Jätehuolto satamissa suojelee Itämerta

Blogi 18.11.2020

Itämerellä liikennöi päivittäin noin 2 000 laivaa, joista 95 prosenttia on rahtialuksia. Näillä aluksilla seilaa arviolta 25 000 miehistön jäsentä, joiden tuottama harmaa vesi, käsitelty musta vesi ja ruokajäte voidaan laillisesti purkaa Itämereen. 

Suomen satamissa asioi vuosittain noin 35 000 laivaa. Laivan satamakäynnin aikana laivalta puretaan monenlaisia jätteitä: tavallisimpien jätelajien lisäksi esimerkiksi öljyisiä jätteitä sekä ruumien ja tankkien pesuvesiä. Osa näistä on jätteitä, joiden purku mereen on kiellettyä eli jätteenkäsittely maissa on ainoa vaihtoehto. 

Mereen voi laillisesti purkaa laivalla syntyviä talousvesiä eli harmaata vettä, käsiteltyjä käymäläjätevesiä eli mustaa vettä sekä hienonnettua ruokajätettä. Baltic Sea Action Groupin tekemän kyselytutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmesta rahtialuksesta ilmoitti purkaneensa näitä jätelajeja mereen ennen saapumistaan Suomen satamaan.

Vastuullinen tapa käyttöön

Vastuulliset toimijat, kuten Suomen, Ruotsin ja Viron välillä liikennöivät autolautat jättävät jo nyt kaiken jätteen maihin. Haaste on saada sama vastuullinen tapa leviämään myös muille Itämerellä liikennöiville aluksille, niin rahtilaivoille kuin kansainvälisille risteilyaluksillekin.

Itämeren suurin ongelma on ravinnekuormituksen aiheuttama rehevöityminen, jota ilmastonmuutos voimistaa. Ravinnepäästöt laivoista ovat laillisia, mutta haitallisia, sillä jätevesien mukana Itämereen päätyy ravinteiden lisäksi bakteereja ja mikromuoveja. Baltic Sea Action Group etsii keinoja, joilla jätteiden purku maihin tehtäisiin laivoille mahdollisimman helpoksi ja houkuttelevaksi. Parhaiden käytäntöjen löytäminen vaatii vapaaehtoisia toimia ja yhteistyötä yritysten, viranomaisten, tutkijoiden ja muiden sidosryhmien kesken.

Merenkulku tarvitsee jätealan kumppaneita

Satamissa tapahtuva jätehuolto on osa ketjua, joka alkaa laivalta ja päättyy jätteiden hyötykäyttöön maissa. Toimiva jätehuolto ja satamissa tapahtuva yhteistyö vaikuttavat osaltaan siihen, että jätteet päätyvät Itämeren sijasta asianmukaisesti kiertoon. Merenkulku tarvitsee myös jätealan kumppaneita toimiakseen vastuullisesti.

BSAG kuulee mielellään jätehuollon asiantuntijoita siitä, miten maissa voitaisiin vaikuttaa merellä syntyvien jätevirtojen käsittelyyn. Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta: https://www.bsag.fi/merenkulku

Kuulemisiin!

Rakennusjätteen seassa muhii puhdasta eristevillaa

Blogi 23.9.2020

Mineraalivilla päätyy tavallisesti rakennusjätteen seassa jätelavalle ja sieltä aina kaatopaikalle asti. Näin käy sekä purkukohteiden villoille että uudisrakennusten leikkuujätteille. Aika old-school. Eristevillan kierrätys kuitenkin kannattaa, ja siihen on kehitteillä uusia, kiinnostavia menetelmiä.

Mineraalivillaa eli kivi- ja lasivillaa käytetään eristeenä rakennuksissa. Talon tai elementin valmistuksessa villat leikataan sopivan kokoisiksi, ja villalevystä jää yleensä pieni palanen yli. Nämä viattomat leikkuujätepalaset päätyvät rakennusjätteen seassa kaatopaikalle. Miksi? Koska se on halpaa ja helppoa – ja niin on aina tehty. 

