Sosiaalinen media eli some, kuten aikuiset sanovat, on ihmeellinen otus. Se on vähän kuin ameeba, joka muuttaa muotoaan koko ajan ja josta riittää ulokkeita joka suuntaan, niin valoon kuin pimeyteenkin.
Toisaalta some on hyödyllinen. Miten helposti sen kautta voikaan kertoa spanieliseuran ja käkikellokerhon viimeisimmät kuulumiset ja jakaa kymmenet tuhannet kuvat ruoka-annoksista ja kissan viimeisimmistä kommelluksista. Mikäs sen mukavampaa.
Sitä minä kuitenkin ihmettelen, ettei kukaan puhu epäsosiaalisesta mediasta eli esomesta. Siellä se luuraa somen sisuksissa kissavideoiden lomassa kähmäisenä ja epämääräisenä pimeän aineen lonkeroina.
Riidankylväjien sankka joukko istuskelee aamuyön tunteina koneiden ääressä iskeäkseen salakavalasti mihin tahansa asialliseen keskusteluun ja yllyttää osallistujia roimaan riitaan ja pahan mielen levittämiseen.
Se on ihan samaa porukkaa, joka aikanaan koulun pihalla takarivistä huudellen yllytti kiistelijöitä, että tapelkaa niin saatte tupakkaa. Nykyisin paras keino on puskista huutelu, tai siis puskista kirjoittelu, esomen uumenissa.
Puskista huutelu on mielenkiintoinen laji. Sitä voi harrastaa melkein minkä ikäiset vain. Sitä voi harrastaa kesät talvet, ulkona ja sisällä ja mihin vuorokauden aikaan tahansa.
Ennen välineiksi riittivät kantava ääni ja Tanskan kuninkaan rintapastillit. Nykyisin tarvitaan härpäke, jota virheellisesti älylaitteeksi kutsutaan.
Tai voi älylaite olla oikeakin nimitys. Välillä tuntuu siltä, että laitteessa on kuin onkin enemmän älyä kuin sen käyttäjässä.
Puskista huutelusta on väistämättä tulossa olympialaji, jos ei aikaisemmin, niin viimeistään Kihniön kesäolympialaisissa 2038.
Puskista huutelu on lajina kehittynyt roimasti. Ennen huudeltiin puskista oikeasti ja kun selvitettiin, että kuka siellä huutelee, niin huutelijan paikalta löytyi enää pölypilvi ja loittonevaa töminää.
Nyt puska on muuttunut bittipöheiköksi ja paikalta löytyy pelkkä nimimerkki ja, jos oikein tarkasti kuuntelee, myös pahansuopaa hihitystä.
Minkä loppumattoman herkkupöydän ääreen nykyiset puskista huutelijat ovat päässeetkään. Tavallisimmat taktiikat ovat suora taklaus edestä poikittaisella mielipiteellä tai kierompi sarkastinen koukkaus takaapäin. Joukkotappeluhan siitä syntyy ja penalttia ei kenellekään.
Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!
Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!
Ihmiset lajittelevat entistä innokkaammin, kunhan heidät motivoi oikeilla keinoilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan tieto on hyvä kannustin.
Teksti Anne Ignatius Kuvat WasteLess Karelias -hanke
Jos halutaan saada ihmiset lajittelemaan, ei riitä, että järjestetään lajittelupisteitä ja julistetaan, että kierrättäminen on tärkeää.
Ihmiset pitää motivoida. Se voidaan tehdä yksinkertaisella tavalla: kertomalla heille lajittelusta ja siten vakuuttamalla, että lajittelu ei ole turhaa.
– Ihmisille kannattaa kertoa, mihin jäte viedään, mitä sille tehdään ja mitä siitä valmistetaan. Se motivoi ihmisiä huomattavasti, sanoo Syken erikoistutkija Kati Pitkänen.
Tällä hetkellä ihmisten on vaikeaa ymmärtää, miten erilaisia jakeita kuuluu lajitella. Jos ohjeet ovat epäselvät ja ne muuttuvat jatkuvasti, lajittelumotivaatio laskee. Ja jos vielä kierrättämisen onnistumista vyörytetään ihmisten vastuulle, se laskee entisestään.
