Kun kierrätys ei riitä – miten voimme lisätä materiaalien uudelleenkäyttöä? 

Blogi 1.11.2023

Uudelleenkäytön edelläkävijän viitta etsii kantajaansa. Kannattaa toimia nyt, kun sovitukseen ei ole vielä jonoa, kirjoittaa Riitta Haapanen, toinen Kierivän perustajista.

(lisää…)

Lisääntyvä kierrätys vaikuttaa myös jätehuollon organisaatioiden viestinnän tarpeellisuuteen, Blue Idea Finlandin Jussi Torvinen kirjoittaa.

Jätehuolto on lakimuutosten ja niiden toimeenpanojen kierteessä. Suomessa on lisättävä kierrätystä ja ensimmäiset uudet jätelain toimet ovat jo toimeenpanossa. Tämä vaikuttaa myös asukasviestinnän tarpeellisuuteen.

Jokaisessa jätehuollon organisaatiossa kannattaakin nyt miettiä, onko viestintäsuunnitelmat päivitetty. Kuka johtaa viestintää? Onko nyt tiedossa tulevia tapahtumia, joista pitää etukäteen tiedottaa?

Tiedotustarpeita syntyy muun muassa jätekeräysten aikataulumuutoksista, epäsäännöllisten ajojen, kuten ongelmajätteen keräysajojen tiedotuksesta, kevään ja kesän jätteenkeräyskampanjoista, jätehuoltomääräyksistä sekä hintamuutoksista asiakkaille. Viestinnässä tulisi ottaa huomioon niin asiakkaiden kuin myös oman organisaation sisäisen tiedottamisen tarpeet.

Digiviestimet tavoittavat asukkaat tehokkaasti

Sään ääri-ilmiöt, tekniset viat ja sairastapaukset vaikuttavat toimintaan kaikkina vuodenaikoina. Tällaiset tapaukset ovat väistämättömiä, ja niitä voi tapahtua koska tahansa. Silloin jokaisen asukkaan on tärkeää olla niistä ajan tasalla.

Viestimällä tehokkaasti ja digitaalisesti jätehuollon organisaatiot voivat säästää rahaa ja aikaa, vähentää asiakaspalvelun työmäärää sekä lisätä ennen kaikkea asiakastyytyväisyyttä.

Tekstiviestitiedotteet ja sosiaalisen median kanavat ovat nykyisin tehokkaimmat kanavat asukkaiden tavoittamisessa. Yli 95 % kaikista tekstiviesteistä avataan ja luetaan 3 minuutin sisällä sen saapumisesta, ja lähes jokaisessa suomalaisessa kotitaloudessa on matkapuhelin.

Vinkkejä digiviestintään

Muutamia poimintoja jätehuollon viestinnän parhaista käytännöistä:

  • On hyvä viestiä selkeästi ja sopivasti – älä siis lähetä tarpeettomia viestejä. Kotitalouksia ja ihmisiä auttaa, kun kerralla viestitään vain yhdestä asiasta.
  • On hyvä identifioida selkeästi, keneltä tieto on peräisin. Se luo turvallisuutta ja luotettavuutta tilanteeseen.
  • Kaikkien ihmisten ei ole aina tarpeen saada kaikkia tiedotteita. Siksi on kohteliasta tarjota myös nk. opt-out, eli halutessaan jokainen voi valita, ettei enää vastaanota tiedotteita.
  • Viestintä voi kulkea myös molempiin suuntiin – onko teillä esimerkiksi sähköinen palautekanava tai avunpyyntökanava, jota käyttää vika- ja häiriötilanteessa?
  • Riippuen maantieteellisestä alueesta voi olla tarpeen kommunikoida monella eri kielellä. Viestintää tekevän on hyvä varmentaa kieliasun toimivuus ja oikeellisuus eri tilanteissa.
  • Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Luo viestintäsuunnitelma etukäteen eri tilanteita varten.

Fortum selvittää pilottihankkeessaan, voiko jätteenpoltosta talteen otetusta hiilidioksidista valmistaa uusia materiaaleja.

