Ari Suomilammi: ”Sota on lisännyt kierrätyslannoitteiden arvostusta”

Jäteplus 2/2022 12.9.2022

Gasumin biokaasuntuotannosta vastaava johtaja Ari Suomilammi on työskennellyt kaasualalla yli 30 vuotta.

Teksti Anne Ignatius Kuvat Susanna Kekkonen

Ari Suomilammin työ tuskin käy yksitoikkoiseksi. Hän työskentelee Gasumin biokaasuntuotannosta vastaavana johtajana, ja alalla tapahtuu nyt todella paljon.

Erityisen kuumia ja ajankohtaisia kysymyksiä on Suomilammin mielestä kaksi. Ne kumpikin liittyvät Venäjän Ukrainassa aloittamaan sotaan.

Gasum on kasvattanut biokaasun tuotantoaan määrätietoisesti jo viiden, kuuden vuoden ajan, mutta maailmantilanteen takia tuotanto on saanut lisää vauhtia. Kysyntä kasvaa jatkuvasti, kun yhä useammat raskaat ajoneuvot ja teollisuus siirtyvät biokaasuun.

Niin kauheaa kuin sota onkin, niin Gasum on yksi sen hyötyjistä.

– Sota on havahduttanut ihmiset ymmärtämään, miten paljon käytämme neitseellisiä resursseja.

Kierrätetty lannoite kiinnostaa

Toinen kuuma kysymys liittyy ravinteiden ja lannoitteiden saatavuuteen. Ennen sotaa huomattava osa Suomen maatalouden typpipohjaisista lannoitteista pohjautui Venäjältä tuotuun ureaan, jota valmistetaan maakaasun avulla.

Lannoitteen valmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat siis valtavat.

Pelloilla on mahdollista käyttää myös kotimaisia, kierrätettyjä ravinteita, joiden kasvihuonekaasupäästöt ovat paljon pienemmät. Ravinteita saadaan biokaasuntuotannosta.

Kun biomassaa mädätetään biokaasuksi, massasta jää jäljelle mädätysjäännöstä. Jäännös sisältää paljon arvokasta typpeä ja fosforia, jotka voidaan hyödyntää esimerkiksi lannoitteena. Kuten maakaasu myös fosfori on ehtyvä luonnonvara.

– Sota on havahduttanut ihmiset myös siihen, että prosessin aikana syntyvät ravinteet todella kannattaa käyttää hyödyksi, Suomilammi sanoo.

Aikaisemmin kierrätysravinteista valmistettua lannoitetta on ollut vaikea saada kaupaksi. Viljelijöiden mielestä sitä on ollut hankala käyttää, eikä laatu ole ollut tasaista.

Sota on nostanut lannoitteiden hintoja ja vaikeuttanut saatavuutta. Kierrätetty lannoite on alkanut kiinnostaa yhä useampia viljelijöitä.

– Olemme pitkään yrittäneet viestittää, että ravinteet ovat arvokkaita. Nyt arvostus alkaa löytymään.

Gasumin biokaasun tuotannon johtajan Ari Suomilammin tavoite on kasvattaa kiertotaloutta, mutta tietenkin yritys hakee myös kasvua. – Biokaasun tuotannossa kaikki voidaan kierrättää energiana ja ravinteina. Tämä on upeaa liiketoimintaa.

Biojäte talteen ja energiaksi

Biokaasun markkinat ovat isot, mutta tuotantomäärät vielä pienet. Gasum tuottaa tällä hetkellä biokaasua noin terawattitunnin vuodessa. Maakaasua yritys toimittaa noin 25 terawattituntia vuodessa.

– Siinä on iso matka kurottavaksi.

Yksi terawattitunti riittää noin 100 000 henkilöauton vuosittaiseksi polttoaineeksi. Määrää varten tarvitaan miljoona tonnia biojätettä.

Gasumin tavoite on nostaa biokaasun tuotanto 4 terawattituntiin vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteeseen se aikoo päästä paitsi rakentamalla uusia laitoksia myös laajentamalla vanhoja.

Ruotsiin on suunnitteilla viisi lantapohjaista biokaasulaitosta, joista yhden rakentaminen alkaa tänä vuonna. Suomessa yksi suunnitelmista on tehdä yhteistyötä Oulun Energian kanssa.