– Ei pitäisi olla asukkaan vastuulla, että oikeanlainen muovi päätyy varmasti oikeaan astiaan, Pitkänen sanoo.
Lajitteluun pitää luoda rutiinit. Kun ihmiset ovat rutinoituneita lajittelijoita, heidän on vaikea luopua tavoistaan.
Ihmisten käytöstä pitää ymmärtää
Kiertotalouden tutkija Kati Pitkänen on perehtynyt asenteisiin ja käyttäytymiseen. Hänestä ihmisten näkökulmien ymmärtäminen on yhtä tärkeä osa kiertotalouden edistämistä kuin mikä tahansa muu osa.
– Jotta yhteiskunta saadaan toimimaan kestävämmin, on tärkeää tietää, millaisia esteitä lajitteluun on ja millaisia kannustimia ihmiset kaipaavat.
Pitkänen on tutkinut aihetta monessa projektissa, muun muassa loppusuoralla olevassa WasteLess Karelias -hankkeessa. Hankkeesta saa lisätietoa tämän linkin takaa.
Hankkeessa hän selvittää yhdessä kollegojensa kanssa kahden pohjoiskarjalalaisen kylän asukkaiden lajittelutottumuksia ja sitä, voiko tottumuksiin vaikuttaa ja jos voi, niin millä tavalla. Kylät sijaitsevat Juuassa ja Ilomantsissa.
Uudet tavat innostavat
Hankkeen alkuvaiheessa, keväällä 2019, selvitettiin, kuinka innokkaita kylien asukkaat ovat lajittelemaan. Toisen kerran innokkuutta mitattiin hankkeen loppuvaiheessa syksyllä 2021.
Molemmilla kerroilla vastauksia saatiin noin 50 kotitaloudelta. Se on merkittävä määrä, koska pienissä kylissä on vähän asukkaita.
Toiseen kylään rakennettiin uusi lajittelupiste. Kylän asukkaat osallisuivat sen suunnitteluun ja rakentamiseen. Lajittelupisteeseen voi viedä lasia, paperia, pahvia, metallia ja muovia.
Toiseen kylään rakennettiin muutaman kotitalouden yhteinen sekajätteen kimppakeräyspiste.
Kummassakaan kylässä asukkaita ei jätetty keskenään huuhtelemaan jugurttipurkkeja, vaan tutkijat miettivät keinoja, joilla voisivat innostaa ihmisiä uusilla tavoilla.
Hankkeen aikana kyläläisille on järjestetty esimerkiksi lajitteluun ja bokashi-kompostointiin perehdyttäviä kyläiltoja.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Tutkimuksessa kylien asukkaat otettiin mukaan lajittelupisteiden suunnitteluun ja heille järjestettiin monenlaista lajittelun ympärille liittyvää toimintaa.
Lajittelumotivaatio kohosi huomattavasti
Tutkimuksen tulokset julkaistaan virallisesti keväällä 2022, mutta Pitkänen kertoo alustavia tuloksia jo nyt.
Ne ovat ilahduttavia. Asukkaiden lajittelumotivaatio koheni selvästi hankkeen aikana.
– Innostavilla toimilla todella oli vaikutusta. Etenkin kylässä, johon yhteisvoimin rakennettiin uusi lajittelupiste, ihmisten motivaatio kohosi huomattavasti.
Keskimäärin hankkeen lopussa yhdessä perheessä syntyi sekajätettä melkein pussillinen vähemmän viikossa kuin aikaisemmin.
Hankkeen alussa asukkaat kertoivat, että he lajittelisivat ahkerammin, jos lajittelusta saisi taloudellista hyötyä. Hankkeen lopussa taloudellista hyötyä korostettiin paljon vähemmän.
Pitkästä yllätti se, miten paljon ihmiset halusivat tietää lajittelemansa jätteen kohtalosta. He halusivat tietää minne lajitellut jätteet oikeasti päätyvät.
Niinpä Pitkäsen kollega selvitti, minne hankkeessa rakennetusta lajittelupisteestä jätteet päätyvät ja mitä kierrätetyistä jätteistä tehdään. Selvitys on luettavissa täällä.
