Direktiivi ohjaa puhtaiden hankintojen pariin

JätePlus 2/2021 28.6.2021

Vihreä nuolivalo ylöspäin.

EU-direktiivi voi viedä kuljetusyrittäjän isojen investointien äärelle. Laki ohjaa jatkossa julkisia hankintoja puhtaampien ajoneuvojen suuntaan.

Teksti Riina Nygrén

Tulevaisuudessa julkisten hankintojen kilpailutuksiin osallistuvien yritysten pitää pystyä tarjoamaan yhä ympäristöystävällisempiä ajoneuvoja palveluiden tuottamiseen.

Elokuun alussa voimaan tuleva EU-direktiivi velvoittaa julkisia hankintayksiköitä, kuten kaupunkeja, kuntia ja valtion viranomaisia, kasvattamaan niin sanottujen puhtaiden ajoneuvojen osuutta hankinnoissaan. Vaatimus koskee esimerkiksi koulukyytejä, jätteenkeräystä tai muuta kuljetuspalveluita tarjoavaa yritystä.

Puhtaan ajoneuvon määritelmä riippuu ajoneuvoluokasta. Esimerkiksi puhdas kuorma-auto kulkee sähköllä, vedyllä, kaasulla tai biopolttoaineella.

Tavoitteena vähentää päästöjä

Direktiivin taustalla vaikuttavat kunnianhimoiset päästötavoitteet. Unionin tavoitteena on vähentää merkittävästi liikenteen päästöjä tulevien vuosien aikana.

Nyt päivitettävä direktiivi pohjaa vuonna 2009 asetettuun edeltäjäänsä, jossa suositeltiin julkisia toimijoita satsaamaan vihreisiin vaihtoehtoihin.

– Direktiivissä ei aiemmin asetettu sitovia vaatimuksia puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen hankintaan, joten se osoittautui liian tehottomaksi, kertoo liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Pinja Oksanen.

Uudessa direktiivissä määritelläänkin selkeästi, kuinka suuri osuus julkisen sektorin hankkimista ajoneuvoista pitää olla puhtaita ajoneuvoja tiettynä aikana.

Lakiesitys etenee

Eduskunta sai toukokuun alussa käsiteltäväkseen esityksen direktiiviin perustuvasta laista. Laki kulkee nimellä ”laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista.”

Liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskuksesta pitää lakiesitystä onnistuneena.

– Siinä on otettu hyvin huomioon maamme erityispiirteet sekä liikenteen että polttoainejakeluinfran osalta, hän sanoo.

Lakiesityksessä on myös mukana uusiutuva, 2. sukupolven biodiesel, jota valmistetaan muun muassa ruoantähteistä, metsäteollisuuden tähteistä ja jätteistä.

– Se on tärkeä lisäys, sillä meillä ei ole vielä aitoa vaihtoehtoa dieselpolttoaineelle raskaassa liikenteessä.

Investointivastuu yrittäjillä

Traficomin arvion mukaan vuonna 2018 julkinen sektori hankki jätteiden keruupalveluita 25 miljoonalla eurolla. Uusia raskaita ajoneuvoja on hankinnoissa ollut vain noin sata vuosittain.

Kuitenkin, kun jätteiden erilliskeräys lisääntyy Suomen uuden jätelain myötä, myös raskaan kaluston määrä tulee kasvamaan.

Yhä useammat kuljetusalan yritykset ovatkin investointien edessä, jotta ne voivat osallistua kuntien ja valtion hankintayksiköiden kilpailutuksiin EU-direktiivin vaatimalla kalustolla.

Vaikka laki seuraamuksineen kohdentuu nimenomaan hankintayksiköihin, vastuu kaluston uusimisesta jää yrittäjille.

Kuljetuspalveluyrittäjän on mietittävä investointejaan myös siltä kannalta, että kalustolla pärjää yrityksen kaikessa toiminnassa, ei pelkästään hankintalain alaisissa urakoissa, Hanna Kalenoja muistuttaa.

– Jos yrittäjä ei voi tehdä investointia eikä pääse hankintayksikön kilpailutukseen mukaan, investointimahdollisuudet kuitenkin pienenevät entisestään. Investoimatta jättämisestäkin tulisi taloudellisia seurauksia.