Tarkoitus on kehittää menetelmä, jolla sekajätteen seassa oleva biojäte voidaan hyödyntää. Toistaiseksi energiaa menee paljon hukkaan, kun biojätettä poltetaan sekajätteen seassa.

Ari Suomilammi sanoo, että hän ei ole menettänyt toivoaan sen suhteen, että ihmiset oppisivat lajittelemaan biojätteen.

Mutta pakkauksiin jää helposti marinadia ja muuta soosia. Nekin on Suomilammin mukaan tärkeää saada talteen.

Kiertotalous motivoi

Ari Suomilammi on työskennellyt kaasualalla yli 30 vuotta. Aluksi hän työskenteli venäläisen maakaasun ja kaasuverkostojen parissa. Hänen tehtävänsä oli varmistaa, että kaikki toimi.

Kun Suomilammi siirtyi biokaasun pariin, Gasum aloitti lähes nollasta.

Gasum osti biokaasualan yrityksiä, integroi ne osaksi toimintaansa ja laajensi liiketoimintaa. Nyt Gasum toimii Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa.

Suomilammin mielestä työn yksi hienoja puolia on se, että ihmiset eri maissa ovat hyvin motivoituneita toimimaan yhdessä kiertotalouden eteen.

– Meillä on hyvä tiimi.

Ari Suomilammi on mukana Jätehuoltopäivien paneelissa keskustelemassa aiheesta ”Jätehuollon rooli tulevaisuuden energiatuotannossa”.

Kuka Ari Suomilammi?

Työskentelee Gasumilla biokaasuntuotannon johtajana.

Opiskellut Turussa insinööriksi 80-luvulla. Lisäksi tehnyt töiden ohessa MBA-tutkinnon Aalto-yliopistoon ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon Lappeenrannan yliopistoon.

Asuu Kouvolan Käpylässä.

Harrastaa murtomaahiihtoa, golfia ja pesäpallon seuraamista.

Haaveilee tekevänsä golfissa hole in onen. ”Kaverini ovat sen tehneet, mutta minä en vielä koskaan, vaikka olen pelannut pitkään.”

Opinnäytetyö: Satamien jätehuoltoa tulisi yhtenäistää

Uutinen 9.5.2022

Hämeen ammattikorkeakouluun tehdyssä opinnäytetyössä perehdyttiin satamien jätehuoltoon. Työssä selvisi, että jätehuollon tasoissa on eroja satamien välillä ja että satamahenkilöstön jätehuollon perehdytystä on lisättävä.

Teksti Mira Prykhodko

Kesällä 2021 astui voimaan päivitetty merenkulun ympäristönsuojelulaki, jonka mukaan satamia velvoitetaan muun muassa tehostamaan jätteiden erilliskeräystä ja tarkentamaan jätehuoltosuunnitelmien sisältöä.  Lainsäädännön muutoksilla pyritään ehkäisemään merten roskaantumista ja ohjaamaan jätteitä satamien vastaanottolaitteistoihin entistä tehokkaammin, jolloin myös EU:n asettamat kierrätystavoitteet ovat helpommin saavutettavissa. 

Syksyllä 2021 tehdyn opinnäytetyön osana toteutettiin kysely satamien jätehuollosta ja jätehuolto-osaamisesta. Kyselystä käy ilmi, että jätehuoltosuunnitelmaa käytetään laajasti osana satamahenkilöstön jätehuollon perehdytystä ja erilliskeräys on varsin vaihtelevalla tasolla eri satamien välillä. 

Käyttäjiä palveleva suunnitelma

Jätehuoltosuunnitelmat ovat tärkeä työkalu satamien arjessa jätehuollon toiminnan ohjauksessa, sillä tällä hetkellä jätehuoltosuunnitelmia käytetään laajasti satamahenkilöstön perehdytyksen työkaluna. Lisäksi jätehuoltosuunnitelmat antavat selkeät ohjeet satamien jätehuollon järjestämiseen. 

Jätehuoltosuunnitelmien avulla pystytään helpommin saavuttamaan kierrätykselle asetetut tavoitteet sekä toteuttamaan lain yleisen velvoitteen mukaista etusijajärjestystä.

