Stipendit: Biomuovit haastavat muovin pakkauksissa

Jäteplus 1/2024 11.9.2024

Biomuovin ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi selluloosalla siten, että se hajoaa kompostissa helpommin kuin alkuperäinen biomuovi.

Teksti Anna Simola

Biomuovit ovat biomassasta valmistettuja muoveja, joita voitaisiin hyödyntää tietyissä pakkausmateriaaleissa samoin kuin perinteisiä muoveja. Polylaktidista (PLA) valmistetun biomuovin on huomattu soveltuvan muun muassa lyhytaikaisten tuotteiden, kuten salaattien ja vihannesten, säilytykseen, ja sitä onkin hyödynnetty niiden pakkausmateriaalina. PLA:sta valmistetut pakkaukset hajoavat optimaalisissa kompostointiolosuhteissa, joskin hajoaminen vie aikaa.

Tutkin Itä-Suomen yliopistoon tekemässäni pro gradu -työssäni, miten mikrokiteisen selluloosan lisääminen vaikuttaa PLA:sta valmistetun biomuovin hajoamiseen kompostiolosuhteissa. Mikrokiteisen selluloosan lisäämisen tarkoitus oli edistää materiaalin hajoamista ja parantaa biomuovin ominaisuuksia, kuten kovuutta.

Tutkimus osoitti, että mikrokiteisen selluloosasta (MCC) ja PLA:sta valmistettu biokomposiitti (PLAMCC) hajosi paremmin kuin PLA-biomuovi. Tutkimuksessa-materiaaleja (sekä PLA- että PLAMCC-materiaaleja) hajotettiin laboratoriokokeessa kahden kuukauden ikäisessä yhdyskuntakompostissa. Hajoamista tutkittiin hiilidioksidin tuottona sekä materiaalin massahäviönä että fysikaalista ja kemiallista hajoamista mittaavilla menetelmillä.

Selvisi, että biomuovin hajoamista voidaan edistää lisäämällä siihen mikrokiteistä selluloosaa. Hiilidioksidin tuoton perusteella voidaan sanoa, että PLA ja PLAMCC ovat biohajoavia ja niiden hajoaminen alkoi 28 päivää kestäneen seurantajakson aikana.

Massahäviöstä eli materiaalien massan keventymisestä selvisi, että PLAMCC hajosi kokeen aikana paremmin kuin PLA. Myös kemiallisessa hajoamisessa eli materiaalin sisäisten kemiallisten sidosten hajoamisessa selvisi, että PLAMCC hajosi kemiallisesti enemmän. Tuloksissa PLA-materiaalin pinnassa näkyi selkeitä halkeamia, kun taas PLAMCC:n havaittiin hajonneen pinnan lisäksi myös materiaalin sisältä.
Kaikkineen tulokset siis osoittivat, että molemmat materiaalit soveltuvat pakkausmateriaaleiksi biohajoavuuden puolesta.



Jätehuoltoyhdistys myönsi Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden kandidaatille Anna Simolalle stipendin opinnäytetyötä varten. Hänen työnsä Polylaktidin ja mikrokiteisen selluloosan ja niiden biokomposiitin biohajoavuus kompostissa valmistui keväällä 2024.

Kuva Sadegh Shafiee Pixabaystä.

Näin selviät raportoinnista jouhevasti

KiertoPlus 10.9.2024

Kuva vastuullisuusraportointi

Vastuullisuusraportointi alkaa koskea entistä useampia yrityksiä. Mikä kaikki muuttuu? Miten uusista velvollisuuksista selviää?

Teksti Anne Ignatius

Entistä useampi jätehuoltoalankin yritys joutuu pian raportoimaan vastuullisuudestaan. EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD velvoittaa jatkossa myös pk-yrityksiä kertomaan, miten ne huomioivat muun muassa ympäristön toiminnassaan. Direktiivi ei koske heti kaikkia yrityksiä, vaan velvollisuudet astuvat voimaan portaittain yrityksen koon mukaan.

