hyvin pitkälti samankaltainen kuin Suomessa. Keskustelimme hieman myös akkujen kierrätyksestä. Selväksi kävi se, että litium-rautafosfaattiakkujen käyttö tulee lisääntymään merkittävästi tulevaisuudessa, mutta toistaiseksi niiden kierrätykseen ei ole sopivaa kaupallisesti kannattavaa teknologiaa. Tutkimusta tehdään kuitenkin kovaa vauhtia, ja Saksassa uskotaan, että vuoden 2023 loppuun mennessä heillä on tähän olemassa ratkaisu. 

Viimeinen vierailukohde oli start up-yritys ReCycleHero. Yritys kerää sähköpolkupyörillä ravintoloista ja kuluttajilta muun muassa pulloja ja kartonkeja. Kierrätysmateriaalit kulkevat polkupyörän taakse rakennetussa kontissa kierrätykseen ja uusiokäyttöön. Asiakkaat maksavat noudoista, ja lisäksi tuloja kertyy muun muassa second hand-jälleenmyyjälle myytävistä vaatteista.

ReCycleHero-startup noutaa kierrätysmateriaalia sähköpolkupyörillä. Kuvassa pyörän perään kiinnitettävä kuljetuskontti.

ReCycleHero perustettiin vuonna 2017 Hampuriin, ja nyt kahden ystävyksen ideasta alkanut yritys on laajentamassa toimintaansa myös muihin kaupunkeihin. Opintomatkalaiset olivat sitä mieltä, että tällainen palvelu voisi toimia myös Helsingin kantakaupungissa, jossa monilla ei ole omaa autoa, jolla ajaa kierrätyskeskukseen.

Kaiken kaikkiaan matka oli mielenkiintoinen ja antoisa. Opintomatkalaiset vaihtoivat yhteystietoja, ja kotiin palattiin repullinen uusia ideoita, ajatuksia (ja kierrätystavaraa) matkassa. Lähtisitkö ensi vuonna mukaan matkalle? Liity Jätehuoltoyhdistykseen ja kuulet ensimmäisenä, kun seuraavaa opintomatkaa suunnitellaan!

KORJATTU (12.6.2023): Second hand-tavaratalo Stilbruchin liikevaihto on useita miljoonia vuodessa, ei tuotto, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

Maatalousmuovien kierrätys ottaa askeleen eteenpäin

Uutinen 3.4.2023

Vasta perustettu maatalousmuovien vapaaehtoinen tuottajayhteisö haluaa etsiä ratkaisun maataloudessa käytettävien muovien laajamittaiseen keräämiseen ja kierrätykseen. 

Maatalousmuovit eivät tällä hetkellä kuulu lakisääteisen tuottajavastuun piiriin. Maaliskuussa 2023 perustettu Maatalousmuovien Kierrätys Oy haluaa maatalousmuovien valmistajat, maahantuojat ja myyjät ottamaan vastuuta tuotteiden kierrättämisestä, vaikka lainsäädäntö ei sitä vaadikaan. On arvioitu, että maatalousmuovijätettä syntyy Suomessa vuosittain noin 12 miljoonaa kiloa. Siitä noin 7000 tonnin on arvioitu olevan paalimuovia.

Maataloudessa käytetyt muovipakkaukset, kuten lannoite- ja suursäkit sekä istutusruukut kuuluvat jo pakkaustuottajavastuun piiriin. Koska esimerkiksi paalimuovit ja -narut, harsot, putket ja letkut sekä kauppapuutarhojen katemuovit eivät kuulu lakisääteiseen tuottajavastuujärjestelmään, ne jäävät usein kierrättämättä.

Vapaaehtoisen tuottajayhteisön tavoitteena on kehittää järjestelmä, jolla myös nämä tuottajavastuun ulkopuolelle jäävät tuotteet saataisiin kierrätykseen jo ennen kuin laki siihen pakottaa, Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka kertoo.

– Maatalousmuovit ovat nousseet monessa keskusteluissa viranomaisten kanssa esille ja ne on otettu myös esille ympäristöministeriön koordinoimassa Suomen Muovitiekartassa, Surakka perustelee tiedotteessa.

Keräys alkaisi asteittain vuonna 2024

Suomessa maatalousmuoveja on tähän mennessä kerätty lähinnä alueellisesti ja projektiluonteisesti. Esimerkiksi järjestöt ja jotkut yritykset ovat toimittaneet maatalousmuoveja kierrätykseen eri alueilla.