Lain velvoitteiden noudattaminen on tärkeää, mutta tärkeässä roolissa on myös se, että jätehuoltosuunnitelma palvelee sen käyttäjiä.

Parhaimmillaan jätehuoltosuunnitelma on käyttäjäystävällinen, visuaalinen ja helposti luettava. Tällä tavoin on mahdollista tehostaa jätehuoltosuunnitelman roolia sataman arjessa ja toisaalta saattaa tieto sataman jätehuoltojärjestelyjen järjestämisestä entistä laajemmalle joukolle sidosryhmiä ja sataman käyttäjiä. 

Jätehuoltosuunnitelman maksimaalinen hyöty voidaan saavuttaa, kun se on laadittu tavoitteelliseksi. Tavoitteellisuuden kautta jatkuva parantaminen ja toiminnan kehittäminen mahdollistuu satamassa. Lisäksi jätehuoltosuunnitelman avulla voidaan kertoa sataman tekemästä ympäristötyöstä tehokkaasti.  

Jätehuolto kaipaa tehostamista

Opinnäytetyössä koottiin yhteen keskeinen satamien jätehuoltoon vaikuttava lainsäädäntö. Lainsäädännön osalta opinnäytetyössä tarkasteltiin tarkemmin merenkulun ympäristönsuojelulakia ja sen uudistuksen mukanaan tuomia muutoksia.

Tutkimuksellisella otteella toteutetun opinnäytetyön osana Opinnäytetyön tilaajana toimi Kierivä Oy. 

Kaupalliset satamat voivat saada opinnäytetyöstä työkaluja satamien jätehuollon ja satamahenkilöstön jätehuolto-osaamisen kehittämiseen. Työkaluvalikoimaan kuuluu esimerkiksi eri kokoisiin satamiin monistettavan prosessin askeleet tehokkaan jätehuoltosuunnitelman laatimiseksi.  Vaikka opinnäytetyössä keskityttiin rahti- ja matkustajasatamien jätehuoltoon, voidaan tuloksia hyödyntää myös huvivenesatamien osalta.

Tulevaisuudessa on tärkeää keskittyä jätehuollon tehostamiseen ja yhtenäistämiseen satamien välillä. Satamahenkilöstöä tulisi lisäksi perehdyttää tarvittavin väliajoin jätehuollon vaatimuksiin. 


Kirjoittajan opinnäytetyö Satamien jätehuollon nykytila ja tulevaisuuden tarpeet valmistui keväällä 2022. Työtään varten hän sai Jätehuoltoyhdistyksen stipendin.

Pääkirjoitus: Jäsenmaksulla saat ison edun, pääset nimittäin verkostoitumaan

KiertoPlus 14.3.2022

Tervetuloa uuden Jäteplus-verkkolehden pariin! Aloitin uusimpana jäsenenä JHY:n hallituksessa vuoden 2021 lopulla ja pääsinkin heti tositoimiin.

Pääkirjoituksen kirjoittamisen lisäksi olen saanut osallistua JHY:n järjestämän opinnäytetyökilpailun suunnitteluun. Tämän ensimmäistä kertaa järjestettävän kilpailun avulla JHY:n on tarkoitus kannustaa kiertotalouden tulevaisuuden tekijöitä.

Opinnäytetyökilpailun osallistuminen päättyi 13.3. Seuraavaksi raati arvioi työt, ja lopuksi parhaimmat työt pääsevät esille toukokuussa järjestettävässä seminaarissa.

Tätä pääkirjoitusta kirjoittaessani sähköpostissani odottaa hyväksyntäänsä JHY:n jäsenmaksu vuodelle 2022. Alun perin suurin motivaationi jäsenmaksun maksamiseen oli se, että jäsenet saavat alennusta Jätehuoltopäivien osallistumismaksusta.

Jätehuoltopäiville olenkin osallistunut vuodesta 2015 lähtien. Viimevuotinen Oulun-reissu oli hyvin antoisa. Oli hienoa päästä jälleen tapaamaan tuttuja ja verkostoitumaan.

Jätehuoltopäivät on JHY:n suurimpia vuosittaisia ponnistuksia. Vuosien kuluessa olen kuitenkin ymmärtänyt, että jäsenmaksulla pystyy myös tukemaan alalle tärkeää järjestöä.