Selvityksen tulokset ovat kiinnostaneet ihmisiä suuresti.
Tunneside pidentää tavaran käyttöikää
Yksi Kati Pitkäsen tutkimuskohteista on se, mikä kuluttajan ja kansalaisen asema on kiertotaloudessa.
– Kuluttaja nähdään usein passiivisena kierrättäjänä tai ostajana. Mutta kuluttaja on paljon muutakin.
Jätemäärä pitäisi saada laskemaan. Jotta tähän voidaan vaikuttaa, pitää tietää, mitä tavaralle tapahtuu käytön aikana.
Pitkänen tutkii ihmisten tavarasuhdetta. Hän on kollegansa Taru Peltolan kanssa kehittänyt tutkimusmenetelmän, jolla voidaan tarkastella sitä, mikä saa ihmiset huolehtimaan tavaroistaan ja pidentämään niiden ikää.
He ovat pyytäneet ihmisiä kertomaan pitkään käytössä olleista tavaroistaan tarinoita. Tavaratarinoita voi kuunnella YouTubessa.
Tarinoiden perusteella Pitkänen on analysoinut, mikä vaikuttaa tavaroiden elinkaareen.
Yksi tärkeimmistä motivaatioista näyttää olevan emotionaalinen.Jos tavaraan liittyy lämmin muisto tai jos sen on saanut tärkeältä ihmiseltä, siitä halutaan huolehtia. Mitä vahvempi side tavaraan on, sitä enemmän sitä korjataan.
Myös hyviin käyttökokemuksiin liittyvät ja taloudelliset syyt saavat ihmiset huoltamaan tavaroitaan. Sen sijaan ympäristölliset syyt nousivat esiin vähemmän kuin tutkijat etukäteen olettivat.
Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!
Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!
JHY:n jäsenmatkalla pääsee tutustumaan muiden maiden jätelaitosten toimintaan ja oppimaan uutta. Syksyn matkalla tutustuttiin jätevesilietteiden ja biojätteiden käsittelyyn.
Teksti Anne Ignatius ja Mikko Ahokas Kuvat Antti Tiri
Jätehuoltoyhdistys järjestää jälleen jäsenmatkoja. Matkoilla on pitkät perinteet, mutta pahimman koronakriisin aikana jokavuotista ulkomaanreissua ei tietenkään voitu järjestää.
Viime syksynä reissuun kuitenkin päästiin, tällä kertaa Saksaan Baijerin alueelle. Siellä JHY:n ryhmä tutustui jätevesilietteiden ja biojätteiden käsittelyyn.
Yksi osallistujista oli Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnassa projektipäällikkönä työskennellyt Antti Tiri. Matkan aikana Tiri työskenteli Fortumilla, mutta on sittemmin siirtynyt Ilmattarelle aurinkoenergiahankkeiden pariin.
Tiri on ollut Jätehuoltoyhdistyksen jäsen 2000-luvun alkupuolelta alkaen ja on osallistunut Jätehuoltopäiville ainakin kymmenen kertaa. Jäsenmatkalle hän ei ollut aikaisemmin osallistunut.
Hän oli kyllä kuullut, että JHY:n matkat ovat hyviä. Kun hänelle tarjoutui tilaisuus lähteä Saksaan, hänen oli helppo vastata myöntävästi.
Kolme erilaista kohdetta
Matkan aikataulu oli tiivis. Ryhmä lensi Müncheniin marraskuisena keskiviikkoaamuna, ja paluulento oli jo perjantaina aamulla.
Kahteen vuorokauteen mahtui kolme vierailua. Ensimmäisenä päivänä ryhmä tutustui Hamlarissa sijaitsevaan teknologian yritykseen Grenzebachiin ja siihen, kuinka yritys suunnittelee kierrättävänsä fosforia jätevesilietteistä.
Toisena päivänä Tiri ja kumppanit kuulivat, kuinka Straubingin kunnassa käsitellään jätevesilietteitä ja biojätteitä. Ryhmä vieraili jätevedenpuhdistamolla ja läheisellä maatalousvaltaisella alueella, jonka yhteyteen perustetulla kierrätyspuiston alueella pilotoidaan erilaisia biopohjaisen jätteen käsittelyyn liittyviä tekniikoita.
