Kiertotalouden ekosysteemit edistävät yhteistyötä

JätePlus 3/2020 16.11.2020

Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää yritysten välistä yhteistyötä.
Kiertotalouden ekosysteemit eli eräänlaiset verkostot auttavat yhteistyön rakentumisessa ja kiertotalouden mukaisten ratkaisujen toteuttamisessa.

Teksti Anni Paavilainen

Suomen tavoite on olla kiertotalouden kärkimaa vuonna 2025. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta keinot kiertotalouteen siirtymiseksi ovat vielä monelta osin epäselviä.

Varmaa on, että yhteistyötä yli toimialarajojen tarvitaan paljon. Meitä kaikkia tarvitaan eri rooleissa ja eri tasoilla aina yksityishenkilöistä yrityksiin, ekosysteemeihin, valtioihin ja globaaliin yhteistyöhön.

Kiertotalous ei ole jotain, joka liimataan nykyisten tuotannon ja kulutuksen tapojemme päälle. Sen on tarkoitus muuttaa niitä pysyvästi ja radikaalisti parempaan suuntaan. Siksi kiertotalouden niin sanotut ekosysteemit voivat olla osa ratkaisua.

Ne ovat alustoja, jotka kokoavat eri toimijoita yhteen etsimään kiertotalouden mukaisia ratkaisuja. Mukana voi olla esimerkiksi yrityksiä, tutkimuslaitoksia, viranomaisia ja kolmannen sektorin toimijoita.

Yhteistyön toteutumiseksi ekosysteemissä tarvitaan avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, runsaasti vuorovaikutusta ja koko ekosysteemiä koordinoiva toimija. Koordinoija voi olla esimerkiksi yritys tai säätiö, jonka intressinä on edistää kiertotaloutta omalla alallaan.

Yritykset ovat saaneet kasvua liiketoimintaansa ja löytäneet uusia asiakkaita.

Pro gradu -tutkielmassani selvitin, miten ekosysteemeissä tapahtuvalla yritysten välisellä yhteistyöllä voidaan edistää kiertotalouteen siirtymistä.

Tarkastelin viittä Suomessa toimivaa kiertotalouden ekosysteemiä. Mukaan valikoitui kolme materiaalikiertoihin keskittyvää, yksi ravinnekierron ja yksi alueellinen ekosysteemi. Haastattelin ekosysteemejä koordinoivia tahoja, niihin osallistuvia yrityksiä ja kiertotalouden asiantuntijayrityksiä, kuten ECO3-yritysaluetta.

Tutkimustulokset osoittavat, että yritysten välinen yhteistyö on mahdollista, kun ekosysteemiä tuetaan erilaisilla toimenpiteillä sen koostamisessa, kehittymisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa.

Ekosysteemin kaikkiin vaiheisiin tarvitaan koordinoivaa tahoa, joka esimerkiksi kokoaa toimijat yhteen, motivoi niitä sitoutumaan, rakentaa luottamusta ja jakaa tietoa.

Ekosysteemeissä syntyvä ja rakentuva yritysten välinen yhteistyö voi viedä kiertotaloutta merkittävästi eteenpäin. Yritykset ovat saaneet kasvua liiketoimintaansa ja löytäneet uusia asiakkaita.

Lisäksi pilottien ja erilaisten tuki-instrumenttien avulla liiketoimintaa on päästy kehittämään pitkällä aikavälillä.

Yhteistyö on myös mahdollistanut toimintaympäristöön sopeutumista, kun ekosysteemissä on jaettu tietoa lainsäädännöstä tai autettu kokeilemaan uusia ratkaisuja muuttuvassa markkinatilanteessa toimimiseksi.

Yhteistyö voi johtaa myös yhteiskunnallisesti merkittäviin seurauksiin, kun ekosysteemeissä suunnitellaan ja toteutetaan kiertotalouden mukaisia ratkaisuja.