Jäteplus-lehti on ollut minulle mielenkiintoinen tutustuttava joka kerta ilmestyessään. Olenpa myös kerran päässyt julkaisemaan lehdessä oman kirjoitukseni, joka liittyi Kiinan jätehuollon järjestämiseen.

JHY järjestää jäsenilleen myös ekskursioita ulkomaille. Tänä vuonna ekskursiolle lähdetään IFAT-messuille Saksaan. Yhdessä osallistuminen IFAT-messuille on varmasti erityisen mielekästä nyt, kun korona-ajan rajoituksista ollaan hiljalleen pääsemässä eteenpäin.

JHY:n toimintaa katsoessani koen, että yhdistyksen suurin tehtävä ja jäsenyyden tuoma tärkein etu on se, että pääsee verkostoitumaan alan muiden toimijoiden kanssa. Nykyiset ja uudet verkostoni mielessä maksan mielelläni jäsenmaksun tänäkin vuonna.

Johanna Osenius: ”Nyt on mahdollisuus kehittää liiketoimintaa”

KiertoPlus 14.3.2022

Johanna Osenius kuvattuna värikkään seinän edessä.

Johanna Oseniuksen työ vaikuttaa merkittävästi yritysten ja myös jätehuoltoalan suuntaan. Hänen johtamansa ohjelma jakaa 200 miljoonaa euroa kiertotalouden hankkeisiin.

Teksti Anne Ignatius Kuvat Susanna Kekkonen

Jätehuoltoalan yrityksillä on nyt ainutlaatuinen kasvun paikka, kun EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma Uudistuva ja osaava Suomi kohdistaa ensimmäistä kertaa osan tukipotista kiertotalouteen.

Ohjelmasta voi saada rahoitusta monenlaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Rahoituksella yritykset voivat kehittää uusia innovaatioita, pilotoida uusia tuotteita tai vaikka kokeilla uudenlaista yhteistyötä.

– Rahoituksen hakeminen on hyvä mahdollisuus ottaa iso askel eteenpäin, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja, ryhmäpäällikkö Johanna Osenius.

Osenius johtaa viime vuonna käynnistynyttä mittavaa ohjelmaa. Ohjelmalla on suuret ja moninaiset tavoitteet elinkeinoelämän tukemisesta ja koulutuksen vahvistamisesta köyhyyden vähentämiseen.

Myös kiertotaloutta painotetaan voimakkaasti. Oseniuksen mielestä se on selvää, ala kun kytkeytyy vahvasti ilmastonmuutoksen torjumiseen.

– Lisäksi se on ala, jossa Suomella on annettavaa ja jossa liiketoimintaa voidaan vahvasti kehittää.

Miljardien eurojen vartija

Ohjelma kestää seitsemän vuotta ja jakaa 3,2 miljardia euroa julkista rahaa. Rahoitus tulee Euroopan unionilta, Suomen valtiolta ja kunnilta. Lisäksi ohjelmaan sitoutuu yksityistä rahoitusta.

Kiertotalous saa nyt ensimmäisen kerran oman, korvamerkityn osuutensa. Kiertotaloudelle jaettava summa on noin 200 miljoonaa euroa.

– Minusta se on aika paljon. Täytyy muistaa, että ohjelma on laaja ja rahoitettavaa on paljon.

Osenius istuu siis mittavan rahakirstun päällä. Monen yrittäjän ja hankkeen tulevaisuus voi riippua siitä, mitä hankkeita päätetään tukea.

Välillä vastuu hirvittää Oseniusta, mutta pitkä kokemus rauhoittaa. Ministeriön asiantuntijat ja rahoittajat, eli maakuntien liitot ja ELY-keskukset, ovat hallinnoineet vastaavia ohjelmia jo vuodesta 1995 Suomen liityttyä Euroopan unioniin.

– Toisaalta meidän pitää pystyä koko ajan uudistautumaan ja saamaan käyntiin asioita, joilla luodaan kasvua ja työllisyyttä.

Ohjelman tavoitelista on pitkä. Kiertotaloutta koskevia tavoitteita ovat esimerkiksi se, että raaka-aineet saadaan talteen, ja se, että kiertotalous saadaan juurrutettua yhteiskuntaan.