Nyt eletään kuitenkin 2020-lukua, ja vihreät arvot ovat nostaneet päätään myös rakennusalalla. Hiilineutraalius, hiilijalanjälki, ekologisuus. Tuttuja sanoja kaikille jätealan ihmisille. Kaatopaikoille ja muuhun loppusijoitukseen kertyy Suomessa kuitenkin vuosittain yli 100 miljoonaa tonnia jätettä. Se on aika paljon. Mineraalivillajätteen määrä on murto-osa tästä huimasta luvusta, mutta pienistä puroista syntyvät suuret virrat. Kierrätystä tulee tehostaa kaikkialla, missä siihen on mahdollisuus.

Eristevillan kierrätys kehittyy

Mineraalivillaa voidaankin nykypäivänä kierrättää, ja siihen on kehitetty oivallinen menetelmä. Yhä useamman elementtitehtaan leikkuuvillapalat matkaavat nyt eri puolelle Suomea Eko-Expertin toimipisteisiin, ja sitten alkaa show! Villat rouhitaan pieneksi silpuksi ja kuidutetaan suoraan itse kehitettyyn puhallusvillakonttiin. Tuotteena syntyy ekologinen ja CE-merkitty puhallusvilla. Villat voidaan puhaltaa eristeeksi esimerkiksi rivitalon yläpohjaan. Prosessi on täysin muoviton ja jätteetön. 

Puhutaanpa vielä purkujätteistä. Vuonna 2020 tuli voimaan EU:n jätedirektiivi, joka velvoittaa myös Suomea kierrättämään rakennus- ja purkujätteistä 70 prosenttia. Kova luku.

Rakennus ja purkuliikkeiden tahtotila on tietenkin päästä tähän tavoitteeseen ja nostaa kierrätysastettaan. Purkuvillaa voidaan pian käsitellä ja valmistaa siitä erilaisia tuotteita. Linjasto alkaa olla valmiina ja testejä päästään pian tekemään. Jännityksellä odotetaan tuloksia. 


Jäteautot sähköistyvät

JätePlus 2/2020 10.6.2020

Jätehuollon kuljetuskaluston sähköistämisestä saadaan paljon hyötyä.

Teksi Anne Ignatius Kuva Proventia

Tulevaisuudessa moni jäteauto kulkee sähköllä. Näin veikkaa VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko.

Se on positiivinen visio, koska sähkökäyttöisestä autosta aiheutuu päästöjä vain sen verran kuin sähkön tuottamisesta syntyy. Parhaimmillaan sähkö voi olla lähes päästötöntä. Kuinka nopeasti sähkökäyttö yleistyy, sitä hän ei osaa arvioida.

– Mutta ihan älyttömän kauan siihen ei mene.

Laurikon mukaan sähkömoottori on ihanteellinen voimanlähde jäteautoille. Ne ajavat päivässä lyhyitä matkoja ja usein samaa reittiä, joten akun mitoittaminen on helppoa.

Sähkö tuo jäteautoissa enemmän säästöjä kuin muissa raskaissa ajoneuvoissa. Jäteautoja ajetaan näet tavalla, joka kuluttaa eniten polttoainetta: lyhyt ajo, pysähdys, lyhyt ajo, pysähdys. Dieseliä voi kulua jopa 100 litraa sadalla kilometrillä.

Toistaiseksi sähköjäteautot ovat kalliita ja valmistajia harvassa. Laurikon tiedossa ei ole muita valmistajia kuin Volvo.

Uutta teknologiaa kehitetään jatkuvasti. Yksi vaihtoehto ladattavalle akulle on polttokenno. Auto tankataan vedyllä, josta polttokenno tuottaa sähköä.

– Linja-autoissa tätä on jo kokeiltu varsin laajasti, mutta jäteautoissa se on uutta.

Myös dieselillä ja sähköllä toimiva hybridiauto on mahdollinen.

