Outi Luukko työskentelee paremman tekstiilialan puolesta

KiertoPlus 11.9.2023

Toimitusjohtaja Outi Luukko on tekstiilialan kiertotalouden uranuurtaja. Hänen sinnikkyyttään saamme kiittää siitä, että Suomeen on perustettu poistotekstiilien kiertotalouslaitos.

Teksti Anne Ignatius Kuvat Susanna Kekkonen

Varsinais-Suomessa Paimiossa sijaitsee Suomen ensimmäinen poistotekstiilien kiertotalouslaitos.

Siellä vanhat tekstiilit avataan kuiduiksi, ja niistä tehdään lankaa ja kangasta tai uusiokuitua muuhun teolliseen tuotantoon. 

Näin raaka-aineet saadaan kiertoon ja tekstiili jatkamaan tekstiilinä.

Laitoksessa tekee yhteistyötä kaksi yritystä. Rester Oy vastaanottaa yritysten poistotekstiilejä ja teollisuuden sivuvirtaa, esimerkiksi sairaaloiden ja hotellien käytöstä jääneitä tekstiilejä. Lounas-Suomen Jätehuolto Oy keskittyy kotitalouksien tekstiileihin.

Laitoksen perustamiseen on vaikuttanut lukuisia ihmisiä, mutta idean äiti on Resterin toimitusjohtaja Outi Luukko.

Luukosta piti tulla vaatesuunnittelija, mutta sattumat johtivat hänet mainos- ja design-alalle. Vuonna 2007 hän möi suunnittelutoimistonsa ja 2008 alkoi työskentelemään intohimoisesti tekstiilien kiertotalouden edistämiseksi.

Missio: kohti terveempää tekstiilialaa

Kun Outi Luukko puhuu Paimion kiertotalouslaitoksen synnystä, hän palaa monta kertaa vuoteen 2008.

– Oivalsin, että minulla on missio viedä tekstiilialaa terveempään suuntaan.

Luukko perusti ekologisia työvaatteita valmistavan yrityksen Touchpointin. Sen toimitusjohtajana hän liittyi kestävää tekstiiliteollisuutta ajavaan Telaketju-verkostoon ja sai kontakteja alan ihmisiin, joilla oli samanlaisia ajatuksia kuin hänellä.

Keskustelu painottui aluksi eettisiin kysymyksiin, kuten Kauko-Aasian työoloihin. 

Luukko seurasi keskustelua tiiviisti ja alkoi pohtia, miten hän työvaatevalmistajana voisi tehdä asiat paremmin ja vähemmän ympäristöä kuormittavasti. Alan pitäisi kulkea kohti suljettua kiertoa.

– Minulla oli vahva tunne, että alalla tapahtuu isoja asioita. Toisaalta koin tuskaa siitä, että on pakko pystyä ratkaisemaan isoja asioita ja polttavia kysymyksiä pitkälti yrittäjäriskillä.

Oma varallisuus vaakalaudalla

Idean poistotekstiilien kiertotalouslaitoksesta Outi Luukko sai vuoden 2015 kieppeillä. Rester Oy:n hän perusti vuonna 2019, ja pian yritys päätti vuokrata yhteiset tilat Lounas-Suomen Jätehuollon kanssa. Kaksi vuonna myöhemmin, vuonna 2021, ne avasivat yhdessä kiertotalouslaitoksen.

Laitos kykenee käsittelemään noin kymmenesosan kaikista Suomen tekstiilijätteestä.

Hanke on vaatinut Luukolta paljon. Konseptin ja liiketoimintaympäristön rakentamisen lisäksi se on vaatinut taloudellista yrittäjäriskin ottamista ja oman varallisuuden laittamista likoon.

Lisäksi se on vaatinut vankkaa ammattitaitoa ja ymmärrystä tekstiilialaa kohtaan. Luukko ei suinkaan itse hallitse kaikkea, vaan asiantuntijatiimin lisäksi Rester tekee yhteistyötä tekstiilialaa eri kulmista tuntevien asiantuntijoiden ja yritysten kanssa.

Hanke ei onnistuisi myöskään ilman laajoja verkostoja ja voimakasta paloa.

– Koen heureka-elämyksiä päivittäin.

Yritysten poistotekstiilejä kierrättävän Resterin toimitusjohtajan Outi Luukon mielestä tekstiilialalla eletään jännittäviä, innostavia ja haastaviakin aikoja.