Kuva: Antti Tiri
Fosfori talteen uudella teknologialla
Tirille mielenpainuvin oli vierailu Grenzebachiin. Se on perheomisteinen yritys, joka työllistää noin 600 ihmistä.
Grenzebach valmistaa muun muassa kipsilevyjä, vaneritehtaan kuivausjärjestelmiä ja aurinkopaneeleita. Hiljattain se on alkanut kehittää menetelmiä, joilla voi ottaa fosforia talteen jätevesilietteistä.
Tirin mielestä yrityksen uudelle alueelle laajentaminen on mielenkiintoista ja rohkeaa.
– Yritys on saanut omilla perinteisillä toimialoillaan palkintoja ja päättänyt sitten hypätä kehittämään jotain aivan uutta.
Vierailijat oppivat, että Grenzebachin fosforin talteenottoteknologia perustuu uudenlaiseen termiseen prosessiin, joka on ehkä tutumpaa metalliteollisuudesta.
Prosessissa liete kuivataan, ja sen orgaaninen aines käytetään energiana. Haihtuva fosfori otetaan talteen, ja siitä valmistetaan fosforihappoa. Fosforihappoa voidaan käyttää muun muassa lannoitekäyttöön ja teollisuuteen.
Mineraaliainesta voidaan hyödyntää ainakin lasivillan ja geopolymeerien valmistuksessa.
Laitteiston kannattavuus on riippuvainen fosforin määrästä ja lietteen käsittelyn hinnasta. Investointiluokka on 3–10 miljoonaa euroa.
”Tiedonvaihto on tärkeää”
Matkasta teki Tirin mielestä mielenkiintoisen sekin, että Saksassa mittakaavat ovat paljon suuremmat kuin Suomessa.
– Saksassa ollaan uuden äärellä. Esimerkiksi jätevesien käsittelytekniikan ovat siellä Suomea edellä.
Saksassa kaikkien yli 50 000 asukkaan jätevesilaitosten pitää alkaa ottamaan fosfori talteen vuoteen 2031 mennessä. Vuoteen 2023 mennessä laitoksilta vaaditaan talteenottoon liittyvät tekniset suunnitelmat. Ravinteiden talteenoton ympärillä on siis paljon tuotekehitystä.
Tukea saavat erityisesti hankkeet, joissa fosforia otetaan talteen puhdistamolietteestä ja lietteen poltosta syntyvästä tuhkasta.
Tuki kohdistuu käyttökelpoisten ja taloudellisesti kannattavien prosessien kehittämiseen. Tukea on mahdollisuus saada koelaitoksiin ja suuren mittakaavan teknisiin pilotteihin.
Kaiken tämän kuuleminen oli Tirin mielestä antoisaa, vaikka tieto ei suoranaisesti hyödytä häntä hänen omassa työssään.
– Tekee hyvää vertailla, miten muut asioita tekevät. On tärkeää vaihtaa tietoa suomalaisten ja ulkomaisten yritysten kanssa.
Sähköpyörän latauspiste.
Hyvin järjestetty reissu
Kaiken kaikkiaan matka oli Antti Tirin mielestä virkistävä kokemus. Se toi uutta kipinää työhön etenkin pitkän koronakauden jälkeen.
Korona näkyi matkalla mutta ei haitannut.
Grenzebach-yritys teetti kaikille vierailijoille koronatestin. Vasta negatiivisen tuloksen ja koronapassin näyttämisen jälkeen oli tervetullut.
Aikaa jäi myös yhteisille lounaille ja illanvietoille.
– Matka oli hyvin järjestetty. Isot kiitokset matkan järjestäneelle Martin Brandtille.
Jätehuoltoyhdistyksen matkat ovat omakustanteisia pakettimatkoja. Yhdistys ei tienaa matkoilla, vaan ainoa tarkoitus on järjestää jäsenille mahdollisuus nähdä muiden jätelaitosten toimintaa.