Teksti Anne Ignatius Kuva Fortum

Öljyn ja muiden fossiilisten raaka-aineiden kulutus kasvaa nopeammin kuin kierrätys. Se johtaa siihen, että kestävistä materiaaleista tulee olemaan suurta pulaa, jopa enemmän kuin energiasta.

Muun muassa näin Fortumin Carbon2x-hankejohtaja Tony Rehn taustoittaa sitä, miksi hänen työnantajansa on lähtenyt toteuttamaan Carbon2x-pilottihanketta.

Hankkeen tarkoitus on ottaa talteen jätteenpoltosta syntyvä hiilidioksidi ja valmistaa siitä uusia materiaaleja.

Pelkästään Euroopassa poltetaan vuosittain 100 miljoonaa tonnia jätettä. Rehn painottaa, että materiaalien kierrätys on aina paras vaihtoehto.

– Kaikkea ei kuitenkaan voi kierrättää, joten osa jätteestä on pakko polttaa energiaksi entisen kaatopaikkaamisen sijaan.

”Muovin kysyntä kasvaa”

Jätteen polttamista kritisoidaan muun muassa siksi, että poltettaessa muodostuu haitallisia hiilidioksidipäästöjä. Rehn ei kuitenkaan näe hiilidioksidia ainoastaan pahana asiana vaan myös arvokkaana raaka-aineena silloin, kun se hyödynnetään oikein.

Hiilidioksidista voidaan näet valmistaa esimerkiksi muovia.

– Kylmä realiteetti on, että muovin kysyntä kasvaa, halusimme tai emme. Muovin valmistamiselle täytyy löytyä kestävä vaihtoehto. Carbon2x on yksi vastaus tähän, Rehn sanoo.

Myös metaanin ja etanolin raaka-aine

Hankkeessa jätteen polttamisesta vapautuva hiilidioksidi otetaan talteen. Kun hiilidioksidi laitetaan reagoimaan vedyn kanssa, siitä muodostuu hiilivetyjä, joita Fortum pilotissaan jatkojalostaa. Hiilivedystä voidaan valmistaa paitsi erilaisia muoveja myös esimerkiksi kemikaaleja, kuten metanolia ja etanolia.

Hiilidioksidia on otettu talteen monissa projekteissa ennen Fortum aloittamaa hankettakin. Fortumin pilotissa uutta on se, että erilaisia talteenottotekniikoita käytetään ja testataan nimenomaan jätteenpoltossa.

Projektin ensimmäinen osa tehtiin keväällä 2022 Fortumin Riihimäen jätteenpolttolaitoksessa. Silloin selvitettiin, soveltuvatko jätteenpolton savukaasut tähän tarkoitukseen – kyllä soveltuvat – ja konvertoitiin eli muunnettiin hiilidioksidia metaaniksi.

Seuraavassa osassa testataan, miten hiilidioksidi ja metaani muutetaan muoviksi.

Muovia vielä tänä vuonna

Toistaiseksi hiilidioksidista valmistettua muovia ei ole markkinoilla, mutta Fortumin tavoite on valmistaa sitä pieniä määriä vielä vuoden 2023 aikana.

Koska käyttö yleistyy, sitä Tony Rehn ei uskalla veikata. Mutta hän on varma, että tulevaisuudessa hiilidioksidista valmistettua muovia käytetään esimerkiksi elintarvikkeiden pakkauksissa, tekstiiliteollisuudessa ja elektroniikan valmistuksessa.

Syynä hän pitää sitä, että muovi on äärimmäisen hyvä materiaali. Kuitenkin muovin valmistuksessa käytettävä öljy on pakko korvata jollakin tavalla.

Toinen vaihtoehto on kehittää biopohjaisia raaka-aineita. Niiden varaan Rehn ei laske, koska silloin muovin valmistukseen pitää käyttää maapinta-alaa. Sekään ei kuitenkaan ole kestävää isossa mittakaavassa.

Valmistaminen vie sähköä

Hiilidioksidipohjaisen muovin valmistaminen ei ole halpaa. Isoimmat kustannukset tulevat sähkön kulutuksesta. Hiilivedyn vety täytyy pilkkoa vedestä, mikä vaatii paljon sähköä.

Kumoaako suuri sähköntarve projektin hyödyt?

