Kiertotalouden ekosysteemit edistävät yhteistyötä

JätePlus 3/2020 16.11.2020

Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää yritysten välistä yhteistyötä.
Kiertotalouden ekosysteemit eli eräänlaiset verkostot auttavat yhteistyön rakentumisessa ja kiertotalouden mukaisten ratkaisujen toteuttamisessa.

Teksti Anni Paavilainen

Suomen tavoite on olla kiertotalouden kärkimaa vuonna 2025. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta keinot kiertotalouteen siirtymiseksi ovat vielä monelta osin epäselviä.

Varmaa on, että yhteistyötä yli toimialarajojen tarvitaan paljon. Meitä kaikkia tarvitaan eri rooleissa ja eri tasoilla aina yksityishenkilöistä yrityksiin, ekosysteemeihin, valtioihin ja globaaliin yhteistyöhön.

Kiertotalous ei ole jotain, joka liimataan nykyisten tuotannon ja kulutuksen tapojemme päälle. Sen on tarkoitus muuttaa niitä pysyvästi ja radikaalisti parempaan suuntaan. Siksi kiertotalouden niin sanotut ekosysteemit voivat olla osa ratkaisua.

Ne ovat alustoja, jotka kokoavat eri toimijoita yhteen etsimään kiertotalouden mukaisia ratkaisuja. Mukana voi olla esimerkiksi yrityksiä, tutkimuslaitoksia, viranomaisia ja kolmannen sektorin toimijoita.

Yhteistyön toteutumiseksi ekosysteemissä tarvitaan avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, runsaasti vuorovaikutusta ja koko ekosysteemiä koordinoiva toimija. Koordinoija voi olla esimerkiksi yritys tai säätiö, jonka intressinä on edistää kiertotaloutta omalla alallaan.

Yritykset ovat saaneet kasvua liiketoimintaansa ja löytäneet uusia asiakkaita.

Pro gradu -tutkielmassani selvitin, miten ekosysteemeissä tapahtuvalla yritysten välisellä yhteistyöllä voidaan edistää kiertotalouteen siirtymistä.

Tarkastelin viittä Suomessa toimivaa kiertotalouden ekosysteemiä. Mukaan valikoitui kolme materiaalikiertoihin keskittyvää, yksi ravinnekierron ja yksi alueellinen ekosysteemi. Haastattelin ekosysteemejä koordinoivia tahoja, niihin osallistuvia yrityksiä ja kiertotalouden asiantuntijayrityksiä, kuten ECO3-yritysaluetta.

Tutkimustulokset osoittavat, että yritysten välinen yhteistyö on mahdollista, kun ekosysteemiä tuetaan erilaisilla toimenpiteillä sen koostamisessa, kehittymisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa.

Ekosysteemin kaikkiin vaiheisiin tarvitaan koordinoivaa tahoa, joka esimerkiksi kokoaa toimijat yhteen, motivoi niitä sitoutumaan, rakentaa luottamusta ja jakaa tietoa.

Ekosysteemeissä syntyvä ja rakentuva yritysten välinen yhteistyö voi viedä kiertotaloutta merkittävästi eteenpäin. Yritykset ovat saaneet kasvua liiketoimintaansa ja löytäneet uusia asiakkaita.

Lisäksi pilottien ja erilaisten tuki-instrumenttien avulla liiketoimintaa on päästy kehittämään pitkällä aikavälillä.

Yhteistyö on myös mahdollistanut toimintaympäristöön sopeutumista, kun ekosysteemissä on jaettu tietoa lainsäädännöstä tai autettu kokeilemaan uusia ratkaisuja muuttuvassa markkinatilanteessa toimimiseksi.

Yhteistyö voi johtaa myös yhteiskunnallisesti merkittäviin seurauksiin, kun ekosysteemeissä suunnitellaan ja toteutetaan kiertotalouden mukaisia ratkaisuja.

Esimerkiksi Telaketju-ekosysteemissä on kehitetty valtakunnallista poistotekstiilin käsittelyjärjestelmää, jotta tekstiilit saadaan hyötykäytettyä raaka-aineena.

Yhteistyöllä voidaan ratkaista kiertotalouden tiellä olevia esteitä ja ongelmia, kun riittävän moni on saman pöydän äärellä.

Kaikilta osin yrityksissä ei olla vielä valmiita ekosysteemeissä toimimiseen, ja edessä on suuria toimintakulttuurin muutoksia.