Vaikuttaa myös markkinoihin

Uusi direktiivi ei vaikuta merkittävästi siihen, kuinka nopeasti jätehuoltoalan pitää uusia raskasta kalustoaan.

Kalenoja arvioi, että direktiivi ei tule vaikuttamaan kovin paljon isoilla kaupunkiseuduilla toimiviin kuljetusyrityksiin, jotka ovat jo valmiiksi kaupunkien kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden ja uusiutuvan energian jakeluinfran piirissä.

– Monissa kilpailutuksissa esimerkiksi edellytetään jo nyt, että biokaasua käytetään raskaan liikenteen polttoaineena.

Pienissä maakuntakaupungeissa tilanne voi olla hankalampi. Laissa on pyritty huomioimaan puhtaan energian jakeluinfran ulkopuolella olevat alueet siten, että lain vähimmäisosuudet on eriytetty ja näin ollen tavoitemäärät ovat suurkaupunkeja pienemmät.

Laki voi kannustaa kaupunkeja ja kuntia tekemään enemmän puhtaan energian investointeja ja edistää myös energiatehokkaiden ajoneuvojen markkinoita.

Kohti vihreämpiä hankintoja

Esitys laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annettiin eduskunnan käsittelyyn toukokuun alussa.
Uuden lain vaatimukset koskevat julkisen sektorin ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintoja, kuten joukkoliikennettä, jätteiden keräystä ja Kela-kuljetuksia. Vaatimukset eivät koske esimerkiksi ambulansseja, kaukoliikenteen linja-autoja tai lumiauroja.
Laki perustuu EU-direktiiviin ja koskee 2.8.2021 alkaen uusia hankintoja, jotka ylittävät EU:n hankintalainsäädännön hintakynnykset.
Raskaan kaluston hankinnoissa puhtaita ajoneuvoja tulee olla 9 % vuosina 2021–2025 ja tämän jälkeen 15 %.

Hanke tuo helpotusta satamien jätehuoltoon

JätePlus 2/2021 1.6.2021

Oulun satamassa tehty pilottihanke on selvittänyt, miten laivayhtiöt voivat purkaa jätteet helposti maihin. Hankkeen tulokset julkistetaan webinaarissa 8.6.2021.

Teksti Anne Ignatius Kuva Janne Gröning

Satamien jätehuollon parantamiseen tähtäävä hanke on tulosten julkistamista vaille valmis. Itämeren suojelua edistävä Baltic Sea Action Group on Oulun sataman pilottihankkeessaan etsinyt keinoja, miten laivat houkutellaan purkamaan jätteensä satamaan ja miten jätteet saadaan hyötykäyttöön.

Haastateltavana oli koko ketju: varustamoita, laivojen työntekijöitä, lastioperaatioista vastaavia satamaoperaattoreita, laivameklareita, sataman ja sitä ympäröivän teollisuuden edustajia, jätehuoltoyhtiöitä ja jätteen hyötykäytöstä huolehtivia energiantuotannon yrityksiä.

Vastaajat kertoivat näkemyksiään siitä, miten sataman jätehuolto toimii ja miten sitä voitaisiin parantaa. Haastatteluja tehtiin lähes 30.

Pesuvesi on kallis jäte

Vastaukset purettiin työpajassa, joissa haastateltavat hakivat ongelmiin ratkaisuja. Käsiteltävänä oli kolme teemaa: jätevedet ja ruokajäte, kiinteät jätteet ja ruumien pesuvedet sekä tiedonkulku.

Lastin purkamisen jälkeen lastiruumat pitää pestä. Pesuvesien käsittely on tämän hetken kuuma peruna, kertoo projektijohtaja Elisa Mikkolainen.

– Ruumien pesuvesi on kallis jätelaji, koska se on pääosin vettä. Jätehuoltoyhtiö ei usein tiedä, mitä veden seassa on. Se osaltaan nostaa käsittelykustannuksia.

Toive: kaikki jäte maihin

Suomen satamissa asioi vuosittain noin 35 000 laivaa. Ne voivat purkaa osan jätteistään Itämereen täysin laillisesti.

Osa laivoista jättää kaiken jätteen maihin. BSAG toivoo, että tämä yleistyy.

– Laivojen syyllistämisen sijasta haluamme keskittyä siihen, miten jätteiden purkaminen satamiin tehdään laivayhtiöille mahdollisimman helpoksi.