Uusi tapa raportoida voi tuntua raskaalta, mutta laadun- ja jatkuvuudenhallintaan liittyviä palveluja myyvän Arterin vanhempi vastuullisuuskonsultti Appu Haapio-Karjalainen lohduttaa, että läheskään kaikki yritykset eivät joudu aloittamaan raportointia alusta. Esimerkiksi aiemmin tehtyjä laatu- ja ympäristöjärjestelmien dokumentaatioita voi hyödyntää myös tässä.

– Vastuullisuus ei ole rakettitiedettä. Pitää vain istua alas ja aloittaa.

Pari vinkkiä tekemiseen

Raportointi aloitetaan tekemällä niin sanottu kaksinkertainen olennaisuusanalyysi. Siinä yritys arvioi olennaisia kestävyysseikkoja. Olennaista on esimerkiksi se, miten toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan ja millaisia taloudellisia mahdollisuuksia kestävyysseikat voivat tuoda liiketoiminnalle.

Analyysin tekemisen ohjenuoraksi on laadittu 12 standardia alakohtineen. Ohjeet eivät ole yksiselitteisiä määräyksiä, vaan ne antavat raamit toiminnan arvioimiseen. Ne pitävät sisällään yli 80 raportoitavaa kokonaisuutta ja yli 1 100 tietovaatimusta. Jokaista kohtaa ei kuitenkaan tarvitse raportoida, vaan ainoastaan olennaiset.

– Yrityksiltä vaaditaan rohkeutta tunnistaa olennaiset asiat. Liian yksityiskohtainen raportointi ei ole tarpeen, ja toisaalta liian suppea raportointi ei anna riittävää kuvaa toiminnasta.

Koko arvoketju arvioidaan

Kaksinkertainen olennaisuusanalyysi tehdään joka vuosi. Urakkaa ei kuitenkaan tarvitse aloittaa aina alusta, vaan johtoryhmä voi käydä läpi edellisen vuoden analyysin ja katsoa, onko esimerkiksi liiketoiminnassa tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Muuttuneet kohdat arvioidaan alusta, esimerkiksi jos mukaan on tullut uusia alihankkijoita.
Kestävyysselvityksessä yrityksen pitää näet huomioida koko arvoketju, ei vain oman yrityksensä toiminta.
Näin ollen uusi direktiivi koskee lähestulkoon kaikkia yrityksiä koosta riippumatta.

– Vaikka raportointivelvollisuus ei koskisi omaa yritystäsi, se on aivan varmasti osa jonkun toisen yrityksen arvoketjua. Siksi jatkossa pienten yritysten tulee varautua isojen yritysten kestävyyttä koskeviin tietopyyntöihin.

Raportoidun tiedon pohjalta pitää tehdä kestävyysselvitys. Se liitetään osaksi toimintakertomusta.
Kestävyysselvitys pitää varmentaa samaan tapaan kuin kirjanpito. Suomessa kestävyysselvityksen tarkastavat siihen koulutetut tilintarkastajat.

Monia hyötyjä

Raportointivelvollisuus liittyy EU:n vihreään siirtymään. Appu Haapio-Karjalainen näkee muutoksessa monia hyviä puolia. Se auttaa sijoittajia ja kuluttajia vertailemaan eri yritysten vastuullisuutta ja ohjaa rahaa yrityksille, jotka ratkaisevat kestävyyshaasteita. Se lisää avoimutta ja yhdenmukaistaa lainsäädäntöä eri maiden välillä, mikä taas poistaa viherpesua.

– Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Uudet velvoitteet voivat myös tuoda uusia bisnesmahdollisuuksia.

Työ helpottuu kokemuksen karttuessa

Hyvä uutinen on se, että kaiken ei tarvitse olla valmista ensimmäisessä kestävyysselvityksessä. Kehitystyön suuntaviivojen olisi kuitenkin hyvä olla mietittyinä.

– Aluksi kestävyysselvityksen laatiminen lisää byrokratiaa ja vaatii selvittelyjä, mutta kerta kerralta työ muuttuu helpommaksi.

Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin ja kestävyysselvityksen voi tehdä itse, tai työtä varten voi palkata konsultin. Jos kääntyy konsultin puoleen, kannattaa pyytää tarjous ainakin muutamalta ja pyytää erittelemään, mitä kaikkea hinta sisältää.

Lisätietoa kestävyysraportoinnista ja kaksinkertaisesta olennaisuusanalyysistä voi hankkia EU:n sivuilta ja erilaisista kaupallisista webinaareista ja koulutuksista.