Esimerkiksi yritysten pitää jakaa yhteisten tavoitteiden kannalta tärkeää tietoa, jotta oikeista asioista voidaan keskustella. Siispä liikesalaisuuksistakin on joskus hellitettävä, jotta keskustelu voi kääntyä oikeisiin ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen. Ekosysteemin yhteisten tavoitteiden kannalta tärkeää tietoa ei voi pitää salassa.

Tutkimusta tehdessäni huomasin, että kiertotalouden edistäminen on monille ihmisille ja yrityksille arvovalinta. Se voi sitouttaa toimijoita ja helpottaa yhteistyön syntymistä. Sitoutuneet toimijat puolestaan voivat rakentaa ekosysteemin, jossa yhteistyö toteutuu ja kiertotalouteen siirtyminen on askelen lähempänä.

Tutkimukseni tulokset osoittavat, että kiertotalouteen siirtymisessä ekosysteemeillä on keskeinen rooli. Ekosysteemin koordinoija tarvitsee kuitenkin työlleen rahoituksen. Yksi keino on tukea kiertotalouden ekosysteemejä julkisella rahoituksella, kunnes ekosysteemille kehitetään oma ansaintalogiikka tai rahoitusmalli.

Kiertotalouden ekosysteemien tukeminen on yhteiskunnallisesti tärkeää, sillä ne edistävät kiertotalouteen siirtymistä. Ekosysteemeissä kiertotalous etenee yhteistyön myötä, minkä avulla Suomi voi päästä kohti tavoitettaan olla kiertotalouden kärkimaa.


Kirjoittaja valmistui Tampereen yliopistosta keväällä 2020. Hänen opinnäytteensä Yritysten välinen yhteistyö kiertotalouden ekosysteemeissä löytyy Tampereen yliopiston Trepo-tietokannasta. Työtään varten hän sai Jätehuoltoyhdistyksen stipendin.

Lähde: Anni Paavilaisen opinnäytetyö Yritysten välinen yhteistyö kiertotalouden ekosysteemeissä.

Kiertotalous kaipaa täsmällisempää lainsäädäntöä

JätePlus 2/2020 12.6.2020

Kiertotalous kaipaa täsmällisempää lainsäädäntöä, sanovat tutkimukseen osallistuneet asiantuntijat. Heistä osa lainsäädännöstä haittaa kiertotalouden edistämistä.

Lainsäädäntö edistää kiertotalouden liiketoimintaa vaihtelevasti. Osa lainsäädännöstä toimii, mutta osa on puutteellista tai jopa haittaa liiketoimintaa.

Tätä mieltä ovat panelistit, jotka osallistuivat Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen tekemään tutkimukseen ”Kiertotalouden liiketoiminnan sääntelyesteet ja niiden ratkaisuvaihtoehdot”.

Tutkimukseen osallistuneet kommentoivat kiertotalouden liiketoimintaa monesta näkökulmasta. Heitä pyydettiin muun muassa kertomaan, miten hyvin heidän mielestään eri lainsäädännön alat edistävät kiertotaloutta.

Epäselviä käsitteitä

Vähiten lainsäädännön ongelmia panelistit löysivät tuoteturvallisuus-, sopimus- ja patenttioikeudesta.

Puutteellisina ja kiertotalouden liiketoimintaa jopa haittaavina aloina he pitivät julkisia hankintoja koskevaa sääntelyä, verosääntelyä, jätesääntelyä, ympäristönsuojelusääntelyä ja kuluttajasääntelyä.

Eräs panelisti kommentoi: Lupien saanti on tehty liian monimutkaiseksi ja aikaa vieväksi. Tästä johtuen yrityksillä ei ole mielenkiintoa viedä kiertotaloutta edistäviä hankkeita eteenpäin, mikäli niistä ei saada merkittävää kassavirtaa.

Toinen kommentoi näin: – – Kiertotalouden lainsäädännön ja maksujen kehittämistä haittaa myös se, että kaikkia käsitteitä, kuten ”muovi”, ”kertakäyttö”, ”biohajoava”, ”kierrätettävä” ei ole yksiselitteisesti määritelty (ja eri toimijat käyttävät niitä eri merkityksissä).

Lähes 30 vastaajaa

Tutkimuksen tekivät ympäristöoikeuden dosentti Leila Suvantola ja tutkijatohtori Topi Turunen.

Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena loppuvuodesta 2019.

Panelisteja oli vajaat 30. He vastasivat kysymyksiin nimettömästi, mutta he olivat esimerkiksi palveluiden, tuotteen elinkaaren pidentämisen tai materiaalien kierron asiantuntijoita.

Tutkijoiden mukaan olennaista oli löytää panelisteiksi keskeiset asiantuntijat, ei kerätä laajaa vastaajajoukkoa.

Tavoitteena oli saada liiketoiminnan käytännön asiantuntijoilta niin sanottua hiljaista tietoa.

Tutkimus on osa laajaa, monitieteistä CICAT2025-hanketta. Se tutkii kiertotaloutta vauhdittavia tekijöitä ja tarjoaa tietoa etenkin päättäjien ja yritysten käyttöön.


KUVAOIKAISU:

Paperisessa Jäteplus-lehdessä 2/2020 julkaistussa kuvassa panelistien vastaukset oli virheellisesti ilmoitettu prosenttilukuina. Oikeasti kuva kertoo siitä, kuinka monta vastaajaa piti kutakin lainsäädännön alaa toimivana. Tässä verkkoartikkelissa julkaistussa kuvassa tiedot ovat oikein.

Moni hinta päältä kaunis

JätePlus 2/2020 10.6.2020

Viime kesäksi tuli ostettua nätit sandaalit, mutta jo nyt pitäisi ostaa uudet. Kuulostaako tutulta? Halpa hankinta osoittautui lyhytikäiseksi.

Tänä kesänä aion ostaa kestävät kengät. Huollan niitä ja pidän hyvännäköisinä vuodesta toiseen.

Ostopäätöstä tehdessä ei heti osaa ajatella, mitkä ovat pitkän aikavälin kustannukset tai säästöt. Yksittäisen ihmisen teot voivat tuntua pieniltä, mutta millainen vaikutus kulutukseen olisikaan, jos kaikki eurooppalaiset alkaisivat tehdä kestävämpiä päätöksiä!

Samanlaisia päätöksiä isommassa mittakaavassa tekevät myös kunnat ja yritykset. Jos ne alkaisivat painottaa hankinnoissaan enemmän kestävyyttä kuin alkuinvestointeja, ottaisivat ne suuria askeleita kiertotalouden toteuttamisessa.

Jätehuoltoala voi näyttää suuntaa. Jätehuollossa isoja hankintoja ovat esimerkiksi keräysastiat, jäteautot ja käsittelylaitokset. Usein huomattava hintaero keräysastioissa kertoo myös laatuerosta, minkä vuoksi halvemmassa ratkaisussa uusi investointi tulee kohdalle aikaisemmin.

Jäteautohankinnoissa voi huomioida, että uusiutuva polttoaine on todennäköisesti tulevaisuudessa jopa ainoa vaihtoehto ja ehkä jo nyt halvempaa kuin fossiilinen. On todennäköistä, että myös sähköllä kulkevat jäteautot yleistyvät.

Jos tuijottaa pelkkää edullista alkuinvestointia, pitkän aikavälin kustannukset voivat yllättäen nousta korkeammiksi. Säästöjä syntyy varmemmin, kun hankitaan laadukkaita tuotteita ja tarkastellaan käyttökustannuksia. Tämä on kiertotaloutta parhaimmillaan, kun koko elinkaaren kustannukset pienenevät!

Maailman tämänhetkisestä tilanteesta huolimatta muistetaan katsoa myös tulevaisuuteen ja tehdä kestäviä ratkaisuja.

Mukavaa kesää kaikille!

Jenni Rahkonen
Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen jäsen

Jäteautot sähköistyvät

JätePlus 2/2020 10.6.2020

Jätehuollon kuljetuskaluston sähköistämisestä saadaan paljon hyötyä.

Teksi Anne Ignatius Kuva Proventia

Tulevaisuudessa moni jäteauto kulkee sähköllä. Näin veikkaa VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko.

Se on positiivinen visio, koska sähkökäyttöisestä autosta aiheutuu päästöjä vain sen verran kuin sähkön tuottamisesta syntyy. Parhaimmillaan sähkö voi olla lähes päästötöntä. Kuinka nopeasti sähkökäyttö yleistyy, sitä hän ei osaa arvioida.