Maatalousmuovijätteen pilotointi- ja tutkimushankkeita on ollut aiemminkin käynnissä esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Ruokavirasto on julkaissut yhdessä ammattilaisille suunnatun verkko-oppaan maatiloilla, puutarhoissa ja kasvihuoneissa syntyvän muovijätteen kierrättämiseen. 

Uusi tuottajavastuuyhteisö kertoo suunnittelevansa, että itse muovien kerääminen alkaisi asteittain vuonna 2024. Prosessin edetessä tarkentuu, mitkä maatalousmuovilajit kuuluvat keräyksen piirin, miten lajittelu ja keräys tapahtuu, miten muovit kierrätetään sekä mitkä ovat sen kokonaiskustannukset.

– Todennäköisesti keräys tullaan järjestämään pop up -tyyppisesti siten, että eri paikkakunnilla tai alueilla järjestetään keräystapahtumia, jonne maataloustuottajat voivat tuoda omat muovinsa. Toinen ennakkokeskusteluissa ollut keräysvaihtoehto on, että maatalousmuovit noudetaan suoraan tiloilta tietyn ennakkotilauksen perusteella, Surakka visioi yhtiön tiedotteessa.

Maatalousmuovien Kierrätys Oy on Suomen Uusiomuovi Oy:n tytäryhtiö. Vapaaehtoisessa tuottajayhteisössä ovat mukana Ab Rani Plast Oy, Lantmännen Agro Oy, Hankkija Oy, Finnlacto Oy, Piippo Oyj, Trioworld Oy, Tama Scandinavia AB, Oy Teollisuushankinta TH Ab ja Agro-Tuonti Oy. 

Lue lisää

Tehoa tuottajavastuuseen

JätePlus 2/2020 10.6.2020

Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnassa pohditaan organisaation uudistamista. Uusi puheenjohtaja Liisa-Marie Stenbäck haluaa vahvistaa Tynkin asemaa tuottajayhteisöjen yhteisenä äänenä.

Teksti Leena Salokoski Kuva Paula Virta

Alkuvuosi 2020 oli Liisa-Marie Stenbäckille poikkeuksellisen vaiheikas. Hänen arkensa on tavallisestikin täynnä tekemistä. Siitä pitävät huolen toimitusjohtajan pesti paristojen kierrätystä järjestävässä Recser Oy:ssä, kaksi alle kouluikäistä lasta, rivitaloasunto, lemmikkikoira ja kesämökki.

Tammikuussa Stenbäckillä alkoi lisäksi vielä uusi vastuu: hänestä tuli tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan Tynkin puheenjohtaja. Hän tarttui tehtävään innolla. Tynkissä pääsee vaikuttamaan siihen, että tuottajavastuu toteutuu.

– Kiire sopii minulle, sillä silloin asiat tulee tehtyä tehokkaasti.

Tuottajavastuun idea on yksinkertainen. Tuottajavastuu tarkoittaa sitä, että yrityksen pitää järjestää tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuotteidensa keräys ja kierrätys sen jälkeen, kun tuote tulee tiensä päähän.

Tuottajavastuu koskee paristoja, akkuja, pakkauksia, renkaita, autoja, paperia ja sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Esimerkiksi paristojen keräyslaatikot kauppoihin hoitavat paikalle maahantuojat ja valmistajat, ei esimerkiksi kunta.

Koska kierrätyksen järjestäminen olisi yksittäisille yrityksille kohtuuton taakka, ovat yritykset perustaneet tuottajayhteisöjä hoitamaan keräyksen ja kierrätyksen puolestaan.

Tynkissä Stenbäck vetää neljäntoista tuottajayhteisön yhteistyötä. Mukana ovat esimerkiksi Suomen Rengaskierrätys ja sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätystä edistävä FLIP.

Suomessa tuottajavastuun alainen materiaali kiertää pääsääntöisesti hyvin, mutta materiaalien välillä on eroja.

– Esimerkiksi pakkausmateriaalit voisivat kiertää tehokkaammin. Jätelaki tulee kiristämään kierrätystavoitteita, joten tehtävää riittää.

Tuottajavastuu lanseerattiin käsitteenä 1990-luvun alussa, ja ensimmäinen yhteisö perustettiin Suomeen vuonna 1995. Tynk kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 2011.