Aikataulu

  • Isot pörssiyritykset eli NFRD-direktiivin alaiset yritykset: raportointivelvoite alkoi 1.1.2024, raportit julkaistaan 2025.
  • Suuret yritykset: raportointivelvoite alkaa 2025, raportit julkaistaan 2026.
    Suureksi katsotaan yritys, joka täyttää kaksi seuraavista: yli 40 miljoonan euron liikevaihto, yli 250 työntekijää tai yli 20 miljoonan euron tase.
  • Pörssilistatut pk-yritykset: raportointivelvoite alkaa 2026, raportit julkaistaan 2027.

Tavoitteena aktiivisempi yhdistys

KiertoPlus 10.9.2024

Jätehuoltoyhdistyksen toiminnanjohtaja Anu Patrikainen

Anu Patrikainen pääsi unelmatyöhönsä, kun hänet valittiin JHY:n toiminnanjohtajaksi. Hän haluaa vahvistaa kiertotalousalaa yhdessä jäsenten kanssa ja tarjota lisää mahdollisuuksia verkostoitua.

Teksti Anne Ignatius Kuvat Susanna Kekkonen

Kuin minulle tehty työ! Niin Anu Patrikainen ajatteli syksyllä 2023 luettuaan Jätehuoltoyhdistyksen kanavista uutisen, jonka mukaan yhdistys etsii toiminnanjohtajaa. Patrikainen on yhdistystoiminnan, verkostojen johtamisen ja tapahtumien tuottamisen konkari. Lisäksi hän tuntee suurta paloa kiertotaloutta kohtaan.

Työhakemukseen hän kirjoitti, että toiminnanjohtajana hän pyrkisi kehittämään alan yhteishenkeä, verkostoitumista ja osaamista raikkaalla otteella. Hän ajatteli silloin ja ajattelee edelleen, että kyseessä ei ole yksilösuoritus, vaan tavoitteisiin on parasta pyrkiä yhteistyössä hallituksen ja jäsenten kanssa.
Työ alkoi tammikuussa 2024. Hän on ensimmäinen yhdistykseen palkattu toiminnanjohtaja.

Motivaatio työhön lähtee kestävyysmurroksen edistämisestä.

– Haluan tehdä oman osani kestävyysmurroksen eteen. Koen, että pystyn siihen parhaiten tekemällä tällaista työtä.

Patrikaisen mielestä on kiehtovaa, että kiertotalousalalla tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin satsataan niin paljon. Sekin kiehtoo, että yhdistyksen jäsenet ja koko ala edustavat niin monipuolisesti kiertotalouden eri alueita.

Alan ammattilaisista osa tekee työkseen neuvontaa, osa parantaa logistiikkaa, osa kehittää uusioraaka-aineita, osa tähtää kaatopaikkakaasujen hallintaan ja niin edelleen. Kaikilla on yhteinen päämäärä.
Myös JHY:n hallitus edustaa monipuolisesti eri aloja, ja joukkoa täydennetään syksyn syyskokouksessa.

– Tämä ei todellakaan ole pysähtynyt ala. Koko taloutta ohjataan kiertotalouden suuntaan.

Patrikainen on tehnyt työtään puolisen vuotta. Jo nyt hän pystyy sanomaan, että työ on juuri hänelle sopivaa: konkreettista ja kiinnostavaa. Patrikaisen on tarkoitus olla yhdistyksen kasvot ja henkilö, johon on helppo olla yhteydessä. Toiminnan johtamisen lisäksi hän järjestää Jätehuoltopäivät, huolehtii viestinnästä, ylläpitää jäsenrekisteriä ja suunnittelee ja hoitaa taloutta ja muita hallinnollisia töitä. Työaika on 60-prosenttinen, ja hän tekee sen pääsääntöisesti maanantaista keskiviikkoon.

Jätehuoltopäivät on yhdistykselle tärkeä tapahtuma ja tulee olemaan jatkossakin. Patrikaisen visioissa toimintaa voisi kuitenkin olla ympäri vuoden. Millaista toiminta voisi olla, sitä hän ei ole vielä visioinut kovin tarkasti. Hän haluaa ensin tietää, millaisia tarpeita ja toiveita yhdistyksen jäsenillä ja hallituksen jäsenillä on.