Byrokratian karsija

Julkisella rahoituksella on maine, että sen saaminen on raskasta ja vaikeaa. Oseniuksen mukaan hän, hänen vetämänsä ryhmä ja rahoittajat ovat tehneet töitä juuri sen eteen, että hakeminen olisi mahdollisimman helppoa.

– Olemme pyrkineet siihen, että hakijoiden ei tarvitsisi täyttää turhan monia lippuja ja lappuja ja että aikaa ei menisi turhaan byrokratiaan, vaan tuottavaan työhön.

Osenius huolehtii myös siitä, että maakuntien liittojen ja ELY-keskusten asiantuntijoita koulutetaan jatkuvasti. Heidän pitää ymmärtää laajoja kokonaisuuksia, tuntea lainsäädäntöä, arvioida uusia ideoita ja ymmärtää, mikä on uutta ja merkitsevää.

TEM vastaa Oseniuksen johdolla ohjelman kokonaisuudesta, mutta maakuntien liittojen ja ELY-keskusten asiantuntijat päättävät hankkeiden rahoittamisesta.

Hakijoiden joukossa on yrityksiä, korkeakouluja ja yhdistyksiä.

Tasapainoilua politiikan ytimessä

Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmaa edelsi kolmen vuoden valmistelu. On selvää, että Oseniuksen työhön kuuluu paljon poliittista tasapainoilua.

Yksi ohjelman tarkoituksista on tasata Suomen eri alueiden välisiä kehityseroja ja toisaalta varmistaa kasvua kaikilla Suomen alueilla.

Se tarkoittaa sitä, että rahaa ei jaeta vain ideoiden perusteella vaan myös sen perusteella, missä päin maata hanke toimii.

– Tämä on poliittisesti herkkä aihe. Jännitettä aiheuttaa se, että asiaa voi lähestyä monesta eri näkökulmasta erilaisin painotuksin.

Rahojen jakamisesta käytiin kova taistelu. Maakunnat saivat ensin itse yrittää sopia rahanjaosta, mutta siitä ei tullut mitään.

Lopulta hallitus päätti, että rahoitusta kohdennetaan koko Suomeen, mutta painotus on Itä- ja Pohjois-Suomessa. Osenius ei halua ottaa kantaa poliittisiin päätöksiin, mutta hänestä perusteet ovat ymmärrettävät.

Itä-Suomessa on muuta Suomea alhaisempi bruttokansantuote, ja Pohjois-Suomessa esimerkiksi pitkät välimatkat aiheuttavat hankaluuksia.

Osenius uskoo, että näillä alueilla toimivilla yrityksillä on erinomaiset mahdollisuudet saada kehittämisrahoitusta, kunhan hanke on hyvä ja hyvin perusteltu.

Tietoa hauista saa tämän linkin takaa.

Rahoitusta haetaan täältä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Johanna Osenius kuvattu alaviistosta punaista seinää vasten.
Työ- ja elinkeinoministeriön Johanna Osenius pitää työstään. – Sillä on suurta vaikutusta ihmisten ja yritysten elämään.

Innostus tarttuu

Johanna Osenius vaikuttaa olevan innostunut työstään. Häntä kiehtoo se, että työllä voi olla merkittävää vaikutusta Suomen kasvulle ja uudistumiselle.

– Se motivoi ja innostaa, mitä kaikkea ohjelma voi saada aikaan. Välillä työ tuntuu paperinmakuiselta, mutta sillä on suurta vaikutusta ihmisten ja yritysten elämään.

Työn kohokohtia ovat ne päivät, kun Osenius pääsee tapaamaan ihmisiä ja tutustumaan alueellisiin innovaatioihin. Innostus tarttuu.

Viime vuoden syksyn huippuhetki oli, kun vaikea valmistelutyö oli saatu päätökseen ja Osenius pystyi viimein toteamaan, että Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelma on suurimmalta osalta valmis. Ratkaisut oli tehty, ja osallistujat olivat sitoutuneet niihin – kaikki eivät täysin tyytyväisinä, mutta sitoutuneet kuitenkin.

Se olisi ollut juhlan paikka, mutta omikron siirsi juhlat parempiin aikoihin.

”Panostakaa vientiin”

Osenius on koulutukseltaan yhteiskuntamaantieteilijä. Hän on tehnyt koko työuransa aluekehittämisen parissa ja on sanojensa mukaan ajautunut asiantuntijatöistä nykyiseen esihenkilötehtäväänsä.