– Hybridit ovat askel täyssähköisiin päin. Toistaiseksi täyssähköiset ovat kalliimpia, mutta jollain aikavälillä ne maksavat itsensä takaisin.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta toiseksi paras vaihtoehto on metaania käyttävä kaasumoottori, etenkin jos metaani valmistetaan biojätteestä.

– Silloin kerätystä jätteestä voidaan valmistaa polttoainetta ja auto kulkee ainakin osittain omavaraisesti, Juhani Laurikko sanoo.

Biokaasulla käyvän raskaan ajoneuvon hiilidioksidipäästöt voivat olla jopa 80 prosenttia pienemmät kuin dieselin. Tosin kaasumoottorin hyötysuhde on huonompi kuin dieselin ja polttoaineen megajouleja kuluu enemmän kuin dieselautossa.

Biokaasun heikkous on jakelu. Jos alueella ei ole kaasuntuotantoa, verkosto pitää luoda alusta asti esimerkiksi yhteistyössä kunnan kanssa tai kaasu pitää tuoda nesteytettynä muualta.

Sähköä on kaikkialla, ja sähköautojen käyttöön voi siirtyä portaittain.

Sähköä voi ladata vaikka vain yhteen autoon. Kaasun tuottaminen ja tankkauksen järjestäminen on isompi asia. Siksi on järkevää, että kaasukäyttöisiä autoja on useita.

Ajoneuvokaluston uusiminen tulee kalliiksi, mutta pitemmän päälle se tuo taloudellista hyötyä. Sen avulla voi myös voittaa tarjouskilpailuja.

Kun kunnat pyrkivät vähentämään hiilidioksidipäästöjä, ne voivat edellyttää palveluntarjoajilta vähä- tai nollapäästöisiä ratkaisuja.

– Vähäpäästöinen auto voi olla kilpailuetu tai jopa vaatimus.

Laurikko uskoo, että EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivi nopeuttaa sähköautojen yleistymistä ja että valmistajille tulee painetta lisätä tarjontaa.

Direktiivi otetaan Suomessa käyttöön elokuussa 2021.

Hiilidioksidipäästöjen lisäksi autoista syntyy lähipäästöjä. Lähipäästöillä tarkoitetaan pakokaasun sisältämiä typen oksideja ja pienhiukkasia, jotka huonontavat ilmanlaatua ja haittaavat terveyttä.

– Suomessa liikenne aiheuttaa varsin vähän ilmanlaatuongelmia. Puhutaan ihan eri skaalasta kuin esimerkiksi Saksan isoissa kaupungeissa.

Laurikko ei kuitenkaan pidä lähipäästöjä merkityksettöminä. Etenkin pientaloalueella lähipäästöjen haitta-aineet jäävät pihoille leijumaan.

– Lähipäästöt saadaan tekniikalla haltuun, mutta hiilidioksidipäästöjä voidaan alentaa vain käyttämällä vähemmän polttoainetta.

Raskaiden ajoneuvojen päästöihin on pian pakko kiinnittää entistä enemmän huomiota. Oululaisen Haurun Jäteauton muutamaan autoon on asennettu Proventian järjestelmä, jonka ansiosta auto täyttää euro 6 -päästötason vaatimukset.

Lähipäästöt pienemmiksi jälkikäteen

Jäteautoihin ja muihin raskaisiin ajoneuvoihin on mahdollista asentaa jälkikäsittelylaite, joka puhdistaa pakokaasun lähipäästöt.

– Olemassa olevasta kalustosta voidaan tehdä jopa Euro 5 tai Euro 6 -päästöluokkaa vastaavia, sanoo Proventian liiketoimintajohtaja Petri Saari.

Euro-säädöksillä säädellään haitallisten pakokaasujen määrää. Euro 6 on luokista tuorein ja tiukin.

Pakokaasun puhdistusjärjestelmiä myyvät muutkin yritykset, mutta Proventia on ainoa suomalainen. Proventia on toimittanut maailmalle tuhansia järjestelmiä.

– Parina viime talvena olemme asentaneet puhdistusjärjestelmiä aura-autoihin, ja nyt kyselyitä on alkanut tulla myös jätekuljetuksia tekeviltä yrityksiltä.