– Itseäni kiinnostaa myös se, miten JHY voisi vahvistaa yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa.

Yhteistyötä on toki jo nyt. Yhdistys jakaa stipendejä opinnäytetöitä varten, ja vuonna 2022 järjestettiin opinnäytetyökilpailu ja siihen liittyvä seminaari.

– Koen, että yhteistyössä oppilaitosten kanssa on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia.

Anu Patrikainen työskentelee kotonaan. Erakoitumista hän välttää tutustumalla alan ihmisiin etäkahveilla ja osallistumalla alan tilaisuuksiin paikan päällä. Patrikainen uskoo, että verkostoitumisesta on hyötyä sekä hänelle että yhdistykselle. LinkedInissä hän on aktiivinen myös vapaa-ajallaan. Ala ja sen uutiset vetävät mukaansa.

– Linkkarissa näkyvät eri alojen tekijät. Välillä positiivista pöhinää on ehkä liikaakin, mutta toisaalta voiko sitä olla elämässä liikaa?

Syksystä lähtien Jätehuoltoyhdistyksen yhteisöjäsenillä ja jäsenyydestä kiinnostuneilla on mahdollisuus kutsua toiminnanjohtaja kylään. Idea on, että Patrikainen vierailee kerran kuussa yhteisöjäsenten työpaikoilla kertomassa yhdistyksen toiminnasta ja kuulemassa jäsenistön kuulumisia. Pääasiassa hän pystyy vierailemaan pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla työskentelevien kannattaa olla häneen yhteydessä.

Toiminnanjohtaja Anu Patrikainen
Syksystä lähtien Jätehuoltoyhdistyksen yhteisöjäsenet voivat kutsua toiminnanjohtaja Anu Patrikaisen kylään. Idea on keskustella yhdistyksen toiminnasta ja jäsenten alaa koskevista ajatuksista.

Jätehuoltoyhdistyksellä on pitkät perinteet. Se on perustettu vuonna 1987 – aikana, jolloin kestävästä kehityksestä jo puhuttiin mutta kiertotalous-sanaa käytti tuskin kukaan. Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman Kielikellon artikkelin mukaan ”kiertotalous” nousi otsikoihin vuonna 2014.

Patrikainen toivoo, että hän pystyy antamaan sen jäsenille eväitä tärkeään ja pitkäjänteiseen työhön.
Lisäksi hän toivoo, että hän pääsee perehtymään jätehuolto- ja kiertotalousalaan ja sen tekijöihin entistä syvemmin.

Työn ulkopuolella hän haaveilee räsymaton kutomisesta. Kun on koko ikänsä tehnyt toimistotöitä, kaipaa välillä sitä, että voi tehdä käsillä. Räsymaton kutominen on terapeuttista – ja edistää kiertotaloutta.

Kuka Anu Patrikainen?

Työskentelee Jätehuoltoyhdistyksen toiminnanjohtajana.
Asuu Keravalla vuoroviikoin kahden lapsensa kanssa.
Opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineenaan ympäristönsuojelutiede, MMM. Suorittanut myös johtamisen erikoisammattitutkinnon.
Harrastaa sählyä, uimista ja kirja-arvostelujen kirjoittamista.
Verkostoituu mielellään eri tilaisuuksissa ja LinkedInissä. linkedin.com/in/anu-patrikainen/.

Yle kannusti keräämään roskia luonnosta

KiertoPlus 11.9.2023

Kuvassa meteorologi Anniina Valtonen pitelee vaaleanpunaista roskapussia käsissään.

Ylen Miljoona roskapussia -kampanja sai suomalaiset taistelemaan roskaantumista vastaan. Kampanjan tavoitteena oli kertoa, miten tärkeää on kerätä roskia ympäristöstä.

Teksti Riina Nygrén Kuva Johanna Kannasmaa / Yle

Miljoona roskapussia -kampanja näkyi Ylen kanavissa huhtikuusta kesäkuuhun. Miten kampanjaidea syntyi, vastaava tuottaja Pia Louhivuori?

