Biomateriaalit kiertoon

KiertoPlus 26.11.2025

#grk #Kiertoravinne #munbio #Redono #rosknroll

MunBio on tutkimus- ja kehityshanke, joka keskittyy biomateriaalien kiertotalouteen. Hankkeessa yhdistetään neljän yhtiön erityisosaaminen.

Teksti: Sanna Lehtonen / Rosk’n Roll

MunBio on keväällä 2024 käynnistynyt hanke, jonka tavoitteena on luoda paikallinen biomateriaalien kiertotalouden ekosysteemi.

MunBiossa tähdätään tehokkaaseen ravinteiden kierrätykseen sekä puhtaampien biomassojen, lähiruuan, maanparannusaineiden ja elintarvikkeiden raaka-aineiden tuotantoon.

Lisäksi pyritään parantamaan kaatopaikka-alueiden vesienhallintajärjestelmää ja vähentämään kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormitusta.

Hankkeen takana on neljä yhtiötä: GRK, Kiertoravinne, Redono ja Rosk’n Roll. Tarkoitus on yhdistää yhtiöiden erityisosaaminen.

Hanke on paikallinen pilotti, jota voidaan tulevaisuudessa monistaa muille paikkakunnille.

Monipuolisia innovaatioita

Ekosysteemin toimivuutta testataan piloteilla, joilla selvitetään, onko innovaatioilla edellytyksiä teolliselle tuotannolle.

Hankkeessa testataan esimerkiksi kuituhampun kasvatusta biohiilen tuotannon raaka-aineeksi suljetulla kaatopaikka-alueella sekä biohiilen käytön vaikutusta sienten viljelyssä ja maanparannusaineena.

Lisäksi tutkitaan, millainen pidätyskyky biohiilen ravinteilla on nestemäisen lannoitteen katemateriaalina.

Veden biohiilisuodatuksella pyritään vähentämään kaupungin jätevedenpuhdistamolle johdettavan veden ravinnekuormitusta. Ravinnepitoisuuksia pyritään pienentämään jopa niin, ettei vettä tarvitsisi enää ohjata jätevedenpuhdistamolle vaan se voitaisiin esimerkiksi hyödyntää biomassan kasvatuksessa. Jos tämä onnistuu, hanke vähentää vesistöjen rehevöitymistä.

Hankkeessa tutkitaan myös biokaasulaitoksen kierrätysravinteen jalostusta lannoitteeksi mikrolevän ja muiden sisäviljelyratkaisujen tuotantoon.

Ministeriö rahoittaa osan

Pilotti tehdään Rosk’n Rollin Lohjan Munkkaalla sijaitsevalla jätekeskuksella.

Rosk’n Roll keskittyy biokiertotalouskonseptin kehittämiseen ja siihen liittyvien materiaali- ja energiavirtojen kuvaamiseen.

Tavoitteena on myös kehittää jätekeskuksen vesienhallintaa ja suljettujen kaatopaikka-alueiden jatkokäyttöä.

Redonon pilotin tavoitteena on muun muassa tehdä teollisuuden ja biokaasulaitoksen sivuvirroista kierrätyslannoitetta ja -ravinteita sisäviljelyyn.

Hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriön Ravinteiden Kierrätys -ohjelmasta, ja jokainen yritys rahoittaa hanketta myös itse.

Kuva: Hamppupelto jätetäyttöalueen päällä.

”Haluamme olla kehityksen kärjessä”

KiertoPlus 26.11.2025

#greendeal #jäteplus

Sweco on tyytyväinen lähdettyään mukaan green dealiin.
Sitoumuksesta saa monia hyötyjä, mutta rahoitusta
sitoumusten toteuttamiseen ei ole luvassa.

Teksti Anne Ignatius

Kiertotalouden green deal on lähtenyt käyntiin lupaavasti, arvioi hanketta koordinoiva ympäristöministeriön erityisasiantuntija Heikki Sorasahi.

Sitoumuksen on tehnyt syyskuussa 2025 noin 25 toimijaa, kuten kuntaa, maakuntaa ja yritystä. Määrä kasvaa koko ajan.

Kiinnostusta näyttäisi olevan enemmänkin ainakin sen perusteella, että Kiertotalous-Suomen järjestämät, aihetta käsittelevät tilaisuudet ovat vetäneet hyvin väkeä.