– Tuottajavastuu on suhteellisen uusi tapa säädellä jätehuoltoa. Tämä tekee työstä kiinnostavaa, sillä ala kehittyy voimakkaasti.

Tynkin tärkeä tehtävä on kertoa tuottajavastuusta yrityksille, sillä se tunnetaan vielä huonosti. Monelle yritykselle on yllätys, jos valvova viranomainen ottaa yhteyttä ja kehottaa liittymään tuottajayhteisöön tai hoitamaan itse materiaalien keräyksen ja kierrätyksen.

– Suomessa yritykset suhtautuvat tuottajavastuuseen kuitenkin vakavasti ja hoitavat velvollisuutensa, kunhan vain tietävät olevansa tuottajavastuun alaisia, Liisa-Marie Stenbäck sanoo.

Tynkin toiminnassa yhteistyö on tärkeää. Tynkin edustajat tapaavat viranomaisia ja lainsäätäjiä yhdessä, jolloin säästyy sekä viranomaisten että tuottajayhteisöjen aikaa. Yhtenäinen rintama antaa lausunnoille painoarvoa.

Edunvalvonta on tärkeää, sillä Stenbäckin mukaan kaikki eivät vielä ole sisäistäneet tuottajavastuun merkitystä. Ajatellaan, että jos jätteellä on arvoa, joku kyllä ottaa sen hyötykäyttöön.

– Järjestelmä kuitenkin takaa, että kaikki jäte, joka puolella Suomea, kiertää turvallisesti. Jos tuottajavastuuta ei olisi, osa vaarallisistakin jätteistä päätyisi luontoon ja niitä kuljetettaisiin miten sattuu. Tuottajavastuu ehkäisee osaltaan myös jätteisiin liittyvää ympäristörikollisuutta.

Tynkin tavoitteena on kasvattaa tuottajayhteisöjen jäsenmäärää. Kun jäseniä on enemmän, tuottajavastuun kustannukset jakautuvat tasaisemmin niille, joille ne kuuluvat. Tämä vaatii myös kansainvälistä yhteistyötä, jotta esimerkiksi ulkomaiset verkkokaupat saadaan mukaan kierrätysvastuuseen.

– On paljon kaikkea, mihin voisimme tarttua ja mitä tehdä. Fokusointi on siis tärkeää.

Uudistuksia saattaa olla luvassa. Tynk on alusta asti toiminut epävirallisena verkostona, jonka toiminta perustuu sopimukseen. Nyt on aika miettiä, tulisiko verkoston asema ja rakenne virallistaa.

Tynkissä selvitellään parhaillaan, voisiko organisaation muotoa muuttaa.

– Oikeustoimikelpoisuus helpottaisi omien hankkeiden toteuttamista ja toisi toimintaan avoimuutta ja hallinnollista selkeyttä.

Tynkin puheenjohtajuudelta Liisa-Marie Stenbäck odottaa erityisesti hyvän yhteistyön jatkumista, ja hän haluaa vahvistaa Tynkin asemaa tuottajavastuun virallisena äänitorvena. Vastaavaa yhteistyöverkostoa ei löydy muualta maailmasta.– Hyvä henki antaa puhtia arkeen. Tuottajayhteisöt ovat pieniä, usein 1 tai 2 ihmisen organisaatioita. Niiden, ja myös Tynkin, menestys on kiinni hyvästä yhteistyöstä.

Kuka Liisa-Marie Stenbäck

Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNKin puheenjohtaja ja paristokierrätystä järjestävän tuottajayhteisö Recser Oy:n toimitusjohtaja.

  • Valmistunut tradenomiksi ja oikeustieteiden maisteriksi. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ympäristöoikeus.
  • Työura tuottajavastuun parissa alkoi vuonna 2005 Teknisen Kaupan Liitossa, kun SER-tuottajayhteisöjä luotiin. Työskennellyt myös tuottajayhteisöjen palveluyritys Elker Oy:ssä.
  • Asuu Sipoossa kahden poikansa ja aviomiehensä kanssa. Perheeseen kuuluu myös Luna-koira, joka on Liisa-Marien elämän viides bokseri.
  • Vietti 40-vuotispäiviään helmikuussa Tallinnassa. Mukana oli iso ystäväjoukko.
  • Rakastaa kesää ja aurinkoa. Viettää kesäloman mökillä meren rannalla Loviisassa.