Monet heittävät roskia maahan ja luontoon. Halusin keksiä keinon, jolla voi kannustaa ihmisiä edistämään luonnon siisteyttä. Itse olen kerännyt roskia vuodesta 2020.

Ylellä on ollut aiemmin Miljoona linnunpönttöä -kampanja, joten ajattelimme lähteä yhtä isosti liikkeelle. Nimi on hauska ja herättää huomiota, vaikka miljoonan kerätyn pussin rajaa ei rikottukaan.

Ketkä kampanjaan osallistuivat ja miksi?

Kaupungit ja kunnat lähtivät innokkaasti kampanjan kumppaneiksi. Roskaantuminen vie ison siivun niiden budjetista joka vuosi.

Mukaan lähti myös ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjä ja harrastusporukoita.

Kaikenikäiset ihmiset raportoivat ahkerasti keräysmääriään laskuriin. Uskon ihmisten motivoituvan siitä, että oma lähiympäristö siistiytyy. Konkreettinen tekeminen voi myös helpottaa ympäristöahdistusta.

Miten kampanja saavutti tavoitteensa?

Ylen kanavilla kampanja tavoitti miljoonia ihmisiä, ja roskia kerättiin luonnosta yli 200 000 kappaletta.

Esimerkiksi monet kirjastot ympäri Suomen ottivat roskapihdit lainausvalikoimaan, mikä toivottavasti kannustaa keräämään roskia jatkossakin.

Toivon, että kampanja vaikutti myös heihin, jotka ovat suhtautuneet roskaantumiseen huolettomammin. Ehkä he nyt ajattelevat kahdesti ennen kuin heittävät roskan maahan.

Millaisia terveisiä lähetät jätehuollon ammattilaisille, jotka miettivät vastaavan kampanjan järjestämistä?

Kampanjan aikana meiltä kysyttiin, mihin kerätyt roskat tulisi viedä ja kuinka ne lajitellaan.

Jos järjestää keräyskampanjan, kannattaa varmistaa, että roska-astioita on saatavilla ja että ne tyhjennetään säännöllisesti.

Lisäksi tutut kampanjakasvot toivat kampanjalle näkyvyyttä ja uskottavuutta. Tällaisen kampanjan on hyvä olla myös hauska ja kannustava. Pelkkä sormen heristäminen ei toimi.

Fortum selvittää pilottihankkeessaan, voiko jätteenpoltosta talteen otetusta hiilidioksidista valmistaa uusia materiaaleja.

Teksti Anne Ignatius Kuva Fortum

Öljyn ja muiden fossiilisten raaka-aineiden kulutus kasvaa nopeammin kuin kierrätys. Se johtaa siihen, että kestävistä materiaaleista tulee olemaan suurta pulaa, jopa enemmän kuin energiasta.

Muun muassa näin Fortumin Carbon2x-hankejohtaja Tony Rehn taustoittaa sitä, miksi hänen työnantajansa on lähtenyt toteuttamaan Carbon2x-pilottihanketta.

Hankkeen tarkoitus on ottaa talteen jätteenpoltosta syntyvä hiilidioksidi ja valmistaa siitä uusia materiaaleja.

Pelkästään Euroopassa poltetaan vuosittain 100 miljoonaa tonnia jätettä. Rehn painottaa, että materiaalien kierrätys on aina paras vaihtoehto.

– Kaikkea ei kuitenkaan voi kierrättää, joten osa jätteestä on pakko polttaa energiaksi entisen kaatopaikkaamisen sijaan.

”Muovin kysyntä kasvaa”

Jätteen polttamista kritisoidaan muun muassa siksi, että poltettaessa muodostuu haitallisia hiilidioksidipäästöjä. Rehn ei kuitenkaan näe hiilidioksidia ainoastaan pahana asiana vaan myös arvokkaana raaka-aineena silloin, kun se hyödynnetään oikein.

Hiilidioksidista voidaan näet valmistaa esimerkiksi muovia.

– Kylmä realiteetti on, että muovin kysyntä kasvaa, halusimme tai emme. Muovin valmistamiselle täytyy löytyä kestävä vaihtoehto. Carbon2x on yksi vastaus tähän, Rehn sanoo.