Saaren mukaan jälkiasennus kannattaa tehdä autoihin, joissa on kalliita toimilaitteita ja joilla on jälleenmyyntiarvoa. Proventian laitteisto maksaa noin 18 000 euroa asennettuna, ilman asennusta 15 000 euroa.

Asennuksen jälkeen auto viedään Trafin ohjeistamaan muutoskatsastukseen. Puhdistuslaitteesta tulee merkintä rekisteriotteeseen.

Gallup: Miten korona on vaikuttanut jätehuoltoalaan?

KiertoPlus 3.6.2020

Kysyimme viideltä jätehuoltoalan asiantuntijalta, miten koronapandemian aiheuttama tilanne vaikuttaa jätehuoltoon ja sitä sivuaviin aloihin.

Kysyimme:

  1. Miten koronaviruksen aiheuttama pandemia on vaikuttanut edustamaasi toimijaan?
  2. Miten teillä työntekijöiden sairastumisiin ja poissaoloihin on varauduttu?
  3. Mikä on jätehuoltoalan suurin koronaan liittyvä haaste tällä hetkellä?
  4. Mitä koronaan ja jätehuoltoalaan liittyvää toivot, että syksyllä tapahtuu?

Mari Saario, Business Director, Gaia Consulting

1. Kestävän liiketoiminnan konsulttiyhtiönä elämme asiakkaiden rytmissä. Näyttää siltä, että kehitystyö ei ole yrityksissä katkennut. Hiilineutraalius ja kiertotalouden lisäarvo nähdään edelleen kilpailutekijänä. Viranomaiset ovat hyvin siirtäneet palvelut verkkoon. Meidän on pitänyt itse kehittää tapoja toteuttaa asiakkaille strategista päätöksentekoa ja yhteistä työskentelyä verkossa.

2. Hanketiimeissä on sisäiset varajärjestelyt, ja asiakkaaseen pidetään entistä herkemmin yhteyttä, jotta kenenkään avainhenkilön sairastuminen ei estä kehitystyötä.

3. Lyhytaikaiset volyymimuutokset materiaalivirtojen välillä. Ja toisaalta kysymykset siitä, miten pandemia muuttaa kuluttamisen ja elämisen tapoja ja miten se vaikuttaa jätevirtoihin.

4. Kumppanimme tekevät maailmasta puhtaampaa ja turvallisempaa. Jotta kiertotalous ja hiilineutraalisuus etenevät ja tuovat Suomeen työpaikkoja ja yritystoimintaa, aiheet pitäisi muistaa myös syksyn budjettiriihessä ja koronaelvytyksessä.

Pertti Tammivuori, operatiivinen johtaja, Rinki Oy

1. Pakkausjätteiden määrä Rinki-ekopisteillä on kasvanut ennakoitua enemmän. Kartonkipakkauskeräysten tyhjennyksiä on jouduttu lisäämään tuntuvasti. Rinki-ekopisteille on myös päätynyt normaalia enemmän pienjäteasemille kuuluvaa jätettä. Pisteiden valvontaa ja ylimääräistä siivousta on jouduttu lisäämään.

2. Rinki ostaa kaikki kunnossapito- ja kuljetuspalvelut alan ammattilaisilta. Oman henkilökunnan osalta noudatetaan varamiesjärjestelmää.

3. Jätehuoltoalan toiminta on turvattava myös koronan aikana. Ekopisteiden pakkausjätteen kertymää on hankala ennakoida. Ne voivat ylitäyttyä tai vaihtoehtoisesti alitäyttyä. Myös kierrätysmateriaalien vastaanottamisessa on enemmän turbulenssia kuin normaalissa tilanteessa. Se taas voi näkyä materiaalipulana tai liikana materiaalina jakeesta riippuen.

4. Toivon, että jätehuoltoala pääsee taas keskittymään sille tärkeisiin asioihin, kuten kierrätysasteen nostoon ja ylipäätänsä kierrätysyhteiskunnan rakentamiseen.