Esimerkiksi Telaketju-ekosysteemissä on kehitetty valtakunnallista poistotekstiilin käsittelyjärjestelmää, jotta tekstiilit saadaan hyötykäytettyä raaka-aineena.

Yhteistyöllä voidaan ratkaista kiertotalouden tiellä olevia esteitä ja ongelmia, kun riittävän moni on saman pöydän äärellä.

Kaikilta osin yrityksissä ei olla vielä valmiita ekosysteemeissä toimimiseen, ja edessä on suuria toimintakulttuurin muutoksia.

Esimerkiksi yritysten pitää jakaa yhteisten tavoitteiden kannalta tärkeää tietoa, jotta oikeista asioista voidaan keskustella. Siispä liikesalaisuuksistakin on joskus hellitettävä, jotta keskustelu voi kääntyä oikeisiin ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen. Ekosysteemin yhteisten tavoitteiden kannalta tärkeää tietoa ei voi pitää salassa.

Tutkimusta tehdessäni huomasin, että kiertotalouden edistäminen on monille ihmisille ja yrityksille arvovalinta. Se voi sitouttaa toimijoita ja helpottaa yhteistyön syntymistä. Sitoutuneet toimijat puolestaan voivat rakentaa ekosysteemin, jossa yhteistyö toteutuu ja kiertotalouteen siirtyminen on askelen lähempänä.

Tutkimukseni tulokset osoittavat, että kiertotalouteen siirtymisessä ekosysteemeillä on keskeinen rooli. Ekosysteemin koordinoija tarvitsee kuitenkin työlleen rahoituksen. Yksi keino on tukea kiertotalouden ekosysteemejä julkisella rahoituksella, kunnes ekosysteemille kehitetään oma ansaintalogiikka tai rahoitusmalli.

Kiertotalouden ekosysteemien tukeminen on yhteiskunnallisesti tärkeää, sillä ne edistävät kiertotalouteen siirtymistä. Ekosysteemeissä kiertotalous etenee yhteistyön myötä, minkä avulla Suomi voi päästä kohti tavoitettaan olla kiertotalouden kärkimaa.


Kirjoittaja valmistui Tampereen yliopistosta keväällä 2020. Hänen opinnäytteensä Yritysten välinen yhteistyö kiertotalouden ekosysteemeissä löytyy Tampereen yliopiston Trepo-tietokannasta. Työtään varten hän sai Jätehuoltoyhdistyksen stipendin.

Lähde: Anni Paavilaisen opinnäytetyö Yritysten välinen yhteistyö kiertotalouden ekosysteemeissä.

Rakennusjätteen seassa muhii puhdasta eristevillaa

Blogi 23.9.2020

Mineraalivilla päätyy tavallisesti rakennusjätteen seassa jätelavalle ja sieltä aina kaatopaikalle asti. Näin käy sekä purkukohteiden villoille että uudisrakennusten leikkuujätteille. Aika old-school. Eristevillan kierrätys kuitenkin kannattaa, ja siihen on kehitteillä uusia, kiinnostavia menetelmiä.

Mineraalivillaa eli kivi- ja lasivillaa käytetään eristeenä rakennuksissa. Talon tai elementin valmistuksessa villat leikataan sopivan kokoisiksi, ja villalevystä jää yleensä pieni palanen yli. Nämä viattomat leikkuujätepalaset päätyvät rakennusjätteen seassa kaatopaikalle. Miksi? Koska se on halpaa ja helppoa – ja niin on aina tehty. 

Nyt eletään kuitenkin 2020-lukua, ja vihreät arvot ovat nostaneet päätään myös rakennusalalla. Hiilineutraalius, hiilijalanjälki, ekologisuus. Tuttuja sanoja kaikille jätealan ihmisille. Kaatopaikoille ja muuhun loppusijoitukseen kertyy Suomessa kuitenkin vuosittain yli 100 miljoonaa tonnia jätettä. Se on aika paljon. Mineraalivillajätteen määrä on murto-osa tästä huimasta luvusta, mutta pienistä puroista syntyvät suuret virrat. Kierrätystä tulee tehostaa kaikkialla, missä siihen on mahdollisuus.