Myös metaanin ja etanolin raaka-aine

Hankkeessa jätteen polttamisesta vapautuva hiilidioksidi otetaan talteen. Kun hiilidioksidi laitetaan reagoimaan vedyn kanssa, siitä muodostuu hiilivetyjä, joita Fortum pilotissaan jatkojalostaa. Hiilivedystä voidaan valmistaa paitsi erilaisia muoveja myös esimerkiksi kemikaaleja, kuten metanolia ja etanolia.

Hiilidioksidia on otettu talteen monissa projekteissa ennen Fortum aloittamaa hankettakin. Fortumin pilotissa uutta on se, että erilaisia talteenottotekniikoita käytetään ja testataan nimenomaan jätteenpoltossa.

Projektin ensimmäinen osa tehtiin keväällä 2022 Fortumin Riihimäen jätteenpolttolaitoksessa. Silloin selvitettiin, soveltuvatko jätteenpolton savukaasut tähän tarkoitukseen – kyllä soveltuvat – ja konvertoitiin eli muunnettiin hiilidioksidia metaaniksi.

Seuraavassa osassa testataan, miten hiilidioksidi ja metaani muutetaan muoviksi.

Muovia vielä tänä vuonna

Toistaiseksi hiilidioksidista valmistettua muovia ei ole markkinoilla, mutta Fortumin tavoite on valmistaa sitä pieniä määriä vielä vuoden 2023 aikana.

Koska käyttö yleistyy, sitä Tony Rehn ei uskalla veikata. Mutta hän on varma, että tulevaisuudessa hiilidioksidista valmistettua muovia käytetään esimerkiksi elintarvikkeiden pakkauksissa, tekstiiliteollisuudessa ja elektroniikan valmistuksessa.

Syynä hän pitää sitä, että muovi on äärimmäisen hyvä materiaali. Kuitenkin muovin valmistuksessa käytettävä öljy on pakko korvata jollakin tavalla.

Toinen vaihtoehto on kehittää biopohjaisia raaka-aineita. Niiden varaan Rehn ei laske, koska silloin muovin valmistukseen pitää käyttää maapinta-alaa. Sekään ei kuitenkaan ole kestävää isossa mittakaavassa.

Valmistaminen vie sähköä

Hiilidioksidipohjaisen muovin valmistaminen ei ole halpaa. Isoimmat kustannukset tulevat sähkön kulutuksesta. Hiilivedyn vety täytyy pilkkoa vedestä, mikä vaatii paljon sähköä.

Kumoaako suuri sähköntarve projektin hyödyt?

Tony Rehnin mielestä ei. Kierrätettäväksi kelpaamatonta jätettä syntyy joka tapauksessa niin paljon, että jätettä täytyy jatkossakin polttaa. Hänestä olisi hullua olla ottamatta siitä syntyvää hiilidioksidia talteen ja olla käyttämättä sitä uudestaan.

Lisäksi sähkö tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä.

Rehnin mukaan Fortumin ensisijainen tarkoitus on se, että hiilidioksidia aletaan ottaa talteen yrityksen omissa laitoksissa. Silti katse siintää myös muualle Eurooppaan.

Euroopassa toimii lähes 500 jätteenpolttolaitosta. Jos niistä puoletkin alkaisi kerätä talteen hiilidioksidipäästöjä, puhuttaisiin merkittävästä parannuksesta.

Merkityksellistä työtä

Tony Rehn on vetänyt Carbon2x-ohjelmaa vajaat kaksi vuotta. Hän pitää työtään mielenkiintoisena ja vaikuttavana.

– Työllä on aidosti yhteiskunnallista merkitystä.

Myös Fortumin sisällä pilottiin on suhtauduttu myönteisesti. Mukana on työntekijöitä useilta eri sektoreilta paitsi talon sisältä myös eri yliopistoista ja pk-yrityksistä myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

Työn ote on rivakka.

– Tarkoitus ei ole, että teemme ensin monta vuotta kehitystyötä ja vasta sen jälkeen kokeilemme, miten eri tekniikat toimivat. Sen sijaan haluamme rohkeasti testailla innovaatioita ja edetä nopeasti.

Tony Rehn kertoo Carbon2x-pilottihankeesta Jätehuoltopäivillä keskiviikkona 5.10.2023.