Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen voisi nostaa kierrätysastetta merkittävästi

Blogi 12.3.2026

Suomen kiertotaloustavoitteet ovat kiristyneet nopeasti, ja erityisesti yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostaminen painaa kuntien ja jätehuoltoyhtiöiden agendalla. Päijät-Hämeessä tutkittiin, vaikuttaisiko biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen alueen kierrätysasteeseen.

Biojätteen osuus kotitalouksien sekajätteestä on valtakunnallisesti lähes kolmannes. Tämä ei ole vain hukattua ravinne- ja energiapotentiaalia, vaan myös merkittävä este muun kierrätyskelpoisen materiaalin hyötykäytölle: biojäte sekajätteen seassa likaa muun muassa paperit ja kartongit niin, ettei niitä pystytä enää laitosmaisesti lajittelemaan kierrätykseen. Syntypaikkalajittelun tehostaminen onkin kriittinen osa kiertotalouden toteutumista.

Tutkimuksessa analysoitiin vuoden 2024 tietoja ja mallinnettiin kolme skenaariota biojätteen erilliskeräyksen laajentamisesta. Jos keräysvelvoite ulotettaisiin yli 200 asukkaan taajamiin, alueellinen kierrätysaste nousisi jo yli 2 prosenttiyksikköä. Mikäli velvoite laajenisi haja-asutusalueille, nousu voisi olla yli 8 prosenttiyksikköä. Yhdistämällä nämä skenaariot, alueellinen kierrätysaste nousisi laskennallisesti yli 61 prosenttiin – siis lähemmäs EU:n vuodelle 2035 asettamaa 65 % tavoitetta.

Laajennus ei kuitenkaan ole pelkkiä prosenttilukuja. Se toisi alueelle tuhansia uusia biojätekeräyksen käyttäjiä, loisi mahdollisuuksia uusille palvelumalleille ja tehostaisi logistiikkaa. Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen voisi nostaa siis merkittävästi alueellista kierrätysastetta, mutta sen ohessa tarvitaan kuitenkin palveluinnovaatioita, kuten joustavia keräysmalleja pientaloille sekä panostusta neuvontaan ja asiakaslähtöiseen palvelukehitykseen.

Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan askel kohti toimivaa kiertotaloutta – sellaista, jossa materiaaleilla on arvo, ja kierrätys on mahdollisimman helppoa jokaiselle kotitaloudelle.

Toni Kranttila
Palvelupäällikkö
Salpakierto Oy

Kranttilan opinnäytetyö on tehty XAMK – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Kestävän liiketoiminnan kehittäjän koulutusohjelmassa. Kirjoittajalle on myönnetty yhdistyksen apuraha opinnäytetyön tekemiseen. Kuvat: Salpakierto

Lapissa kompostoidaan entistä ahkerammin

Blogi 5.6.2023

Lapecon keräysauto talvisessa maisemassa.

Kompostoinnilla on Lapissa pitkät perinteet, mutta nyt kompostoivien kiinteistöjen määrä on noussut entisestään, Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapecon viestintäpäällikkö Aila Kauppila kirjoittaa.

(lisää…)

Vipinää keräykseen ja kierrätykseen

Blogi 25.4.2022

Biojätettä.

Ilman biojätteen erottelua tavoitellut kierrätysprosentit jäävät haaveeksi, kirjoittaa Kuntaliiton Tuulia Innala.

Jätehuoltoa kuvaavat hyvin sanat muutos ja kierto muussakin kuin kiertotalousmielessä. Olemme lakimuutosten ja toimeenpanojen kierrossa. EU tuuppaa putkeen lisää ideoita ja muutosehdotuksia, kun kädet ovat vielä täynnä edellisten muutosten toimeenpanotyötä. Välillä olisi ehkä syytä pysähtyä hetkeksi katsomaan, mihin nyt tehtävät muutokset johtavat ja olemmeko oikealla tiellä kohti kiertotaloutta.

Selvää on kuitenkin, että kierrätystä on Suomessa lisättävä. Siihen valittu yksi keino on syntypaikkalajittelun ja eri jätelajien keräyksen lisääminen kiinteistöillä. Ratkaisevinta painoperusteisessa prosenttien tavoittelussa on biojätteen erottelu sekajätteistä. Toki muidenkin jätelajien lajittelu on tärkeää, mutta ilman biojätteen erottelua tavoitellut kierrätysprosentit jäävät haaveeksi.