Sorasahi sanoo olevansa tyytyväinen sitoutujien määrään, vaikka myöntää, että sitoutuneita voisi olla enemmänkin.

– Yritykset ovat lähteneet liikkeelle aktiivisemmin kuin kunnat. Se on ymmärrettävää, koska yritysten on helpompi toimia ketterästi.

Kiertotalouden green deal on vapaaehtoinen sitoumus, jolla yritykset ja julkiset toimijat lupaavat vähentää luonnonvarojen käyttöä ja edistää kiertotaloutta.

Sitoumusten sisällöt vaihtelevat laidasta laitaan korjausrakentamisen edistämisestä kotimaisen kalan ja kasvisten lisäämiseen.

Sitoumusten toteutumista ja tuloksia mitataan niin, että jokainen mukana oleva taho raportoi etenemisestään joka kolmas vuosi Sitoumus2050-alustalla.

– Myöhemmin mukaan on tulossa laajempi arvio, jolla mitataan kokonaisuuden tuloksia ja vaikuttavuutta.

Materiaalien hiilijalanjälki näkyviin

Yksi mukaan lähteneistä yrityksistä on rakentamisen ja suunnittelun konsultointia tekevä Sweco.

– Haluamme olla kehityksen kärjessä, rakentamisen kiertotalouden kehityspäällikkö Meeri Mäkihelmi perustelee.

Mäkihelmen mukaan Green deal on yritykselle tärkeää myös strategisesti.

Swecon asiakkaat ovat sekä yksityisiä että julkisen puolen toimijoita, jotka rakennuttavat kaikkea asuinrakennuksista terminaaleihin, kouluihin ja datakeskuksiin. Monet asiakkaatkin haluavat kehittyä ja edistää kiertotaloutta.

Swecon yksi tavoitteista on tuoda rakennusmateriaalien hiilijalanjälki näkyviin jo varhaisessa vaiheessa, ennen rakennuslupavaihetta.

– Rakennuttajat tekevät merkittäviä päätöksiä esimerkiksi rakennusten runkoratkaisuista jo varhaisessa vaiheessa, kun päätetään, mistä materiaalista rakennus valmistetaan. Lisäksi suunnitelmat voidaan tehdä niin, että käytetään mahdollisimman vähän materiaaleja.

Toinen Swecon tavoite koskee infra- ja talorakentamisen vastuullisuustarkastelua. Tavoite on, että vuoteen 2035 mennessä 70 % yrityksen asiakkaista arvioi jo hankkeen kehitysvaiheessa eri valintojen kestävyysvaikutuksia ja tekee päätökset sen perusteella.

Sweco on jo pilotoinut asiakkaansa kanssa Helsingissä Koskelan varikolla hiilijohtamisen mallin, jonka avulla rakentamisen hiilipäästöjä voidaan vertailla. Malli tekee näkyväksi, millaisia kustannusvaikutuksia eri vähennystoimilla on.

Kaikki valinnat eivät lisää hankkeen kokonaiskustannuksia, vaikka hankkeen hiilipäästöt vähenevät.

Rahoitusta ei, muita hyötyjä kyllä

Miksi sitten sitoutuneita ei ole enempää? Heikki Sorasahin mukaan jotkut epäilevät sen hyötyjä, yrityksillä kun on paljon raportointivelvoitteita jo valmiiksi.

Monet ovat myös kyselleet, rahoittaako valtio sitoumusten toteuttamista.

– Sellaista porkkanaa ei kuitenkaan ole tulossa, hän sanoo.

Sorasahin mukaan sitoumus voi kuitenkin tuoda rahanarvoisia hyötyjä: viestinnällistä näkyvyyttä, mahdollisuuden uudistaa toimintaa ja uusia kontakteja, joiden kanssa voi muodostaa verkostoja tai ekosysteemejä.

Lisäksi Kiertotalous-Suomi ja Green Building Council Finland tarjoavat tukea sitoumusten valmisteluun ja yhteistyöhön

Swecon Meeri Mäkihelmi on samaa mieltä. Hän uskoo, että monelle organisaatiolle green dealiin sitoutuminen voi olla merkittävä ponnistus, koska kriteerit ovat kunnianhimoiset.

– Niiden miettiminen vaatii sisäistä työtä. Meidänkään ensimmäiset versiot esittämistämme tavoitteista eivät menneet sukkana läpi, vaan työstimme niitä lisää.

