Alati muuttuva jätelaki

Blogi 14.6.2021

Jätelaki ja siihen liittyvä asetustasoinen sääntely muodostaa nykyisin monimutkaisen ja yksityiskohtaisen säädöskokonaisuuden. Missä ollaan nyt? Miksi jätelaki muuttuu alati?

Nykyaikaisen jätehuollon perustan loi vuonna 1994 voimaan tullut jätelaki – sekä Suomen liittyminen EU:hun. Jätelainsäädäntö on muuttunut, yksityiskohtaistunut ja sääntelyn piiri on laajentunut. Sääntelyn kokonaisuudistus valmistui vuonna 2011.

Tuon jälkeen jätelakia on muutettu 19 kertaa – asetuksista puhumattakaan! Osa muutoksista on ollut pieniä, osa on vaikuttanut merkittävästi myös jätehuollon järjestämiseen ja vastuisiin. Muutoksiin on liittynyt alaa repiviä riitoja sekä poliittisia intohimoja, mikä on vienyt voimavaroja kehittämiseltä.

Nyt loppusuoralla on EU:n ison jätesäädöspaketin toimeenpano. Sitä koskevan hallituksen esityksen käsittely eduskunnassa on päättymässä. Tähän pääseminen vei aikaa. Jätelakityöryhmä jätti mietintönsä syyskuussa 2019, mutta hallituksen esitys hyväksyttiin vasta maaliskuussa 2021. Suomi myöhästyy toimeenpanosta noin vuodella.

Vireillä on myös kaksi muuta jätelain muutosta. Nro kakkosessa toteutetaan ykkösestä rannalle jääneet muutokset koskien jätehuolto- ja siirtoasiakirjarekistereitä. Nro kolmosessa toimeenpannaan SUP-direktiivin eli tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevan direktiivin loput vaatimukset mm. muovituotteita koskevasta tuottajavastuusta – merkintävaatimuksista ja kiellosta säädetään jo ykkösessä.

Jätelain muutos kiristää erilliskeräysvaatimuksia ja lisää kuntien, jätteen haltijoiden ja pakkausjätteiden tuottajien velvoitteita. Kuntien on muun muassa järjestettävä kotitalouksien erilliskerättävien jätteiden keräys ja tuottajien korvattava kunnille tästä aiheutuvia kustannuksia. Pakkausten tuottajayhteisöjen tulee myös yhdistyä ”supertuottajayhteisöksi”. Muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan nyt kaikkia – niin toimijoita, viranomaisia kuin kansalaisia. Toivottavasti ohjauskeinot osoittautuvat riittäviksi. Jos eivät, jätelaki avataan taas.

Komission kiertotalouden toimintaohjelma tuo mukanaan uusia lainsäädäntöaloitteita ja jätelaki avataan taas moneen kertaan. Aloitteiden myötä painopiste siirtyy materiaalien kierron alkupäähän. Jätelaki on sisältänyt jo pitkään jätteen synnyn ehkäisyn sekä tuotteisiin liittyviä vaatimuksia ja vastuita. Tätä näkökulmaa on syytä edelleen vahvistaa. Olisiko kohta aika vaihtaa lain nimeä?

Etäkaupan villiä itää ei suitsita Suomen jätelailla

Blogi 17.5.2021

#jätelaki

Satama-alue, jossa värikkäitä tavarakontteja ja nosturi.

Tuottajien odotukset jätehuollon kustannusten reilusta jakamisesta ovat korkealla, kun ulkomaiset etämyyjät tulevat tuottajavastuun piiriin. On kuitenkin tärkeää huomata, että jokainen maa voi velvoittaa vain omia yrityksiään. Täysin tasapuolinen kustannusten jako edellyttäisi globaalia sääntelyä.

Kiinasta tulee Suomeen vuosittain lähes 600 miljoonalla eurolla etäkaupan kautta tilattuja tuotteita. Myyjät eivät ole osallistuneet tuotteista ja niiden pakkauksista syntyneiden jätehuoltokustannusten maksamiseen.

Jätelakiehdotuksen mukaan 1.7.2021 alkaen jätehuollon tuottajavastuu tulee koskemaan myös etäkauppaa EU:n jätedirektiivissä ja sen pohjalta tehtävissä lakimuutoksissa. Muutos tulee voimaan, kun jätelaki hyväksytään eduskunnassa.

Ymmärrämme hyvin suomalaisten tuottajien huolen etäkaupan kasvusta ja siitä, että etäkaupasta syntyvät jätteet päätyvät heidän kustannettavakseen. Usein unohdetaan kuitenkin se, että muutos koskee myös kotimaisia yrityksiä, jotka myyvät etäkaupalla tuottajavastuun alaisia tuotteita muihin maihin. Heille muutos on iso ja siihen valmistautuminen vaatii työtä.