Seuraava matka järjestetään touko-kesäkuun vaihteessa. Silloin ilmoittautuneet lähtevät Müncheniin IFAT-messuille, jotka ovat maailman suurimmat alan messut.
Matka on täynnä, mutta tulevia matkoja ideoidaan jo.
Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!
Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!
JHY:n opinnäytetyökilpailu saattaa opiskelijat ja kiertotalouden työnantajat yhteen. Kisa huipentuu toukokuussa järjestettävään seminaariin, jossa finalistit tuovat työnsä ammattilaisraadin ruodittavaksi.
Teksti Riina Nygrén Kuva Aalto-yliopisto
Mitkä kiertotalouden teemat kiinnostavat kiertotalouden tuoreita ammattilaisia? Se selvinnee Jätehuoltoyhdistyksen järjestämässä opinnäytetyökilpailussa, joka nostaa esiin viime vuosina valmistuneiden opiskelijoiden tutkimusaiheita.
Kilpailun satoa esitellään seminaarimuotoisessa finaalissa toukokuussa.
Korkeakouluopiskelijoille suunnatun opinnäytetyökilpailun finaaliin valitaan sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen kolmen kärki. JHY:n esivalintaraati arvioi mukaan ilmoittautuneet työt ja valitsee niistä finalistit, jotka pääsevät esittelemään työnsä ammattilaisten raadille seminaarissa. Raati haastaa tekijöitä, kommentoi heidän töitään ja lopulta jakaa finalistien kesken yhteensä 14 000 euron rahapalkinnon.
Kilpailuun osallistuvien töiden aiheena on kiertotalous. JHY:n hallituksen varapuheenjohtaja Johanna Alakerttula kokee aiheen kiinnostavaksi, koska kiertotalous ei tule koskaan valmiiksi.
– Olen työskennellyt kiertotalouden ytimessä 15 vuotta, ja teen tällä hetkellä väitöskirjaa rakentamisen kiertotaloudesta. Odotan innolla, millaisia aiheita ja ideoita kilpailussa nousee esiin, Alakerttula sanoo.
Hyötyä myös ammattilaisille
JHY on pitkään palkinnut opinnäytetöiden tekijöitä ja tutkijoita stipendeillä, mutta tämän kevään kilpailu on ensimmäinen laatuaan. Vastaavia estradeja nimenomaan opinnäytetyötasoisen tutkimuksen esittelemiseen ei ole montaa.
Toiveena on, että kilpailu tuo alan opiskelijat lähemmäksi JHY:tä ja niitä tahoja, jotka työllistävät kiertotalouden osaajia. Ammattilaisille seminaari tarjoaa hyvän katsauksen teemoihin, jotka kiinnostavat kiertotalouden opiskelijoita juuri nyt.
Seminaarissa finaalitöitä arvioi ammattilaisten raati, joka edustaa laajasti kiertotalouden eri sektoreita. Raadissa on asiantuntijat Aalto-yliopistolta, Fortumilta, SOK:lta, VTT:ltä ja jäteyhtiö Rosk’n Rollista. Alakerttula toimii raadin puheenjohtajana.
– Uskomme, että opinnäytetyökilpailu on arvokas tapa nostaa esiin vastavalmistuneita ammattilaisia ja niitä kiertotalouden teemoja, jotka tällä hetkellä kiinnostavat ja ovat nousussa eri toimialoilla, Alakerttula toteaa.
Lisäarvoa opinnäytetyölle
Aalto-yliopistossa kiertotalous on tekemisen ja tutkimuksen ytimessä esimerkiksi materiaalitekniikan ja suunnittelun aloilla. Aallon olikin helppo lähteä mukaan kilpailuun JHY:n rinnalla, sanoo kestävän kehityksen erityisasiantuntija Paula Schönach.
Hänen mukaansa kilpailu viestii opiskelijoille, ettei opinnäytetyö ole pelkkä pakollinen osa opintoja, vaan arvostettu tutkielma, jolla voi tuoda esiin omaa asiantuntijuutta ja perehtyneisyyttä.