Mia Ranta-aho, johtaja, kestävä kehitys YIT

1. Käynnistimme jo helmikuussa kattavia toimenpiteitä varmistaaksemme henkilöstömme terveyden ja turvallisuuden, työmaidemme etenemisen ja toimintamme jatkuvuuden. Olemme lisäksi käynnistäneet useita säästötoimenpiteitä. Toistaiseksi työmaamme ovat hyvin käynnissä. Verkon kautta tapahtuvien näyttöjen ja sopimusten määrä on kasvanut nopeasti.

2. Henkilöstömme työskentelee mahdollisuuksien mukaan etänä ja pitää ryhmätapaamiset verkossa. Matkustaminen ulkomaille on kielletty. Olemme varautuneet työmaiden mahdolliseen pysäyttämiseen ja myöhemmin sujuvaan ylösajamiseen.

3. Koronavirus saattaa aiheuttaa jätehuollolle työvoimaan ja henkilöstön sairastumisiin liittyviä haasteita. Jätealan toimijat ovat yhteistyökumppaneitamme. Olemme pyytäneet heitä informoimaan kaikista toimintaamme liittyvistä vaikutuksista.

4. Loppuvuoden keskeisimmät tavoitteemme ovat henkilöstömme terveyden ja turvallisuuden, työmaiden toiminnan ja operatiivisen kassavirran turvaaminen.

Risto Pohjanpalo, yhteiskuntasuhteiden johtaja, Kuusakoski Recycling

1. Koronavirus on vaikuttanut meidän vastaanottamiemme materiaalien määrään. Toistaiseksi määrä on pudonnut hallitusti eikä romahdusta ole tapahtunut. Pitemmällä aikavälillä esimerkiksi terästeollisuuden tilausten väheneminen vaikuttaa tuotantoon, mikä vaikeuttaa teräsromun myyntiä. Kierrätysraaka-aineiden hinnat ovat jo nyt matalalla tasolla.

2. Poissaoloprosentti on normaalilla tasolla, jopa alempi kuin vuosi sitten. Lomia on pyritty keskittämään ja aloittamaan jo toukokuusta alkaen, jotta vähentyneeseen tuotantomäärään sopeudutaan.

3. Jos teollisuustuotanto romahtaa, myös kierrätettävät materiaalit vähenevät dramaattisesti. Ja myöskään jalostetuille kierrätysmateriaaleille ei ole kysyntää Suomessa tai edes maailmanlaajuisesti.

4. Toivon, että teollisuuden toimintakyky palaa ja elinkeinoelämä piristyy. Koronalla on pitkät jäljet myös kierrätysalaan.

Marko Printz, palvelu- ja kehitysjohtaja, Rosk’n Roll

1. Edustan kunnallista jätehuoltoa. Varsinainen jätehuolto sujuu hyvin, ja työntekijät ovat sekä meillä että urakoitsijoilla pysyneet terveinä.

2. Olemme huoltovarmuuskriittinen organisaatio, ja valmiussuunnitelmat olivat jo valmiina. Toki koronaan liittyen ne päivitettiin. Olemme varautuneet siihen, että vähintään kriittisten palvelujen, kuten terveydenhuollon, jätehuoltopalvelut saadaan pidettyä käynnissä, vaikka työvoimaa olisikin huomattavasti vähemmän.

3. Kauttamme kulkeva jätemäärä ei ole suuresti muuttunut. Erityisesti asunto-osakeyhtiöissä jätettä syntyy jonkin verran enemmän, ja alueellisten keräyspisteiden kuormitus on kasvanut. Vapaa-ajan asunnoissa jätemäärät ovat olleet paikoin jo kesäkauden tasolla. Haaste on varmistaa, että jätteenkeräyksen kuljettajat pysyvät terveinä.

4. Toivon, että jätteenkeräys ja käsittely toimii ja että työntekijät pysyvät terveinä. Ja olisi mahtavaa, jos pääsisi palaamaan etätöistä toimistolle. Hyvää työyhteisöä kaipaa, ja sen arvon on nyt tunnistanut.