Tony Rehnin mielestä ei. Kierrätettäväksi kelpaamatonta jätettä syntyy joka tapauksessa niin paljon, että jätettä täytyy jatkossakin polttaa. Hänestä olisi hullua olla ottamatta siitä syntyvää hiilidioksidia talteen ja olla käyttämättä sitä uudestaan.

Lisäksi sähkö tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä.

Rehnin mukaan Fortumin ensisijainen tarkoitus on se, että hiilidioksidia aletaan ottaa talteen yrityksen omissa laitoksissa. Silti katse siintää myös muualle Eurooppaan.

Euroopassa toimii lähes 500 jätteenpolttolaitosta. Jos niistä puoletkin alkaisi kerätä talteen hiilidioksidipäästöjä, puhuttaisiin merkittävästä parannuksesta.

Merkityksellistä työtä

Tony Rehn on vetänyt Carbon2x-ohjelmaa vajaat kaksi vuotta. Hän pitää työtään mielenkiintoisena ja vaikuttavana.

– Työllä on aidosti yhteiskunnallista merkitystä.

Myös Fortumin sisällä pilottiin on suhtauduttu myönteisesti. Mukana on työntekijöitä useilta eri sektoreilta paitsi talon sisältä myös eri yliopistoista ja pk-yrityksistä myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

Työn ote on rivakka.

– Tarkoitus ei ole, että teemme ensin monta vuotta kehitystyötä ja vasta sen jälkeen kokeilemme, miten eri tekniikat toimivat. Sen sijaan haluamme rohkeasti testailla innovaatioita ja edetä nopeasti.

Tony Rehn kertoo Carbon2x-pilottihankeesta Jätehuoltopäivillä keskiviikkona 5.10.2023.

Outi Luukko työskentelee paremman tekstiilialan puolesta

KiertoPlus 11.9.2023

Toimitusjohtaja Outi Luukko on tekstiilialan kiertotalouden uranuurtaja. Hänen sinnikkyyttään saamme kiittää siitä, että Suomeen on perustettu poistotekstiilien kiertotalouslaitos.

Teksti Anne Ignatius Kuvat Susanna Kekkonen

Varsinais-Suomessa Paimiossa sijaitsee Suomen ensimmäinen poistotekstiilien kiertotalouslaitos.

Siellä vanhat tekstiilit avataan kuiduiksi, ja niistä tehdään lankaa ja kangasta tai uusiokuitua muuhun teolliseen tuotantoon. 

Näin raaka-aineet saadaan kiertoon ja tekstiili jatkamaan tekstiilinä.

Laitoksessa tekee yhteistyötä kaksi yritystä. Rester Oy vastaanottaa yritysten poistotekstiilejä ja teollisuuden sivuvirtaa, esimerkiksi sairaaloiden ja hotellien käytöstä jääneitä tekstiilejä. Lounas-Suomen Jätehuolto Oy keskittyy kotitalouksien tekstiileihin.

Laitoksen perustamiseen on vaikuttanut lukuisia ihmisiä, mutta idean äiti on Resterin toimitusjohtaja Outi Luukko.

Luukosta piti tulla vaatesuunnittelija, mutta sattumat johtivat hänet mainos- ja design-alalle. Vuonna 2007 hän möi suunnittelutoimistonsa ja 2008 alkoi työskentelemään intohimoisesti tekstiilien kiertotalouden edistämiseksi.

Missio: kohti terveempää tekstiilialaa

Kun Outi Luukko puhuu Paimion kiertotalouslaitoksen synnystä, hän palaa monta kertaa vuoteen 2008.

– Oivalsin, että minulla on missio viedä tekstiilialaa terveempään suuntaan.

Luukko perusti ekologisia työvaatteita valmistavan yrityksen Touchpointin. Sen toimitusjohtajana hän liittyi kestävää tekstiiliteollisuutta ajavaan Telaketju-verkostoon ja sai kontakteja alan ihmisiin, joilla oli samanlaisia ajatuksia kuin hänellä.

Keskustelu painottui aluksi eettisiin kysymyksiin, kuten Kauko-Aasian työoloihin. 

Luukko seurasi keskustelua tiiviisti ja alkoi pohtia, miten hän työvaatevalmistajana voisi tehdä asiat paremmin ja vähemmän ympäristöä kuormittavasti. Alan pitäisi kulkea kohti suljettua kiertoa.