Miten se oikein meneekään?

Etäkaupan tuottajavastuuvalvontaan liittyy epärealistisiakin odotuksia. Vaikka ulkomaiset yritykset määritellään tuottajiksi, se ei anna suomalaisille viranomaisille toimivaltaa kyseisiä yrityksiä kohtaan. Jokainen maa voi velvoittaa vain ”omia” yrityksiään. Etäkaupan tuottajavastuuta ei voi siksi säädellä kansallisesti, vaan se vaatii vähintään EU-alueen ja mielellään globaalia säätelyä.

Etäkaupan valvonta edellyttää valvovilta viranomaisilta yhteistyötä ja sen selvittämistä, kuka missäkin maassa ja milläkin toimialalla on toimivaltainen viranomainen. Valvontaa tehdään yrityksen kotimaan viranomaiselle osoitetuin virka-apupyynnöin. Tällä hetkellä on epäselvää, miten ja millä aikataululla jäsenmaat tuovat velvoitteet omaan lainsäädäntöönsä, mikä hankaloittaa valvonnan aloittamista.

EU:n ulkopuolella ei välttämättä ole lainkaan tuottajavastuuta koskevaa lainsäädäntöä eikä myöskään toimivaltaista viranomaista. Siltä osin valvonta on vaikeaa.

Selvitettävää on paljon ja siksi tuottajavastuuta valvova Pirkanmaan ELY-keskus esittikin omassa lausunnossaan, että valvonta käynnistyisi direktiivin mukaisesti vasta 5.1.2023.

Jätelain uudistus pahasti myöhässä

KiertoPlus 24.11.2020

#jätehuoltoyhdistys #jätelaki

Lain valmistelu on ollut jännitteistä ja kestänyt poikkeuksellisen kauan.

Uuden jätelain piti tulla voimaan kesällä 2020, mutta esitys on edelleen ympäristöministeriössä valmistelussa.

– Tämä on ollut vaikea prosessi. Näkemykset ovat ristiriitaisia, ja kompromisseja on ollut vaikea tehdä, sanoo jätelainsäädännön uudistusta vetävä ympäristöneuvos Riitta Levinen.

Keväällä lakiesitys oli lausuntokierroksella. Lausuntoja tuli 350. Niistä noin sata tuli yksityisiltä jätealan yrityksiltä.

– Tähtäämme siihen, että esitys pääsisi eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella ja laki tulisi voimaan ensi kesäkuussa.

Näin ollen laki tulisi voimaan vuoden myöhässä. Noin puolet EU:n jäsenmaista eivät ole pystyneet laittamaan direktiiviä täytäntöön komission edellyttämässä ajassa.

Monenlaisia faktoja

Lakiehdotusta on kritisoitu monin tavoin. Yksi kritiikki on se, että valmistelussa ja vaikuttamistyössä faktat ja jätehuollon kokonaisuus ovat unohtuneet.

Riitta Levisen mukaan lainvalmistelussa ilman muuta pysytään faktoissa.

– Kokonaisuus on haastava, ja siihen voi löytyä eri ratkaisuja. Eri vaihtoehtoja pohdittiin ympäristöministeriön työryhmässä, ja sen pohjalta päädyttiin lakiluonnoksen mukaiseen ratkaisuun. Eroja on siinäkin, mitä kukin pitää faktoina ja miten niitä painotetaan, hän kommentoi.

Mitä taajamia koskee?

Uuden lain tavoite on vähentää yhdyskunta- ja pakkausjätteen määrää ja tehostaa niiden käyttöä uudelleen.

Esityksen mukaan taajamissa viiden huoneiston ja sitä suurempien kiinteistöjen pitää kerätä kartonki-, metalli-, lasi- ja muovipakkausjätettä ja biojätettä. Keräys pitää aloittaa viimeistään kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Kun laki on ollut voimassa 3 vuotta, biojätteen keräys laajenee kaikkiin kiinteistöihin, jotka ovat yli 10 000 asukkaan taajamissa.

– Erilliskeräyksen lisäämisen välttämättömyydestä ei tullut yhtään soraääniä, mutta eri mieltä oltiin siitä, minkä kokoisissa taajamissa erilliskeräys pitäisi järjestää, Levinen kertoi Jätehuoltopäivillä pitämässään esityksessä.

Kuka kuljettaa jätteen?

Toinen keskeinen kysymys liittyy pakkausten jätehuoltoon. Esityksen mukaan kunta kerää pakkausjätteen ja tuottajat maksavat kunnalle siitä korvauksen.

Palaute jakautui kahteen. Tuottajat ja kunnat puolsivat esitystä, mutta jätealan yritykset vastustivat. Yritysten mukaan käytäntö olisi monimutkaista ja tehotonta.