Mäkihelmen mielestä ponnistus kuitenkin kannatti. Sitoutuminen on puskenut Swecon tuote- ja palvelukehittämistä eteenpäin.

– Sitoutumalla pääsee mukaan edelläkävijöiden joukkoon. Samalla oppii muilta.

Poimintoja
sitoumuksista vuoteen 2035 mennessä

Kuopio: Korjausrakentamisen budjettiosuus nousee 16 %:sta 35 %:iin.
Nokian kaupunki: 75 %:ssa asuinrakennushankkeidentontinluovutuksista kiertotalouskriteerejä.
GRK: Kolminkertaistaa uusiomateriaalin vuosittaisen käytön.
Metsä Group: 3 uutta sivuvirtaan perustuvaa kaupallista tuotetta tai ratkaisua.
Orthex: Uusiutuvien ja kierrätettyjen materiaalien käyttö nousee 18 %:sta 85 %:iin.
Skanska: 48 hanketta, joissa hyödynnetään purettuja ja uudelleenkäytettäviä rakennustuotteita.

Yhteistyön vaalija

KiertoPlus 26.11.2025

#kaupungit #kiertotalous #Simola #Tampere

Teksti Anne Ignatius Kuvat Marjaana Malkamäki

Pari vuotta sitten Tampereen kaupungin kiertotalousasiantuntija Irina Simola halusi vaikuttaa siihen, miten kiertotalous huomioidaan kaupungin toiminnassa. Hän kutsui koolle asiantuntijoita organisaation eri yksiköistä – hankinnoista, konserni hallinnosta, infra- ja talonrakennuksesta, kaavoituksesta ja ympäristönsuojelusta – ja perusti epävirallisen kiertotalousverkoston.

Nyt verkostolla on Teams-ryhmä ja säännöllisiä kokoontumisia neljästi vuodessa.

– Kokoontumiset ovat lisänneet yhteistä ymmärrystämme ja näkemystämme kiertotaloudesta. Verkosto on myös madaltanut raja-aitoja ja helpottanut yhteydenpitoa, Simola sanoo.

Tampere sitoutui kiertotalouden green dealiin keväällä 2025. Esimerkiksi sen valmistelussa kiertotalousverkostosta oli suurta apua.

– Yksin on mahdotonta saada muutosta aikaan. Kiertotalouden edistäminen edellyttää yhteistyötä.

Kunnilla on paljon paikkoja vaikuttaa rakentamisen käytäntöihin.

Irina Simolan mielestä Tampere huomioi kiertotalouden jo verrattain hyvin. Kehitettävää toki riittää sekä Tampereella että kunnissa yleensä.

Kiertotalouden hyötyjä ei aina ole helppo osoittaa, mutta kunnissa pitäisi pystyä näkemään hyödyt pitkälle tulevaisuuteen. Kunnilla kun on iso rooli siinä, miten kaupunkia rakennetaan ja kehitetään kestävästi.

– Kunnilla on paljon paikkoja vaikuttaa rakentamisen käytäntöihin esimerkiksi maankäytössä ja kaavoituksessa tai julkisissa hankinnoissa.

Kunnat ovat jo pilotoineet hankintojen kiertotalouskriteereitä. Simolan mielestä yksittäisistä pilotoinneista pitäisi siirtyä siihen, että kiertotaloutta edistetään hankinnoilla siten, että se on osa vakiintunutta toimintaa.

Ylipäätään hänestä tarvittaisiin mittareita, joilla kiertotalouden edistymistä ja vaikutusta luonnonvarojen käyttöön voitaisiin paremmin seurata.

– Näin voitaisiin muodostaa tilanteesta kokonaiskuva. Nyt seurataan liikaa yksittäisiä hankkeita ja niiden onnistumisia.

Jos kokonaisuus olisi paremmin hanskassa, myös viestintä olisi helpompaa

– Me insinöörit ajattelemme helposti, että asioistakannattaa viestiä vasta sitten, kun kaikki on valmista.

Kuitenkin viestintä on keskeisessä roolissa siinä, miten kiertotaloutta saadaan vietyä eteenpäin ja miten kiertotalouden eteneminen tehdään näkyväksi.

Tampereella monia olennaisia, kiertotalouteen liittyviä asioita on viety ylätasolle ja kaupungin strategiaan. Se on Simolan mielestä hyvä alku, vaikka käytäntöön viemisessä on vielä kehitettävää.