– Minulla oli vahva tunne, että alalla tapahtuu isoja asioita. Toisaalta koin tuskaa siitä, että on pakko pystyä ratkaisemaan isoja asioita ja polttavia kysymyksiä pitkälti yrittäjäriskillä.

Oma varallisuus vaakalaudalla

Idean poistotekstiilien kiertotalouslaitoksesta Outi Luukko sai vuoden 2015 kieppeillä. Rester Oy:n hän perusti vuonna 2019, ja pian yritys päätti vuokrata yhteiset tilat Lounas-Suomen Jätehuollon kanssa. Kaksi vuonna myöhemmin, vuonna 2021, ne avasivat yhdessä kiertotalouslaitoksen.

Laitos kykenee käsittelemään noin kymmenesosan kaikista Suomen tekstiilijätteestä.

Hanke on vaatinut Luukolta paljon. Konseptin ja liiketoimintaympäristön rakentamisen lisäksi se on vaatinut taloudellista yrittäjäriskin ottamista ja oman varallisuuden laittamista likoon.

Lisäksi se on vaatinut vankkaa ammattitaitoa ja ymmärrystä tekstiilialaa kohtaan. Luukko ei suinkaan itse hallitse kaikkea, vaan asiantuntijatiimin lisäksi Rester tekee yhteistyötä tekstiilialaa eri kulmista tuntevien asiantuntijoiden ja yritysten kanssa.

Hanke ei onnistuisi myöskään ilman laajoja verkostoja ja voimakasta paloa.

– Koen heureka-elämyksiä päivittäin.

Yritysten poistotekstiilejä kierrättävän Resterin toimitusjohtajan Outi Luukon mielestä tekstiilialalla eletään jännittäviä, innostavia ja haastaviakin aikoja.

Ympäristölle haitallinen ala

Tekstiiliteollisuus on lähteestä riippuen maailman toiseksi tai kolmanneksi ympäristölle haitallisin teollisuuden ala. 

Tekstiilikuituja käytetään koko ajan enemmän ja enemmän. Tekstiilejä ei käytetä vain vaatteissa ja kodeissa, vaan niitä tarvitaan kaikkialla: suodattimissa, lämpö- ja äänieristeissä, komposiiteissa ja niin edelleen.

Tekstiilien kiertotaloutta on pakko kehittää, muuten raaka-aineet eivät yksinkertaisesti riitä.

Outi Luukon mielestä kaiken pitäisi lähteä siitä, että tekstiilit valmistetaan alun perinkin laadukkaista materiaaleista. 

– Jos raaka-aine on huonoa, siitä ei tule hyvää vaikka voissa paistaisi.

Luukko ottaa esimerkiksi työvaatteet ja pikamuodin, jotka ovat laadun suhteen aivan eri sfääreissä. Huonolaatuisesta pikamuodista ei saa laadukasta raaka-ainetta.

Monia uusia mahdollisuuksia bisnekseen

Outi Luukko näkee tekstiilien kiertotaloudessa valtavasti erilaisia bisnesmahdollisuuksia. Hän odottaa mielenkiinnolla esimerkiksi sitä, millaisia innovatiivisia ratkaisuja kierrätetyille tekstiileille kehitetään. Tekstiiliä voidaan näet käyttää korvaamaan muitakin raaka-ainemateriaaleja, esimerkiksi sellua. 

– En tiedä, onko se hitautta vai laiskuutta, mutta vihreässä siirtymässä ei olla vielä pitkällä.

Ennen pitkää kaikkialla yhteiskunnassa vaaditaan, että kierrätettyjä materiaaleja käytetään entistä enemmän. Myös tekstiiliteollisuus käy edelleen läpi suurta murrosta. 

Outi Luukon vuonna 2008 alkanut tunne siitä, että alalla tulee tapahtumaan mullistavia asioita, ei ole vähentynyt. 

Päinvastoin.

Kuka Outi Luukko

Työskentelee Rester Oy:n toimitusjohtajana.

Asuu Helsingissä.