– Mutta ihan älyttömän kauan siihen ei mene.

Laurikon mukaan sähkömoottori on ihanteellinen voimanlähde jäteautoille. Ne ajavat päivässä lyhyitä matkoja ja usein samaa reittiä, joten akun mitoittaminen on helppoa.

Sähkö tuo jäteautoissa enemmän säästöjä kuin muissa raskaissa ajoneuvoissa. Jäteautoja ajetaan näet tavalla, joka kuluttaa eniten polttoainetta: lyhyt ajo, pysähdys, lyhyt ajo, pysähdys. Dieseliä voi kulua jopa 100 litraa sadalla kilometrillä.

Toistaiseksi sähköjäteautot ovat kalliita ja valmistajia harvassa. Laurikon tiedossa ei ole muita valmistajia kuin Volvo.

Uutta teknologiaa kehitetään jatkuvasti. Yksi vaihtoehto ladattavalle akulle on polttokenno. Auto tankataan vedyllä, josta polttokenno tuottaa sähköä.

– Linja-autoissa tätä on jo kokeiltu varsin laajasti, mutta jäteautoissa se on uutta.

Myös dieselillä ja sähköllä toimiva hybridiauto on mahdollinen.

– Hybridit ovat askel täyssähköisiin päin. Toistaiseksi täyssähköiset ovat kalliimpia, mutta jollain aikavälillä ne maksavat itsensä takaisin.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta toiseksi paras vaihtoehto on metaania käyttävä kaasumoottori, etenkin jos metaani valmistetaan biojätteestä.

– Silloin kerätystä jätteestä voidaan valmistaa polttoainetta ja auto kulkee ainakin osittain omavaraisesti, Juhani Laurikko sanoo.

Biokaasulla käyvän raskaan ajoneuvon hiilidioksidipäästöt voivat olla jopa 80 prosenttia pienemmät kuin dieselin. Tosin kaasumoottorin hyötysuhde on huonompi kuin dieselin ja polttoaineen megajouleja kuluu enemmän kuin dieselautossa.

Biokaasun heikkous on jakelu. Jos alueella ei ole kaasuntuotantoa, verkosto pitää luoda alusta asti esimerkiksi yhteistyössä kunnan kanssa tai kaasu pitää tuoda nesteytettynä muualta.

Sähköä on kaikkialla, ja sähköautojen käyttöön voi siirtyä portaittain.

Sähköä voi ladata vaikka vain yhteen autoon. Kaasun tuottaminen ja tankkauksen järjestäminen on isompi asia. Siksi on järkevää, että kaasukäyttöisiä autoja on useita.

Ajoneuvokaluston uusiminen tulee kalliiksi, mutta pitemmän päälle se tuo taloudellista hyötyä. Sen avulla voi myös voittaa tarjouskilpailuja.

Kun kunnat pyrkivät vähentämään hiilidioksidipäästöjä, ne voivat edellyttää palveluntarjoajilta vähä- tai nollapäästöisiä ratkaisuja.

– Vähäpäästöinen auto voi olla kilpailuetu tai jopa vaatimus.

Laurikko uskoo, että EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivi nopeuttaa sähköautojen yleistymistä ja että valmistajille tulee painetta lisätä tarjontaa.

Direktiivi otetaan Suomessa käyttöön elokuussa 2021.

Hiilidioksidipäästöjen lisäksi autoista syntyy lähipäästöjä. Lähipäästöillä tarkoitetaan pakokaasun sisältämiä typen oksideja ja pienhiukkasia, jotka huonontavat ilmanlaatua ja haittaavat terveyttä.

– Suomessa liikenne aiheuttaa varsin vähän ilmanlaatuongelmia. Puhutaan ihan eri skaalasta kuin esimerkiksi Saksan isoissa kaupungeissa.

Laurikko ei kuitenkaan pidä lähipäästöjä merkityksettöminä. Etenkin pientaloalueella lähipäästöjen haitta-aineet jäävät pihoille leijumaan.

– Lähipäästöt saadaan tekniikalla haltuun, mutta hiilidioksidipäästöjä voidaan alentaa vain käyttämällä vähemmän polttoainetta.

Raskaiden ajoneuvojen päästöihin on pian pakko kiinnittää entistä enemmän huomiota. Oululaisen Haurun Jäteauton muutamaan autoon on asennettu Proventian järjestelmä, jonka ansiosta auto täyttää euro 6 -päästötason vaatimukset.