Ensimmäiset uudet jätelain toimet tämän vuoden heinäkuussa kohdentuvatkin kunnissa biojätteiden keräykseen. Valtaosa asuinkiinteistöistä taitaa olla jo mukana vähintään 5 huoneiston keräyksessä. Suurimmat muutospaineet kohdentuvatkin aluksi jätteiden erilliskeräyksen lisäämiseen muilta kuin asuinkiinteistöiltä. Muistutan, että tämä koskee kunnan hallintorakennusten ohella myös yrityksiä. 

Kunnissa on kääritty hihat ja alettu työstää vuosiin 2023 ja 2024 liittyviä toimia. Vuoden 2024 heinäkuussa kunnat alkavat kerätä ja kuljettaa biojätteitä yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikilta asuinkiinteistöiltä, myös omakotitaloilta. Kuntien on pikapikaa selvitettävä kompostoivat kiinteistöt, koska tuplalajittelua ei tietenkään järjestetä.  

Kunnat ja pakkaustuottajat ovat solmineet historiallisen yhteistyösopimuksen pakkausjätteiden kiinteistökeräyksen toteuttamiseksi. Runsaan vuoden päästä kunnat keräävät ja kuljettavat tuottajan käsittelyyn eri pakkausjätteet kaikilta vähintään 5 huoneiston asuinkiinteistöiltä. Toivon, että yhteistyöstä seuraa positiivista väreilyä jätealalle ja rakennamme yhdessä paremman kierrätysmaailman. Kaikkia tarvitaan näihin talkoisiin mukaan.

Kampanja kehottaa: Lajittele biojätteet!

JätePlus 1/2021 3.3.2021

Ihmiset eivät tiedä, miksi biojätettä kannattaa lajitella. Lajittelun tärkeydestä pitää tiedottaa säännöllisesti, sanoo Rakasta joka murua -kampanjan käynnistänyt viestintäasiantuntija Ulla Ahonen.

Teksti Anne Ignatius

Rakasta joka murua -kampanja käynnistyi lokakuussa. Mikä kampanjan tavoite on, viestintäasiantuntija Ulla Ahonen?

Lisätä biojätteen lajittelua merkittävästi ja pienentää ruokahävikkiä. Biojätteestä peräti 60 prosenttia päätyy sekajätteeseen. Ongelma koskee myös kiinteistöjä, joissa biojätekeräys on järjestetty.

Millaisia tempauksia kampanjan aikana järjestetään?

Ympäristöministeriö koordinoi kampanjaa, mutta mukana olevat tahot järjestävät tempaukset itsenäisesti. Suomen Kiertovoima KIVO ja kuntien jätelaitokset kampanjoivat esimerkiksi murtamalla biojätettä koskevia myyttejä. Moni esimerkiksi luulee yhä, että biojäte menee sekajätteen kanssa samaan laariin. Ne ovat perustaneet myös biojäte.info-sivuston, joka auttaa lajittelussa. Suomen ympäristökeskus tekee lajitteluoppaan toimistoille. Kuluttajaliitto järjestää paikallisia viestintätempauksia. Päivittäistavarakauppa ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Elintarviketeollisuus viestivät kampanjasta jäsenyrityksilleen ja ne edelleen asiakkailleen. Tässä muutamia esimerkkejä.

Mikä on yllättänyt?

Suomalaiset kierrättävät hyvin juomapakkauksia, paperia ja kartonkia, ja muovinkeräys lähti nopeasti liikkeelle. Miksi perunankuoret tai materiaali, joka on äsken ollut lautasella tai leikkuulaudalla, on biojätteenä jotenkin yäk?

Millaisia terveisiä lähetät jätealan yrityksille, jotka miettivät kampanjan järjestämistä?

Ymmärrä viestinnän merkitys! Viestintäkampanjoiden teho on lyhytaikainen. Siksi viestinnän pitää olla säännöllistä ja toistuvaa. Kannattaa hankkia yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi kauppojen kanssa voi järjestää tempauksen, jossa jaetaan ilmaisia biojätepusseja. Jätelaitokset voivat lähestyä paikallista mediaa ja kertoa, miten jätteet kiertävät. Paikalliset uutiset kiinnostavat mediaa ja yleisöä.