Kolmas iso asia on se, miten kunnan vastuulla olevan jätteen kuljetus järjestetään. Lakiluonnoksessa esitetään, että kiinteän jätteen kuljetuksessa siirrytään kunnan järjestämään kuljetukseen.Tässä palaute oli hyvin runsasta ja jakaantui kahteen. Jätealan yritykset kritisoivat, kuntatoimijat kannattivat. Muiden tahojen mielipiteet jakautuivat. Esimerkiksi osa järjestöistä tuki, osa vastusti. •

Kun jätelaki ei riitä

Blogi 18.8.2020

#jätehuoltopäivät #jätelaki

Mistä syntyy toimiva kiertotalous? Jätelaki luo sille perustan, mutta jos säätelyn muita keinoja ei oteta käyttöön, emme tulevaisuudessakaan saavuta kierrätystavoitteita tai toteuta lain henkeä. Jätealan yritysten toimintaedellytysten parantaminen vaatii vielä paljon työtä.

Jätteiden käsittely on suuren murroksen keskellä. SUP-direktiivi, kansallinen jätelain uudistus sekä komission kiertotalouspaketin uudet avaukset muokkaavat toimialaa merkittävästi. Toisaalta muutos on osa jo pitkään jatkunutta trendiä, jossa yhä suurempi osa jätteistä pyritään hyödyntämään uusioraaka-aineina. Vaikka jätelain uudistus tuokin suuria muutoksia alalle, ei kiertotalouteen painottavissa uudistuksissa voida unohtaa myöskään muita säätelyn keinoja.

Jätteitä koskevan sääntelyn ikiaikainen lähtökohta on ollut jätteistä aiheutuvan haitan ehkäisy. Tämä perusperiaate on kirjattu nykyisen jätelain (646/2011) ensimmäiseen pykälään. Tämän jälkeen erityisesti 2010-luvulla ja hieman aiemminkin tavoitteeksi on asetettu kierrätysasteen nostaminen.

Jätteiden käsittely on perinteisesti perustunut velvollisuuksiin ja pakkoon. Kielto roskata, ympäristörikossääntely, kuntien velvollisuus järjestää jätehuolto ja tuottajavastuu ovat kaikki esimerkkejä tähän ajatteluun perustuvasta sääntelystä. Jätteet on nähty arvottomina kohteina, joista niiden haltija haluaa päästä eroon mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Tämän vuoksi kierrättämiseen on täytynyt velvoittaa.

Yksi olennainen asia on kuitenkin muuttunut niistä ajoista, kun jätesääntelyä alettiin kehittää. Jätteiden keräyksestä ja käsittelystä on tullut liiketoimintaa. Merkittävä osa kotitalouksien ja yrittäjien pois heittämistä kohteista on nykyään arvokasta raaka-ainetta. Jätteiden käsittely ja keräys ei ole enää pitkään aikaan perustunut pääasiassa monopoliasemassa olevien julkisten yritysten toimintaan. Merkittävä osa keräys- ja käsittelypalveluista kilpailutetaan ja ostetaan yrityksiltä.

Ensimmäistä kertaa hallituksen esityksessä uudeksi jätelaiksi jätehuoltoyritykset onkin huomioitu laajasti. Muutoksessa arvioitiin sekä uudistuksen vaikutusta yritysten liikevaihtoon että muutosten aiheuttamaa investointitarvetta. Myös kilpailun ja toimintaympäristön muutosta arvioitiin, kuten myös tuottajavastuusääntelyn muutoksen kustannusvaikutuksia.

Tämä ei kuitenkaan vielä itsessään riitä. Liiketoimintaan perustuvaa jätehuoltoa ei voida kehittää pelkästään jätelainsäädännöllä. Yritystoiminnan edellytykset tulee myös turvata.

Jätehuoltoyrityksien tekemiin valintoihin ja sitä kautta myös jätteiden käsittelyn tulevaisuuteen vaikuttavat olennaisesti myös ympäristövaikutusten arviointi- ja ympäristölupajärjestelmä, kuntien maankäytön suunnittelu ja erityisesti näiden valitusjärjestelmät, kuten myös verotus ja valtiontukipolitiikka. Jätehuoltoa uudistettaessa tulee jatkossakin tunnustaa yksityisen liiketoiminnan merkitys ja sitä kautta tarkastella sääntelyä kokonaisuutena.

Jätelainsäädäntöä käsitellään myös Jätehuoltopäivillä 6.10.2020. Tapahtuma on siirretty verkkoon, ja ohjelma päivittyy viikolla 35. Seuraa tapahtuman verkkosivua!

Avainsana: jätelaki

Alati muuttuva jätelaki

Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!

Etäkaupan villiä itää ei suitsita Suomen jätelailla

Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!

Jätelain uudistus pahasti myöhässä

Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!

Kun jätelaki ei riitä

Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!

Yhdistämme kiertotalouden osaajat