Lähipäästöt pienemmiksi jälkikäteen

Jäteautoihin ja muihin raskaisiin ajoneuvoihin on mahdollista asentaa jälkikäsittelylaite, joka puhdistaa pakokaasun lähipäästöt.

– Olemassa olevasta kalustosta voidaan tehdä jopa Euro 5 tai Euro 6 -päästöluokkaa vastaavia, sanoo Proventian liiketoimintajohtaja Petri Saari.

Euro-säädöksillä säädellään haitallisten pakokaasujen määrää. Euro 6 on luokista tuorein ja tiukin.

Pakokaasun puhdistusjärjestelmiä myyvät muutkin yritykset, mutta Proventia on ainoa suomalainen. Proventia on toimittanut maailmalle tuhansia järjestelmiä.

– Parina viime talvena olemme asentaneet puhdistusjärjestelmiä aura-autoihin, ja nyt kyselyitä on alkanut tulla myös jätekuljetuksia tekeviltä yrityksiltä.

Saaren mukaan jälkiasennus kannattaa tehdä autoihin, joissa on kalliita toimilaitteita ja joilla on jälleenmyyntiarvoa. Proventian laitteisto maksaa noin 18 000 euroa asennettuna, ilman asennusta 15 000 euroa.

Asennuksen jälkeen auto viedään Trafin ohjeistamaan muutoskatsastukseen. Puhdistuslaitteesta tulee merkintä rekisteriotteeseen.

Kaatopaikan karttajat: Hyvästit halvoille vaatteille

JätePlus 2/2020 10.6.2020

Telaketjun projektipäällikkö Henna Knuutila ei halua ainoastaan edistää tekstiilien kierrätystä. Hän haluaa myös poistaa systeemin perimmäisen ongelman eli pikamuodin.

Teksti Anne Ignatius Kuva Pexels Pixabaystä

Telaketju on yhteistyöverkosto, joka edistää tekstiilien kiertotaloutta Suomessa. Miten Telaketjulla menee, projektipäällikkö Henna Knuutila?

Hyvin! Meillä on laaja yritysverkosto ja päättäjien tuki. Kiertotalouden investointeihin tarvitaan rahoitusta, mutta tutkimukseen ja kehittämiseen olemme saaneet rahoitusta esimerkiksi Business Finlandilta.

Mikä on Telaketjun tärkein tehtävä?

Edistää tekstiilien kestävää tuotantoa, käyttöä ja kiertoa. Lisäksi pyrimme muuttamaan systeemiä niin, että pikamuotia ei enää tuoteta ja osteta.

Miten pikamuotia voidaan vähentää?

Jos somevaikuttajat heräisivät pikahysterian todellisuuteen, ihmiset saisivat heidän välityksellään tietää, miten järkyttäviä ympäristö- ja sosiaalivaikutuksia vaateteollisuudella on. Samalla he voisivat tuoda esiin, miten vaatteita voidaan tuottaa ja käyttää kestävästi.

Tarvitaan myös uusia liiketoimintamalleja. Vaatteita ei esimerkiksi tarvitse omistaa, joten tarvitaan uudenlaisia vuokrauspalveluita. Verkkokauppoihin voidaan kehittää virtuaalisovituksia, joissa kone skannaa kehon ja ehdottaa sopivia vaatteita.

Vaatteiden pitää olla paremmanlaatuisia, ja niiden hinnassa täytyy huomioida ympäristövaikutukset ja työntekijöiden riittävät palkat. Lisäksi tarvitaan uusia, ympäristöystävällisiä ja kierrätettäviä kuituja. Tekstiilituotantoa pitää tuoda Suomeen.

Ratkaisuja pitää tukea oikeanlaisilla päätöksillä.

Koska tekstiilien kerääminen yleistyy?

EU edellyttää, että jäsenmaat järjestävät poistotekstiilien erilliskeräyksen viimeistään vuonna 2025. Kerääminen ei kuitenkin tarkoita kierrätystä. Kierrätys vaatii infraa ja jalostettu kuitu loppukäyttäjää. Tähän liittyvää työtä tehty on Telaketju-hankkeessa. Luonais-Suomen Jätehuolto rakentaa vuoden 2020 aikana tekstiilien jalostamiseen tarkoitetun pilottilaitoksen.