– Siirtymän pitäisi olla nopeampaa, mutta toisaalta nyt kaikki tietävät, että kiertotalous ei ollut mikään hype, joka oli ja meni, vaan aivan fundamentaalinen asia ympäristön ja talouden kannalta.

Kiertotalous on jo osana taloutta ja arvoketjuajattelua.

Irina Simola kehuu kaupunkien yhteistyötä ympäristöministeriön ja Syken kanssa. Kuitenkin yhteistyö voisi hänen mielestään olla vielä tiiviimpää.

– Tällä meidän tasollamme yhteensovitamme ja sovellamme monenlaista lainsäädäntöä käytäntöönpäivittäin.

Parannettavaa voisi Simolan mielestä olla vielä siinä, että sääntelyn toimeenpano ja seuranta nähtäisiinkiinteänä osana lainsäädännön valmistelua. Lainsäädännön toimeenpanoon ja toimivuuden seurantaan kun ei välttämättä panosteta niin, että toimeenpanosta koottaisiin tietoa, jota hyödynnettäisiin uuden lainsäädännön valmistelussa.

Irina Simola on ollut mukana kiertotalouskuvioissa ensimmäisestä kiertotalouspaketista lähtien. Euroopan komissio julkaisi sen joulukuussa 2015.

Edelleen hän on innostunut ja motivoitunut työstään. Hän kokee, että saa tehdä töitä kestävämmän tulevaisuuden eteen.

– Kiertotalous on niin laaja ja monialainen. Sekin kiehtoo, että heti ei tule valmista. Tämä tuliesiin kiertotalouden green dealinkin valmistelussa.

– Se meni läpi jonkinlaisella väsymystaktiikalla,hän sanoo ja nauraa.

Vahvuutenaan hän pitää sitä, että hän on työskennellyt erilaisissa organisaatioissa. Hänelle on luontevaa vaihtaa näkökulmaa yksityiskohdista laajempaan.

– Vaikka maailmaa ei saisi kerralla valmiiksi, niin on tärkeää viedä sitä oikeaan suuntaan.

Luonto hyötyy pienistäkin teoista

KiertoPlus 26.11.2025

#kiertotalous #luontokato #maankäyttö #vauramo

Kiertotalous voi ratkaista tai pahentaa luontokadon ongelmia.

Kiertotaloudella on suora vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Luontokadon maankäyttöön liittyvistä juurisyistä jopa 90 % johtuu neitseellisiä raaka-aineiden kulutuksesta sen sijaan,että materiaaleja kierrätettäisiin.

– Näin ollen kiertotalous voi olla ratkaisevassa asemassa luontokadon estämisessä, sanoo suunnittelu- ja konsultointiyritys Rambollin ympäristöasiantuntija Saara Vauramo.

Hyvä tilaisuus tukea luonnon monimuotoisuutta on esimerkiksi silloin, kun jätekeskusalue, kuten kaatopaikka, otetaan pois käytöstä. Jos alue suunnitellaan fiksusti, sillä voi olla useita positiivisia vaikutuksia sekä luonnon että ihmisten viihtyvyyden kannalta.

Näin on tehty esimerkiksi Helsingissä, jossa entisen kaatopaikan tilalle on rakennettu laaja ulkoilualue Vuosaarenhuippu.

– Koronan aikana näimme, miten suuri merkitys lähiluonnolla on myös ihmisille.

Suunnittelu avainasemassa

Toisaalta kiertotalous voi myös pahentaa luontokatoa. Esimerkiksi uudella kiertotalousalueella voi olla tuhoisia vaikutuksia paikalliseen luontoon, jos perustamisessa ei huomioida luonnon monimuotoisuutta.

– Jos kiertotalousalueen alta pitää hakata metsää, kiertotalous huonontaa luonnon monimuotoisuutta.

Vauramo painottaa, että luonnon monimuotoisuus on tärkeää huomioida niin alueen sijoittamisessa, toiminnassa kuin toiminnan jälkeen.

– Eri vaiheissa vaaditaan erilaisia tekoja, mutta aina se pitää huomioida.

Terveisiä ammattilaisille

Mitä yksittäinen kiertotalousalan työntekijä voi tehdä? Saara Vauramo kehottaa ottamaan luontoasiat aktiivisesti esiin omassa työyhteisössään.