Ympäristölle haitallinen ala

Tekstiiliteollisuus on lähteestä riippuen maailman toiseksi tai kolmanneksi ympäristölle haitallisin teollisuuden ala. 

Tekstiilikuituja käytetään koko ajan enemmän ja enemmän. Tekstiilejä ei käytetä vain vaatteissa ja kodeissa, vaan niitä tarvitaan kaikkialla: suodattimissa, lämpö- ja äänieristeissä, komposiiteissa ja niin edelleen.

Tekstiilien kiertotaloutta on pakko kehittää, muuten raaka-aineet eivät yksinkertaisesti riitä.

Outi Luukon mielestä kaiken pitäisi lähteä siitä, että tekstiilit valmistetaan alun perinkin laadukkaista materiaaleista. 

– Jos raaka-aine on huonoa, siitä ei tule hyvää vaikka voissa paistaisi.

Luukko ottaa esimerkiksi työvaatteet ja pikamuodin, jotka ovat laadun suhteen aivan eri sfääreissä. Huonolaatuisesta pikamuodista ei saa laadukasta raaka-ainetta.

Monia uusia mahdollisuuksia bisnekseen

Outi Luukko näkee tekstiilien kiertotaloudessa valtavasti erilaisia bisnesmahdollisuuksia. Hän odottaa mielenkiinnolla esimerkiksi sitä, millaisia innovatiivisia ratkaisuja kierrätetyille tekstiileille kehitetään. Tekstiiliä voidaan näet käyttää korvaamaan muitakin raaka-ainemateriaaleja, esimerkiksi sellua. 

– En tiedä, onko se hitautta vai laiskuutta, mutta vihreässä siirtymässä ei olla vielä pitkällä.

Ennen pitkää kaikkialla yhteiskunnassa vaaditaan, että kierrätettyjä materiaaleja käytetään entistä enemmän. Myös tekstiiliteollisuus käy edelleen läpi suurta murrosta. 

Outi Luukon vuonna 2008 alkanut tunne siitä, että alalla tulee tapahtumaan mullistavia asioita, ei ole vähentynyt. 

Päinvastoin.

Kuka Outi Luukko

Työskentelee Rester Oy:n toimitusjohtajana.

Asuu Helsingissä.

Harrastaa tennistä, golfia, kuntosalia, lukemista ja valokuvausta. Tosin tällä hetkellä työ vie ison ajan myös vapaa-ajasta.

Haaveilee siitä, että tekstiilien kiertotalous räjähtää kasvuun.

Pukeutuu mustaan, valkoiseen ja beigeen tilanteen vaatimalla tavalla, tosin bisnesvaatteissa hän ei viihdy parhaiten. ”Vaatteeni ovat ajattomia, ja käytän ne loppuun tai laitan kiertoon.”

Opintomatka: kierrätysjärjestelmiä, vetyautoja ja löytöjä kierrätystavaratalosta

Uutinen 5.6.2023

Jätehuoltoyhdistys järjesti 23.–25.5.2023 opintomatkan Hampuriin, jossa tutustuttiin saksalaisiin jätteiden keräys- ja kierrätysjärjestelmiin. Matka toteutettiin yhteistyössä Findera Consultingin kanssa.

Teksti: Annika Sormunen
Kuvat: Annika Sormunen ja Marko Printz

Jätehuoltoyhdistyksen tämän vuoden opintomatka suuntasi toukokuussa Saksan Hampuriin. Reissuun lähti lähes kolmekymmentä kiertotalousalan asiantuntijaa Suomesta, ja edustusta oli kattavasti sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta.  

Ensimmäisenä matkapäivänä matkustimme kohteeseen ja vietimme mukavan illan hampurilaisessa ravintolassa muihin matkaseurueen jäseniin tutustuen ja verkostoituen.

Toisena päivänä alkoi varsinainen tutustuminen kohteisiin. Vierailumme starttasi kunnallisen jätehuoltopalveluja tarjoavan yrityksen Stadtreinigung Hamburg (SRH) tiloissa. Siellä pääsimme tutustumaan rakenteilla olevaan resurssi- ja energiakeskukseen (ZRE) sekä kuulimme Hamburg Institute for Innovation, Climate Protection and Circular Economyn (HiiCCE) uusista innovaatiosta ja tulevaisuuden suunnitelmista muun muassa vetyyn ja hiilidioksidin talteenottoon liittyen.

