Jätelainsäädäntö uudistuu.

Teksti Satu Estakari ja Johanna Alakerttula Kuva Unsplash

Uusi jäteki tuli voimaan heinäkuussa 2021, ja uudistukseen liittyvät asetukset ovat olleet juuri lausunnolla. Jätelain laajan uudistuksen tavoitteena on vauhdittaa kierrätystä ja kiertotaloutta, jotta yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousisi ja Suomi saavuttaisi 55 prosentin yhdyskuntajätteen kierrätysasteen vuonna 2025. 

Tehokas erilliskeräys on välttämätön kierrätysasteen nostamiseksi. Uudella jätelain myötä kuntalaisten lajittelumahdollisuudet paranevat ja helpottuvat, ja on arvoitu, että lakimuutoksella luodaan myös uusia työpaikkoja kiertotalouden alalle.

Pakkausten tuottajavastuu laajenee

Kuntalaisille muutos tulee näkymään parempana mahdollisuutena lajitella ja kierrättää eri jätteet omalla kiinteistöllä. Jatkossa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöissä kerätään sekajätteen lisäksi erikseen bio- ja pakkausjätteet. Näiden jakeiden osalta kiinteistökeräys on kuntien vastuulla.

Pakkausten kiinteistökeräys tehdään tulevaisuudessa yhteistoiminnassa pakkausten tuottajan kanssa, eli pakkaajat ja pakkausten maahantuojat korvaavat kunnalle pakkausjätteen keräys- ja kuljetuskuluja. Aiemmin asuinkiinteistökeräyksen kuluista vastasivat kunnat, jotka laskuttivat kulut kotitalouksilta jätemaksuina. Pakkausten tuottajat kustantavat edelleenkin pakkausjätteiden käsittelyn.

Pakkausjätteiden aluekeräysverkosto kuntalaisille säilyy kiinteistökeräyksen ohella, joskin Rinki-ekopisteiden lukumäärä tulee olemaan kaikille pakkaustyypeille sama eli vähintään 1000 pistettä.

Pakkausten tuottajayhteisöjä koskee jätelain mukaan velvoite vastata kaikista pakkauksista. Pakkausten tuottajayhteisöt ovat aloittaneet yhteistyöneuvottelut siitä, kuinka toiminta saatetaan lainmukaiseksi siirtymäajan puitteissa. Jätelaissa velvoitetaan myös ulkomaiset verkkokaupat tuottajavastuun piiriin pakkausten osalta. Aiemmin suomalaiset yritykset maksoivat myös ulkomaisten etämyyjien kautta Suomeen päätyvien pakkausten kierrätyskustannukset.

Velvoitteet laajenevat

Uudistus tuo uusia velvoitteita myös monille muille toimijoille. Kuntien hallinto-, palvelu- ja yritystoimijat sekä seurakunnat ja julkisyhteisöt velvoitetaan jätteiden erilliskeräykseen, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Lisäksi pakkausten vastaanottoterminaaliverkosto yrityksille laajenee julkaistun asetuksen perusteella 30 terminaalista 60 terminaaliin. Asetus, jossa esitys on, tullee voimaan syksyn 2021 aikana.

Jätteiden kuljetusjärjestelmiin tulee muutoksia niissä kunnissa, joissa jätteiden kuljetus on nyt kunnan päätöksellä siirretty asuinkiinteistön haltijan vastuulle. Kunta voi kuitenkin edelleen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä päättää, että asuinkiinteistön haltija järjestää sekalaisen yhdyskuntajätteen sekä saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetuksen sopimalla siitä suoraan kuljetusyrityksen kanssa. Erilliskerätyn jätteen, kuten bio- ja pakkausjätteen kuljetuksista vastaa kunta. 

Uusiomateriaaleja markkinoille

Tuottajavastuu on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä jätehuollon sääntelykeinoista, sillä se edistää toteutuessaan merkittävästi kiertotaloutta tehostamalla monien materiaalien erilliskeräystä ja kierrätystä ympäristönsuojelun vaatimukset huomioon ottaen. Tuottajavastuun toteutumisen kannalta olennaista on, että kaikki yritykset hoitavat tuottajavastuuvelvoitteensa, ja että tuottajille taataan myös ensisijainen oikeus järjestää jätehuolto. 

Tuottajavastuun ja tehokkaiden erilliskeräysvelvoitteiden ansiosta monia uusiomateriaaleja saadaan kattavien erilliskeräysjärjestelmien kautta merkittäviä määriä talteen, mikä onkin jätelain tavoitteena. Kaikille materiaaleille ei kuitenkaan ole riittävästi kysyntää markkinoilla, koska neitseellisiä materiaaleja on saatavilla edullisemmin. Jotta kierrätystavoitteet saavutetaan, onkin tärkeää, että kierrätysmateriaalien markkinat kehittyvät ja kysyntä materiaaleille kasvaa. Uusien kierrätysratkaisujen kehittäminen on niin ikään tärkeässä roolissa tulevaisuudessa, ja se vaatii uutta osaamista ja yhteistyötä eri tahojen kesken.