Hänen kaikki työnsä tähtää elinkeinoelämän kohentamiseen eli siihen, miten saadaan kasvua ja työllisyyttä.

Oseniuksen mielestä yritykset tarvitsevat rohkaisua. Suomessa näet on se pulma, että yritykset eivät halua kasvaa.

– Moni yritys on tyytyväinen siihen, mitä heillä jo on. Ohjelma kannustaa yrityksiä panostamaan vientiin ja kansainvälisille markkinoille.

Kuka Johanna Osenius?

Työskentelee työ- ja elinkeinoministeriössä aluekehitysjohtajana ja ryhmäpäällikkönä 30 alaiselle.

Opiskellut pääaineena suunnittelumaantiedettä Turun ja Helsingin yliopistoissa.

Asuu Helsingissä.

Harrastaa vesijuoksua, kesämökkeilyä ja pienimuotoista vihannesten viljelyä. Viime vuonna kokeili parsakaalia.

Haaveilee siitä, että pääsisi takaisin työpaikalle ja voisi taas tehdä tavallisia asioita, kuten törmätä kollegaan kahvihuoneessa tai kopiokoneella.

Kaatopaikan karttajat: Traktorille lisää elinvuosia

KiertoPlus 14.3.2022

Ennen traktoreiden rikkinäiset vaihteistot saattoivat jäädä ruostumaan huoltoliikkeiden takapihoille. Nykyään traktorivalmistaja Valtra kerää ne talteen ja kokoaa niistä uusia varaosayksiköitä.

Teksti Riina Nygrén Kuvat Valtra

Miksi Valtra uudelleenvalmistaa vaihteistoja, Valtran huoltopalveluiden päällikkö Jari Luoma-aho?

Traktorin voimansiirron yksiköt, kuten vaihteisto ja suunnanvaihdin, ovat kovalla rasituksella, ja vaurioita tulee, kun metalli väsyy ajan myötä.

Kun yksikkö rikkoutuu, on kustannustehokkaampaa vaihtaa se kokonaan uuteen kuin korjata siitä vain yksi osa. Näin vältytään siltä, että jokin vaurio jäisi huomaamatta. Yksittäisten osien korjaaminen on myös työläämpää.

Yli puolet rikkoutuneen vaihteiston osista voidaan hyödyntää uuden tekemisessä, ja on arvioitu, että uudelleenvalmistaminen voi säästää jopa 85 % energiaa verrattuna pelkästään uusien osien käyttöön.

Miten kierrätysosia hyödynnetään Reman-yksiköiden valmistamisessa?

Huoltoverkostomme jälleenmyyjät eivät tee rikkinäisillä vaihteistoilla mitään, joten he toimittavat asiakkailta kerätyt yksiköt meille uudelleenvalmistettavaksi.

Puhdistamme ja tarkistamme kaikki osat ja korvaamme uusilla ne, joita ei voi enää hyödyntää. Suurin osa vaihteistosta pääsee jatkamaan elämäänsä. Esimerkiksi vaihteiston metallikoteloista 90 % pystytään käyttämään uudelleen.

Näin syntyy remanufacturing– eli Reman-vaihteisto, joka voidaan asentaa seuraavaan korjausta vaativaan traktoriin. Olemme huomanneet, että nyt käytännössä kaikki rikkinäiset vaihteistot palautuvat meille. Ennen ne saattoivat jäädä pyörimään huoltoliikkeiden tai traktorinomistajien takapihoille. Kierrätämme aina ne osat, joita emme voi käyttää uudelleen, ja huolehdimme esimerkiksi jäteöljyt talteen.

Miten paljon uudelleenvalmistettuja yksiköitä hyödynnetään?

Kiinnostus kiertotalouteen on noussut viime vuosina. Huomattava osa asiakkaistamme valitsee voimansiirron korjauksiin Reman-yksikön, joka on noin 30–40 % uutta yksikköä edullisempi.

Toimintatapamme kiinnostaa ulkomaita myöten. Meitä kutsutaan jatkuvasti uusille areenoille kertomaan tästä tavasta toteuttaa kiertotaloutta, ja pääsimme myös Sitran Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1 -listalle.