Kävi selväksi, että vaikka Hampurin alueelle ollaan rakentamassa uutta jätteenpolttolaitosta, tavoitteena on polton lisäksi kierrättää merkittävä osa jätteistä uusiksi raaka-aineiksi. Polttoon päätyvien jätteiden osalta pyritään CO2-talteenotolla ja hyötykäytöllä hiilineutraaliin jätehuoltoon.

Hampuriin on rakenteilla uusi resurssi- ja energiakeskukseen, johon opintomatkalla tutustuttiin.

Hampurin jäteautot kulkevat sähköllä ja vedyllä vuoteen 2025 mennessä

Toisena vierailukohteena oli paikallinen Second hand-tavaratalo Stilbruch, jossa myydään kierrätyskeskuksista peräisin olevia uudelleenkäytettäviä tavaroita. Tavaratalo toimii täysin omana bisneksenään, ja sen liikevaihto on useita miljoonia euroja vuodessa. Kierroksen päätteeksi opintomatkalaiset tekivät itsekin upeita löytöjä tavaratalon uumenista.

Kierrätystavaratalosta suuntasimme tutustumaan Hampurin jätehuollon ajoneuvokantaan. Fuhrpark Stadreinigung Hamburg investoi tällä hetkellä runsaasti uusiin sähköllä ja vedyllä toimiviin jäteautoihin. Heidän tavoitteenaan on, että viimeistään vuoteen 2025 mennessä kaikissa uusissa ajoneuvoissa on vaihtoehtoiset voimansiirtojärjestelmät. Investoinnit sähkö- ja vetyautoihin ovat mittavat, eivätkä ne olisi mahdollisia ilman valtion merkittävää tukea.

Toinen matkapäivä päättyi Reberbahnilla sijaitsevaan ravintolaan, jossa syötiin maittava illallinen ja vietettiin hauska ilta uusien ja vanhojen tuttavien seurassa.

Hampuri panostaa vety- ja sähkövoimalla kulkeviin jäteautoihin. Suomesta ei vielä löydy ainuttakaan.

Akkujen kierrätysteknologiaa kehitetään huimaa vauhtia Saksassa

Kolmantena matkapäivänä pääsimme tutustumaan saksalaiseen akkujen tuottajavastuujärjestelmään, joka on hyvin pitkälti samankaltainen kuin Suomessa. Keskustelimme hieman myös akkujen kierrätyksestä. Selväksi kävi se, että litium-rautafosfaattiakkujen käyttö tulee lisääntymään merkittävästi tulevaisuudessa, mutta toistaiseksi niiden kierrätykseen ei ole sopivaa kaupallisesti kannattavaa teknologiaa. Tutkimusta tehdään kuitenkin kovaa vauhtia, ja Saksassa uskotaan, että vuoden 2023 loppuun mennessä heillä on tähän olemassa ratkaisu. 

Viimeinen vierailukohde oli start up-yritys ReCycleHero. Yritys kerää sähköpolkupyörillä ravintoloista ja kuluttajilta muun muassa pulloja ja kartonkeja. Kierrätysmateriaalit kulkevat polkupyörän taakse rakennetussa kontissa kierrätykseen ja uusiokäyttöön. Asiakkaat maksavat noudoista, ja lisäksi tuloja kertyy muun muassa second hand-jälleenmyyjälle myytävistä vaatteista.

ReCycleHero-startup noutaa kierrätysmateriaalia sähköpolkupyörillä. Kuvassa pyörän perään kiinnitettävä kuljetuskontti.

ReCycleHero perustettiin vuonna 2017 Hampuriin, ja nyt kahden ystävyksen ideasta alkanut yritys on laajentamassa toimintaansa myös muihin kaupunkeihin. Opintomatkalaiset olivat sitä mieltä, että tällainen palvelu voisi toimia myös Helsingin kantakaupungissa, jossa monilla ei ole omaa autoa, jolla ajaa kierrätyskeskukseen.

Kaiken kaikkiaan matka oli mielenkiintoinen ja antoisa. Opintomatkalaiset vaihtoivat yhteystietoja, ja kotiin palattiin repullinen uusia ideoita, ajatuksia (ja kierrätystavaraa) matkassa. Lähtisitkö ensi vuonna mukaan matkalle? Liity Jätehuoltoyhdistykseen ja kuulet ensimmäisenä, kun seuraavaa opintomatkaa suunnitellaan!

KORJATTU (12.6.2023): Second hand-tavaratalo Stilbruchin liikevaihto on useita miljoonia vuodessa, ei tuotto, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.