– Tehdyn tutkimuksen esiin nostaminen on aina todella tärkeää, ja mukava palkintosumma näyttää arvostuksen konkreettisesti.
Moni opiskelija innostuu kiertotalouden teemoista syvällisesti vasta opintojen aikana, mutta Schönach ja Alakerttula uskovat, että kilpailujen kaltaiset kannustimet voivat lisätä kiertotalousalan kiinnostavuutta.
– Toivomme, että opiskelijat tulevat seminaariin esittämään kysymyksiä ja haastamaan tutkielmien tekijöitä. Tämä on myös hyvä tilaisuus nähdä, miten tehdään vaikuttava opinnäytetyö, Schönach sanoo.
Opinnäytetyöseminaari järjestetään Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella, Kandidaattikeskuksessa 24. toukokuuta 2022 kello 12–16.
Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!
Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!
Oulun Energia aikoo kasvattaa liikevaihtoaan satsaamalla kiertotalouteen. Uusi lajittelulaitos kolminkertaistaa kierrättämisen ja hyötykäytön.
Teksti Anne Ignatius
Miten Oulun Energia kehittyy lähitulevaisuudessa, kiertotalouspäällikkö Heikki Harju-Autti?
Meillä on jo nyt korkea kierrätys- ja energian hyödynnysaste ja minimoimme polttoon menevän jätteen määrän. Haluamme kuitenkin saada nykyistä enemmän materiaalia kierrätykseen, lisätä hyötykäytön osuutta ja tuoda uusia palveluita jätteentuottajille.
Mitä uusia palveluita kehitätte?
Aiomme esimerkiksi luoda uusia vastaanotettavia jätelajikkeita. Meille voi jatkossa tuoda uusia tuoteryhmiä, kuten esikäsiteltyä rakennusjätettä.
Esimerkiksi kipsi ja villa ovat haasteellisia kierrättää. Muovi ja isot metallit voidaan saada talteen muun jakeen seasta, mutta kipsiä ja villaa ei. Ne murenevat muun jakeen sekaan. Ratkaisu on, että ne erotellaan muusta jakeesta jo rakennustyömaalla.
Mistä olet työssäsi erityisen ylpeä?
Vastavalmistuneesta lajittelulaitoksestamme. Se on mekaaninen laitos, jossa lajitellaan Pohjois-Suomen rakennus-, kauppa-, teollisuus- ja purkujätteet.
Lajittelulaitos ei ole sinänsä ainutlaatuinen Suomessa, mutta se on, missä mittakaavassa se toimii. Käsittelemme monenlaisia jakeita korkealla kierrätys- ja hyödynnysasteella. Väitän, että laitoksemme on Suomen modernein.
Suuri osa meille tuodusta jätteestä menee hyötykäyttöön, kierrätykseen ja kierrätyspolttoaineen raaka-aineeksi. Ennen laitosta saimme 20 prosenttia kierrätysmateriaaleista hyötykäyttöön, nyt 60 prosenttia.
Miten kehitätte toimintaanne tulevaisuudessa?
Haluamme kasvattaa liiketoimintaamme laajentumalla energiatoiminnasta kohti kiertotalouteen liittyviä toimintoja.
Kierrätysmateriaalit kiinnostavat meitä. Seuraamme silmät auki, mihin päin materiaalit liikkuvat. Tarkoituksemme on laajentaa toimintaamme koko Pohjois-Suomeen ja myös valtakunnan rajojen yli. Suunnitelmamme on tuoda tai viedä raaka-ainetta tai perustaa laitoksia ulkomaille.
Pohjoismaat olisi luonteva paikka aloittaa, mutta mikä tahansa EU:n maa on mahdollinen, jos markkinoilla on tilaa ja meillä ratkaisuja.
Mikä on tulevaisuuden kierrätysraaka-aine?
Muovista puhutaan nyt paljon. Se on tärkeää, mutta öljypohjaisesta materiaalista pitää päästä irti. Myös lähtömateriaalien pitää olla kestävästi tuotettua.
Näkisin, että suurinta kasvua on erilaisissa puupohjaisissa raaka-aineissa. Ne pitää saada kiertämään mahdollisimman monta kertaa.
Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!
Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