– Ne eivät nouse keskusteluun, ellei joku ota niitä puheeksi.

Luontoteot ovat usein pieniä tekoja. Jo sillä on kokonaisuuden kannalta merkitystä, onko työpaikan pihalla tai parkkipaikan vieressä laaja nurmikko vai niitty.

– Pienistä alueista voi muodostua pölyttäjille merkittävä alue yhdessä kaupungin viherrakentamisen kanssa. Niityn ylläpitäminen on myös halvempaa kuin nurmikon, ja lisäksi se on kaunis.

Vauramo iloitsee siitä, että kiertotalousalalla toimii jo nyt monia yrityksiä, joiden strategia on edistää luonnon monimuotoisuutta. Se antaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja mahdollisuuden profiloitua.

– Tarvitsemme suuria rakenteellisia muutoksia, mutta myös pieniä tekoja pitää arvostaa.

Kuva: Kristine Cinate, Unplush

Yhteistyötä pohjoisen jätehuoltoon

KiertoPlus 16.10.2024

#arcticwasteforum #jätehuolto #yhtesityö

Arktisen alueen jätteet käsitellään jatkossa nykyistä järkevämmin. Tuore hanke luo yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan välille.

Teksti Leena Salokoski

Kun Pohjois-Suomessa erilliskerätään jätteitä, ne kuljetetaan jatkojalostettavaksi etelän käsittelylaitoksiin. Esimerkiksi muovi saattaa kulkea Lapista etelärannikolle asti. Käsittelylaitosten perustaminen pohjoiseen ei ole ollut kannattavaa. Mutta entä jos maat tekisivät yhteistyötä?

Tällä hetkellä rajojen yli kulkee lähinnä poltettavaa jätettä, mutta erilliskerättyjen jätteiden kuljettamisessa ja käsittelyssä yhteistyötä ei juuri tehdä, kertoo Kajaanin ammattikorkeakoulun KAMKin johtava kiertotalousasiantuntija Outi Laatikainen. Tähän on tulossa muutos.

Lisää töitä, vähemmän kuljetuksia

KAMKin vetämä hanke selvittää, voisiko rajat ylittävää yhteistyötä tehdä nykyistä tiiviimmin. Nordic Waste Management Vision -hanke (NOWA) on käynnissä vuosina 2023–2025. Tähän mennessä on selvitetty, missä ja miten paljon erilaisia jätteitä arktisella alueella syntyy. Tarkastelussa oli 15 jätejaetta, joista muovin, tuhkien ja biojätteen paikallista jatkojalostamista hanke nyt selvittää.

– Etsimme ratkaisuja, joilla voimme tuottaa hyötyjä pohjoisille alueille. Paikallinen jalostaminen toisi pohjoiseen esimerkiksi työpaikkoja ja vähentäisi jätteiden tarpeetonta kuljetusta etelään, Laatikainen sanoo.

Biojätteitä Norjaan?

Kierrätysvaatimukset kiristyvät, ja esimerkiksi biojätettä kerätään kaikissa alueen maissa yhä useammasta kiinteistöstä. Määrät ovat kuitenkin pieniä, joten yhteistyön merkitys korostuu.
– Norjassa on suunnitteilla biokaasulaitos lähelle Suomen rajaa. Se voisi olla sopiva paikka myös pohjoisen Suomen biojätteiden käsittelylle ainakin turistisesongin aikana.
Muovien jatkojalostusteknologiat puolestaan kehittyvät nopeasti, ja pienten erien paikallinen jatkojalostus on pian kannattavaa.

Uusi foorumi keskustelulle

NOWA-hanke perustaa tämän vuoden aikana Arctic Waste Forumin, joka toimii jatkossa valtioiden rajat ylittävänä jätealan yhteistyöverkostona. Suomesta hankkeen kumppaneina ovat Haurun Jäteauto Oy, Kiertokaari Oy ja Macon Oy. Foorumiin ovat tervetulleita kaikki alan toimijat, jotka haluavat olla mukana kehittämässä pohjoisten alueiden jätehuoltoa.

Lisätietoa: www.arcticwasteforum.com.

KUVATEKSTI:
Nowa-hankkeen pohjoismainen ryhmä tutustui Syklo Oy:n kierrätyslaitokseen Oulussa.

Kategoria: KiertoPlus