Tällä hetkellä käytännöt ovat sekavat. Ongelmia aiheuttaa esimerkiksi se, että laivat lajittelevat jätteensä kansainvälisen Marpol-sopimuksen mukaan, mutta maissa on omat käytäntönsä.

Mikkolaisen mukaan hankkeessa on ollut hyvä, silmiä avaava henki. Esimerkiksi jätehuoltoyhtiöt eivät olleet tienneet, miltä kokonaisuus näyttää laivan näkökulmasta.

– Jätehuoltoyhtiöt ja muut haastatellut lähtivät innoissaan mukaan. Saimme heitä paljon uutta tietoa.

Baltic Sea Action Group julkistaa Oulun satamaa käsittelevän pilottihankkeen tulokset avoimessa webinaarissa tiistaina 8.6. kello 9–11.15. Linkin saat sivuilta bsag.fi. Tilaisuuden voi katsoa myöhemmin tallenteena.

Jätealan nuoret ammattilaiset voi nyt bongata yhdestä paikasta

Blogi 13.4.2021

Meitä jätealan tekijöitä on moneksi, mutta jätealan piireihin pääseminen ei ole aina helppoa, varsinkin kun on aloitteleva ammattilainen tai opiskelija. Näiden ajatusten pohjalta syntyi Suomeen nuorten jätealan ammattilaisten ryhmä: ISWA YPG Finland. 

Maaliskuussa 2021 ISWA YPG Finland aloitti toimintaansa minun, Tiina Karppisen ja Juha Ripatin vetämänä. Meidän yhtenä visiona on, että ISWA YPG Finland toimii verkostoitumisen kanavana jätealan ja kiertotalouden nuorille ammattilaisille Suomessa. Me emme olleet ajatuksen kanssa yksin, koska ensimmäiseen webinaariin osallistui huikeat 60 henkilöä ja ilmapiiri oli todella innostunut!

Toimimme kansainvälisen ISWA YPG:n (International Solid Waste Association Young Professional Group) alla. ISWA on huomioinut nuoret ammattilaiset jo vuodesta 2013, jolloin YPG aloitti yhtenä ISWA:n työryhmänä. ISWA YPG Finlandin jäsenet pääsevät verkostoitumaan sekä paikallisesti Suomessa että kansainvälisesti ISWA:n piireissä. ISWA YPG järjestö on suunnattu alle 36-vuotiaille, mutta me Suomen päässä emme tarkista kenenkään henkilöllisyystodistuksia – verkostomme on siis avoin kaikille nuorten ammattilaisten toiminnasta kiinnostuneille!

Seuraava tapahtumamme järjestetään 27.4.2021 kello 8.30. Puolen tunnin aamukahveille pääset mukaan tästä linkistä!

Meidät voi bongata myös LinkedIn-ryhmästä, mistä löytyy enemmän tietoa järjestöstä. Jos haluat kuulla lisää tai liittyä sähköpostilistalle, meille voi mailata osoitteeseen iswaypgfinland@gmail.com.

Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestömme toimintaan!

Jätehuoltopalvelut turvattiin myös koronan aikana

JätePlus 1/2021 10.3.2021

Jätehuolto selviytyi koronakeväästä hyvin, tuore tutkimus osoittaa. Jätehuoltokenttä reagoi nopeasti koronan tuomiin haasteisiin, yhdyskuntajätteen kerääminen pystyttiin hoitamaan tehokkaasti ja tiedotus oli riittävää.

– Korona vaikutti jätejakeiden liikkuvuuteen ja hintoihin, mutta kokonaisuutena vaikutukset ovat olleet paljon pelättyä pienemmät erityisesti kuntien vastuulla olevan yhdyskuntajätehuollon puolella, sanoo Tampereen yliopiston tutkija ja JHY:n hallituksen jäsen Johanna Alakerttula.

Alakerttula keräsi tutkimusaineiston kesä–syyskuussa 2020 muun muassa 20 jätelaitoksen, Ringin, ympäristöministeriön ja THL:n verkkosivuilta. Tutkimukseen kuului myös kysely, johon vastasi 12 jätelaitoksen edustajaa puhelimitse ja sähköpostilla.

Suurimpina jätehuoltoon kohdistuvista uhista vastaajat pitivät työntekijöiden terveyttä ja jaksamista, jätehuollon jatkuvuutta ja sitä, että asiakkaat voivat turvallisesti asioida jäteasemilla.