Eristevillan kierrätys kehittyy

Mineraalivillaa voidaankin nykypäivänä kierrättää, ja siihen on kehitetty oivallinen menetelmä. Yhä useamman elementtitehtaan leikkuuvillapalat matkaavat nyt eri puolelle Suomea Eko-Expertin toimipisteisiin, ja sitten alkaa show! Villat rouhitaan pieneksi silpuksi ja kuidutetaan suoraan itse kehitettyyn puhallusvillakonttiin. Tuotteena syntyy ekologinen ja CE-merkitty puhallusvilla. Villat voidaan puhaltaa eristeeksi esimerkiksi rivitalon yläpohjaan. Prosessi on täysin muoviton ja jätteetön. 

Puhutaanpa vielä purkujätteistä. Vuonna 2020 tuli voimaan EU:n jätedirektiivi, joka velvoittaa myös Suomea kierrättämään rakennus- ja purkujätteistä 70 prosenttia. Kova luku.

Rakennus ja purkuliikkeiden tahtotila on tietenkin päästä tähän tavoitteeseen ja nostaa kierrätysastettaan. Purkuvillaa voidaan pian käsitellä ja valmistaa siitä erilaisia tuotteita. Linjasto alkaa olla valmiina ja testejä päästään pian tekemään. Jännityksellä odotetaan tuloksia. 


Kiertotalous kaipaa täsmällisempää lainsäädäntöä

JätePlus 2/2020 12.6.2020

Kiertotalous kaipaa täsmällisempää lainsäädäntöä, sanovat tutkimukseen osallistuneet asiantuntijat. Heistä osa lainsäädännöstä haittaa kiertotalouden edistämistä.

Lainsäädäntö edistää kiertotalouden liiketoimintaa vaihtelevasti. Osa lainsäädännöstä toimii, mutta osa on puutteellista tai jopa haittaa liiketoimintaa.

Tätä mieltä ovat panelistit, jotka osallistuivat Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen tekemään tutkimukseen ”Kiertotalouden liiketoiminnan sääntelyesteet ja niiden ratkaisuvaihtoehdot”.

Tutkimukseen osallistuneet kommentoivat kiertotalouden liiketoimintaa monesta näkökulmasta. Heitä pyydettiin muun muassa kertomaan, miten hyvin heidän mielestään eri lainsäädännön alat edistävät kiertotaloutta.

Epäselviä käsitteitä

Vähiten lainsäädännön ongelmia panelistit löysivät tuoteturvallisuus-, sopimus- ja patenttioikeudesta.

Puutteellisina ja kiertotalouden liiketoimintaa jopa haittaavina aloina he pitivät julkisia hankintoja koskevaa sääntelyä, verosääntelyä, jätesääntelyä, ympäristönsuojelusääntelyä ja kuluttajasääntelyä.

Eräs panelisti kommentoi: Lupien saanti on tehty liian monimutkaiseksi ja aikaa vieväksi. Tästä johtuen yrityksillä ei ole mielenkiintoa viedä kiertotaloutta edistäviä hankkeita eteenpäin, mikäli niistä ei saada merkittävää kassavirtaa.

Toinen kommentoi näin: – – Kiertotalouden lainsäädännön ja maksujen kehittämistä haittaa myös se, että kaikkia käsitteitä, kuten ”muovi”, ”kertakäyttö”, ”biohajoava”, ”kierrätettävä” ei ole yksiselitteisesti määritelty (ja eri toimijat käyttävät niitä eri merkityksissä).

Lähes 30 vastaajaa

Tutkimuksen tekivät ympäristöoikeuden dosentti Leila Suvantola ja tutkijatohtori Topi Turunen.

Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena loppuvuodesta 2019.

Panelisteja oli vajaat 30. He vastasivat kysymyksiin nimettömästi, mutta he olivat esimerkiksi palveluiden, tuotteen elinkaaren pidentämisen tai materiaalien kierron asiantuntijoita.

Tutkijoiden mukaan olennaista oli löytää panelisteiksi keskeiset asiantuntijat, ei kerätä laajaa vastaajajoukkoa.

Tavoitteena oli saada liiketoiminnan käytännön asiantuntijoilta niin sanottua hiljaista tietoa.

Tutkimus on osa laajaa, monitieteistä CICAT2025-hanketta. Se tutkii kiertotaloutta vauhdittavia tekijöitä ja tarjoaa tietoa etenkin päättäjien ja yritysten käyttöön.


KUVAOIKAISU:

Paperisessa Jäteplus-lehdessä 2/2020 julkaistussa kuvassa panelistien vastaukset oli virheellisesti ilmoitettu prosenttilukuina. Oikeasti kuva kertoo siitä, kuinka monta vastaajaa piti kutakin lainsäädännön alaa toimivana. Tässä verkkoartikkelissa julkaistussa kuvassa tiedot ovat oikein.

Kaatopaikan karttajat: Hyvästit halvoille vaatteille

JätePlus 2/2020 10.6.2020

Telaketjun projektipäällikkö Henna Knuutila ei halua ainoastaan edistää tekstiilien kierrätystä. Hän haluaa myös poistaa systeemin perimmäisen ongelman eli pikamuodin.

Teksti Anne Ignatius Kuva Pexels Pixabaystä

Telaketju on yhteistyöverkosto, joka edistää tekstiilien kiertotaloutta Suomessa. Miten Telaketjulla menee, projektipäällikkö Henna Knuutila?

Hyvin! Meillä on laaja yritysverkosto ja päättäjien tuki. Kiertotalouden investointeihin tarvitaan rahoitusta, mutta tutkimukseen ja kehittämiseen olemme saaneet rahoitusta esimerkiksi Business Finlandilta.

Mikä on Telaketjun tärkein tehtävä?

Edistää tekstiilien kestävää tuotantoa, käyttöä ja kiertoa. Lisäksi pyrimme muuttamaan systeemiä niin, että pikamuotia ei enää tuoteta ja osteta.

Miten pikamuotia voidaan vähentää?

Jos somevaikuttajat heräisivät pikahysterian todellisuuteen, ihmiset saisivat heidän välityksellään tietää, miten järkyttäviä ympäristö- ja sosiaalivaikutuksia vaateteollisuudella on. Samalla he voisivat tuoda esiin, miten vaatteita voidaan tuottaa ja käyttää kestävästi.

Tarvitaan myös uusia liiketoimintamalleja. Vaatteita ei esimerkiksi tarvitse omistaa, joten tarvitaan uudenlaisia vuokrauspalveluita. Verkkokauppoihin voidaan kehittää virtuaalisovituksia, joissa kone skannaa kehon ja ehdottaa sopivia vaatteita.

Vaatteiden pitää olla paremmanlaatuisia, ja niiden hinnassa täytyy huomioida ympäristövaikutukset ja työntekijöiden riittävät palkat. Lisäksi tarvitaan uusia, ympäristöystävällisiä ja kierrätettäviä kuituja. Tekstiilituotantoa pitää tuoda Suomeen.

Ratkaisuja pitää tukea oikeanlaisilla päätöksillä.

Koska tekstiilien kerääminen yleistyy?

EU edellyttää, että jäsenmaat järjestävät poistotekstiilien erilliskeräyksen viimeistään vuonna 2025. Kerääminen ei kuitenkin tarkoita kierrätystä. Kierrätys vaatii infraa ja jalostettu kuitu loppukäyttäjää. Tähän liittyvää työtä tehty on Telaketju-hankkeessa. Luonais-Suomen Jätehuolto rakentaa vuoden 2020 aikana tekstiilien jalostamiseen tarkoitetun pilottilaitoksen.