Harrastaa tennistä, golfia, kuntosalia, lukemista ja valokuvausta. Tosin tällä hetkellä työ vie ison ajan myös vapaa-ajasta.

Haaveilee siitä, että tekstiilien kiertotalous räjähtää kasvuun.

Pukeutuu mustaan, valkoiseen ja beigeen tilanteen vaatimalla tavalla, tosin bisnesvaatteissa hän ei viihdy parhaiten. ”Vaatteeni ovat ajattomia, ja käytän ne loppuun tai laitan kiertoon.”

EU:n kierrätystavoitteet ovat kunnianhimoiset ja niihin pääseminen vaatii kirittämistä. KIVOn Timo Hämäläisen mukaan jätehuollon toimijoiden välinen keskustelu auttaa hakemaan uusia ratkaisuja.

Teksti Anne Ignatius

Laki vaatii, että vuoteen 2035 mennessä kaikesta yhdyskuntajätteestä kierrätetään vähintään 65 prosenttia.

Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätysprosentti on tällä hetkellä noin 40, eli matkaa on.

Onneksi aikaakin on, mutta ei kosolti. 12 vuotta hurahtaa nopeasti.

Suomen Kiertovoima ry KIVOn johtajavan asiantuntijan Timo Hämäläisen mielestä tavoitteet ovat yksiulotteiset. Ne huomioivat jätteet yksittäisenä massana eivätkä ota huomioon eri jätelajien eroja. Joidenkin jätteiden kierrättäminen on esimerkiksi kannattavampaa kuin toisten.

Lainsäätäjät ovat kuitenkin puhuneet, joten on aika miettiä ratkaisuja siihen, miten kunnianhimoisiin tavoitteisiin päästään.

Raportointia helpotettu

EU:n tasolla joitain parannuksia on jo tehty. Ennen jäsenmaat saattoivat raportoida kierrätettyjä jätemääriä hyvinkin vaihtelevasti niin, että lukemia ei voinut verrata keskenään. Nyt raportointikäytäntöjä on yhtenäistetty.

Parannusta Hämäläisen mielestä on esimerkiksi se, että nykyään kierrätettyyn määrään lasketaan vain se, mikä todella päätyy kiertoon.

Ennen jäsenmaa saattoi raportoida kierrätettyyn jätemäärään koko pakkauksen. Nyt raportoidaan se raaka-aine, joka jää kierrätettäväksi epäpuhtauksien poistamisen jälkeen.

Esimerkiksi muovipakkaukset eivät päädy kierrätykseen sellaisenaan, vaan niistä täytyy ensin poistaa kierrätettäväksi kelpaamattomat aineet, kuten elintarvikkeiden jäämät.

Keskustelkaa, kollegat!

Mitä alan toimijat Suomessa voivat tehdä? Siihen Timo Hämäläisellä ei ole sellaista vastausta, joka taikasauvaa heiluttamalla ratkaisisi kaikki ongelmat.

Hän korostaa, että tavoitteisiin pääseminen vaatii jatkuvia ponnisteluja. Helpot keinot ovat jo käytössä.

Yhtenä ratkaisuna Hämäläinen pitää työrauhaa. Hän toivoo, että uusi hallitus antaa alan toimijoiden rauhassa investoida ja kehittää toimintaansa siirtymäajan aikana.

Lisäksi hän toivoo entistä laajempaa yhteistyötä eri tahojen välillä.

– Yhteistyöstä puhutaan paljon, mutta sitä olisi varaa tiivistää entisestään. Pitäisi päästä pois pienistä osaoptimoinneista ja kehittää haastavampia, yhteistyötä vaativia ratkaisuja.

Yhteistyötä helpottaa, jos alalla työskentelevien on mahdollista kohdata toisiaan kuplansa ulkopuolella. Hämäläisen mielestä Jätehuoltopäivät mahdollistaa sen ja on osa yhteistyötä.

– Kun pääsee keskustelemaan toisten kanssa, saa myös mahdollisuuden ymmärtää toisten näkökulmia. Se auttaa hakemaan yhteisiä ratkaisuja.

Keskustelu aiheesta jatkuu Jätehuoltopäivillä 2023, esimerkiksi torstaina otsikolla ”Katsaus Suomen kierrätysasteeseen”.