Tärkeänä onnistumisena pidettiin muun muassa sitä, että kunnat pystyivät tarjoamaan myös kesätyöpaikkoja jätehuollossa ja YT-neuvotteluilta säästyttiin. Työpaikat pystyttiin säilyttämään.

Pandemian kaltaisissa häiriötilanteissa viestinnällä on aina merkittävä rooli. Jätelaitokset viestivätkin aktiivisesti eri foorumeissa ja tiedottivat asiakkaille koronan tuomista mahdollisista muutoksista ja siitä, miten jäteasemilla voi asioida turvallisesti. 

KIVO ja jätelaitokset perustivat keväällä myös Teams-ryhmän helpottamaan jätelaitosten välistä viestintää. Ryhmää pidettiin erittäin hyödyllisenä. 

Myös jätealan huoltovarmuustoimikunta kokoontui säännöllisesti, ja siellä käytiin läpi koronaan liittyviä ajankohtaisia asioita.

Alakerttulan tutkimus on osa CICAT2025 Kiertotalouden katalyytit -hanketta. Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin -tutkimushanke vauhdittaa siirtymistä kestävään kiertotalouteen.

Toisen jäte voi olla toisen raaka-aine – hyvällä sääntelyllä

Blogi 15.12.2020

Tehokas lääke ylikulutukseen on ihmisen toiminnasta syntyvän jätteen hyödyntäminen uudelleen raaka-aineena. Tähän tarvitsemme Suomessa uusia tekniikoita ja sääntelyn kehittämistä.

Jätettä ei ole luonnossa. Se on kuitenkin luonnosta lähtöisin. Suurin osa luonnon raaka-aineista, joka otetaan ihmisten ja talouden käyttöön, muuttuu lopulta jätteeksi. Talous tarvitsee materiaalia toimiakseen, mutta tarvitseeko sen silti merkitä jätteen määrän kasvua?

Toimivassa kiertotaloudessa materiaalien kierto tapahtuu suljetussa systeemissä. Toisaalta tiedämme, että nykyisillä ihmiskunnan kulutustottumuksilla luonnonvaroja hyödynnytetään 1,5-kertaisesti enemmän kuin maapallo kykenee kestävästi tarjoamaan. Mikäli kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme lähes neljä maapalloa.

Me täällä Suomessa pidämme ratkaisun avaimia käsissämme luonnonvarojen tehokkaalle ja kestävälle käytölle. Pitää vain ajatella isosti. Maailma ei pelastu, jos jätämme esimerkiksi Suomen metsät kestävästi hyödyntämättä, mutta samalla kasvatamme vastuuttomasti tuotetun palmuöljyn käyttämistä kuluttamissamme tuotteissa.

Tehokas lääke ylikulutukseen on ihmisen toiminnasta syntyvän jätteen hyödyntäminen uudelleen raaka-aineena. Tähän tarvitsemme uusia tekniikoita, menetelmiä ja ymmärrystä. Ymmärryksellä tarkoitan yhteisiä arvoja ja sääntöjä sekä luottamusta. Suomalainen elinkeinoelämä on viritetty vastaamaan tähän haasteeseen. Varsinkin pienemmät yritykset, kuten Ecolan Oy, toimivat usein alihankkijoina suurille yrityksille. Tekemämme kierrätykseen liittyvä pioneerityö on inspiroinut suurempia yrityksiä jätteiden hyödyntämiseen raaka-aineena. 

Jätteen hyödyntäminen raaka-aineena edellyttää toteutuskelpoista sääntelyä sekä johdonmukaista ja eri alueiden välillä yhdenvertaista viranomaisohjausta ja -valvontaa. Mutta tuleeko regulaatio perässä?

Toistaiseksi jätteen muuttamista raaka-aineeksi ja tuotteeksi niin kutsutulla End of Waste -menettelyllä tutkitaan tapauskohtaisesti nykyisen ympäristönsuojeluun tähtäävän jätelain nojalla. Jotta kunnianhimoiset jätettä hyödyntävän kiertotalousyhteiskunnan tavoitteet saavutettaisiin, tämä tutkimus voisi tulevaisuudessa tapahtua vieläkin laajemmin esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön, valtionhallinon rakenteisiin luodun oman kiertotalousministeriön ja kiertotalouslainsäädännön alaisuudessa.