Gallup: Miten korona on vaikuttanut jätehuoltoalaan?

KiertoPlus 3.6.2020

Kysyimme viideltä jätehuoltoalan asiantuntijalta, miten koronapandemian aiheuttama tilanne vaikuttaa jätehuoltoon ja sitä sivuaviin aloihin.

Kysyimme:

  1. Miten koronaviruksen aiheuttama pandemia on vaikuttanut edustamaasi toimijaan?
  2. Miten teillä työntekijöiden sairastumisiin ja poissaoloihin on varauduttu?
  3. Mikä on jätehuoltoalan suurin koronaan liittyvä haaste tällä hetkellä?
  4. Mitä koronaan ja jätehuoltoalaan liittyvää toivot, että syksyllä tapahtuu?

Mari Saario, Business Director, Gaia Consulting

1. Kestävän liiketoiminnan konsulttiyhtiönä elämme asiakkaiden rytmissä. Näyttää siltä, että kehitystyö ei ole yrityksissä katkennut. Hiilineutraalius ja kiertotalouden lisäarvo nähdään edelleen kilpailutekijänä. Viranomaiset ovat hyvin siirtäneet palvelut verkkoon. Meidän on pitänyt itse kehittää tapoja toteuttaa asiakkaille strategista päätöksentekoa ja yhteistä työskentelyä verkossa.

2. Hanketiimeissä on sisäiset varajärjestelyt, ja asiakkaaseen pidetään entistä herkemmin yhteyttä, jotta kenenkään avainhenkilön sairastuminen ei estä kehitystyötä.

3. Lyhytaikaiset volyymimuutokset materiaalivirtojen välillä. Ja toisaalta kysymykset siitä, miten pandemia muuttaa kuluttamisen ja elämisen tapoja ja miten se vaikuttaa jätevirtoihin.

4. Kumppanimme tekevät maailmasta puhtaampaa ja turvallisempaa. Jotta kiertotalous ja hiilineutraalisuus etenevät ja tuovat Suomeen työpaikkoja ja yritystoimintaa, aiheet pitäisi muistaa myös syksyn budjettiriihessä ja koronaelvytyksessä.

Pertti Tammivuori, operatiivinen johtaja, Rinki Oy

1. Pakkausjätteiden määrä Rinki-ekopisteillä on kasvanut ennakoitua enemmän. Kartonkipakkauskeräysten tyhjennyksiä on jouduttu lisäämään tuntuvasti. Rinki-ekopisteille on myös päätynyt normaalia enemmän pienjäteasemille kuuluvaa jätettä. Pisteiden valvontaa ja ylimääräistä siivousta on jouduttu lisäämään.

2. Rinki ostaa kaikki kunnossapito- ja kuljetuspalvelut alan ammattilaisilta. Oman henkilökunnan osalta noudatetaan varamiesjärjestelmää.

3. Jätehuoltoalan toiminta on turvattava myös koronan aikana. Ekopisteiden pakkausjätteen kertymää on hankala ennakoida. Ne voivat ylitäyttyä tai vaihtoehtoisesti alitäyttyä. Myös kierrätysmateriaalien vastaanottamisessa on enemmän turbulenssia kuin normaalissa tilanteessa. Se taas voi näkyä materiaalipulana tai liikana materiaalina jakeesta riippuen.

4. Toivon, että jätehuoltoala pääsee taas keskittymään sille tärkeisiin asioihin, kuten kierrätysasteen nostoon ja ylipäätänsä kierrätysyhteiskunnan rakentamiseen.

Mia Ranta-aho, johtaja, kestävä kehitys YIT

1. Käynnistimme jo helmikuussa kattavia toimenpiteitä varmistaaksemme henkilöstömme terveyden ja turvallisuuden, työmaidemme etenemisen ja toimintamme jatkuvuuden. Olemme lisäksi käynnistäneet useita säästötoimenpiteitä. Toistaiseksi työmaamme ovat hyvin käynnissä. Verkon kautta tapahtuvien näyttöjen ja sopimusten määrä on kasvanut nopeasti.

2. Henkilöstömme työskentelee mahdollisuuksien mukaan etänä ja pitää ryhmätapaamiset verkossa. Matkustaminen ulkomaille on kielletty. Olemme varautuneet työmaiden mahdolliseen pysäyttämiseen ja myöhemmin sujuvaan ylösajamiseen.

3. Koronavirus saattaa aiheuttaa jätehuollolle työvoimaan ja henkilöstön sairastumisiin liittyviä haasteita. Jätealan toimijat ovat yhteistyökumppaneitamme. Olemme pyytäneet heitä informoimaan kaikista toimintaamme liittyvistä vaikutuksista.

4. Loppuvuoden keskeisimmät tavoitteemme ovat henkilöstömme terveyden ja turvallisuuden, työmaiden toiminnan ja operatiivisen kassavirran turvaaminen.

Risto Pohjanpalo, yhteiskuntasuhteiden johtaja, Kuusakoski Recycling

1. Koronavirus on vaikuttanut meidän vastaanottamiemme materiaalien määrään. Toistaiseksi määrä on pudonnut hallitusti eikä romahdusta ole tapahtunut. Pitemmällä aikavälillä esimerkiksi terästeollisuuden tilausten väheneminen vaikuttaa tuotantoon, mikä vaikeuttaa teräsromun myyntiä. Kierrätysraaka-aineiden hinnat ovat jo nyt matalalla tasolla.

2. Poissaoloprosentti on normaalilla tasolla, jopa alempi kuin vuosi sitten. Lomia on pyritty keskittämään ja aloittamaan jo toukokuusta alkaen, jotta vähentyneeseen tuotantomäärään sopeudutaan.

3. Jos teollisuustuotanto romahtaa, myös kierrätettävät materiaalit vähenevät dramaattisesti. Ja myöskään jalostetuille kierrätysmateriaaleille ei ole kysyntää Suomessa tai edes maailmanlaajuisesti.

4. Toivon, että teollisuuden toimintakyky palaa ja elinkeinoelämä piristyy. Koronalla on pitkät jäljet myös kierrätysalaan.

Marko Printz, palvelu- ja kehitysjohtaja, Rosk’n Roll

1. Edustan kunnallista jätehuoltoa. Varsinainen jätehuolto sujuu hyvin, ja työntekijät ovat sekä meillä että urakoitsijoilla pysyneet terveinä.

2. Olemme huoltovarmuuskriittinen organisaatio, ja valmiussuunnitelmat olivat jo valmiina. Toki koronaan liittyen ne päivitettiin. Olemme varautuneet siihen, että vähintään kriittisten palvelujen, kuten terveydenhuollon, jätehuoltopalvelut saadaan pidettyä käynnissä, vaikka työvoimaa olisikin huomattavasti vähemmän.

3. Kauttamme kulkeva jätemäärä ei ole suuresti muuttunut. Erityisesti asunto-osakeyhtiöissä jätettä syntyy jonkin verran enemmän, ja alueellisten keräyspisteiden kuormitus on kasvanut. Vapaa-ajan asunnoissa jätemäärät ovat olleet paikoin jo kesäkauden tasolla. Haaste on varmistaa, että jätteenkeräyksen kuljettajat pysyvät terveinä.

4. Toivon, että jätteenkeräys ja käsittely toimii ja että työntekijät pysyvät terveinä. Ja olisi mahtavaa, jos pääsisi palaamaan etätöistä toimistolle. Hyvää työyhteisöä kaipaa, ja sen arvon on nyt tunnistanut.