Anu Patrikainen valittu Jätehuoltoyhdistyksen ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi

Yleinen 15.1.2024

Jätehuoltoyhdistys hyppää uuteen aikakauteen, kun yhdistyksen historian ensimmäinen toiminnanjohtaja aloittaa tehtävässään.

Jätehuoltoyhdistyksen hallitus on valinnut Anu Patrikaisen (MMM) yhdistyksen toiminnanjohtajaksi. 

“Tavoitteemme on rekrytoinnin myötä nostaa yhdistyksen toiminta uudelle tasolle ja tehdä siitä entistä houkuttelevampaa kiertotalousalan ammattilaisille. Toiminnanjohtajan työpanoksella saamme myös yhtenäistettyä ja koordinoitua toimintaa tehokkaammin”, linjaa hallituksen varapuheenjohtaja Annika Sormunen valinnan taustoja.

Tehtävä täytetään ensimmäistä kertaa kiertotalouden ammattilaisten yhteisönä tunnetun yhdistyksen historiassa. Yhdistys on perustettu vuonna 1987, ja sen vuosittain järjestämät Jätehuoltopäivät ovat vakiinnuttaneet asemansa jätehuolto- ja kiertotalousammattilaisten tärkeänä koulutus- ja kohtaamistapahtumana.

“Olen valtavan iloinen siitä, että otimme rohkean askeleen eteenpäin! Vuosi 2023 oli yhdistykselle hyvä vuosi. Turun Jätehuoltopäivät onnistuivat hyvin ja talous on kunnossa. Nyt Anu alkaa johtaa toimintaa jäsenten hyväksi. Olisiko pian aika päivittää myös yhdistyksen ja Jätehuoltopäivien nimet?” visioi puheenjohtaja J-P Salmi.

Patrikainen on paitsi kokenut järjestöjohtaja, myös ympäristöalan pitkän linjan ammattilainen. Hänen vahvuuksiaan ovat verkostojen johtaminen, osaamisen kehittäminen ja tapahtumatuotanto. 

“Oma tavoitteeni on rakentaa yhdistyksestä toimija, joka tukee tavoitteellisesti ja raikkaalla otteella alan yhteishenkeä, verkostoitumista ja osaamista, yhdessä jäsenistön kanssa”,  summaa Patrikainen tulevan työn tavoitteita.

Aiemmin Patrikainen on työskennellyt muun muassa Uudenmaan Vihreiden toiminnanjohtajana sekä kunnallista jätehuoltoa edustavan Suomen Kiertovoima ry:n koulutuspäällikkönä. Uusi toiminnanjohtaja aloittaa tehtävässä 22.1.2024. Tehtävä on osa-aikainen 60% työajalla.

Lisätiedot:

Juha-Pekka Salmi
Jätehuoltoyhdistyksen puheenjohtaja,
salmiju1@gmail.com,
p. 050 329 6211

Anu Patrikainen
Jätehuoltoyhdistyksen toiminnanjohtaja 22.1 lähtien
sihteeri@materiaalikierto.fi

Mikä Jätehuoltoyhdistys?

Jätehuoltoyhdistys on kaikille jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen ja aatteellinen yhteisjärjestö. Yhdistys edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa. Liity yhdistyksen jäseneksi.

Yle kannusti keräämään roskia luonnosta

KiertoPlus 11.9.2023

Kuvassa meteorologi Anniina Valtonen pitelee vaaleanpunaista roskapussia käsissään.

Ylen Miljoona roskapussia -kampanja sai suomalaiset taistelemaan roskaantumista vastaan. Kampanjan tavoitteena oli kertoa, miten tärkeää on kerätä roskia ympäristöstä.

Teksti Riina Nygrén Kuva Johanna Kannasmaa / Yle

Miljoona roskapussia -kampanja näkyi Ylen kanavissa huhtikuusta kesäkuuhun. Miten kampanjaidea syntyi, vastaava tuottaja Pia Louhivuori?

Monet heittävät roskia maahan ja luontoon. Halusin keksiä keinon, jolla voi kannustaa ihmisiä edistämään luonnon siisteyttä. Itse olen kerännyt roskia vuodesta 2020.

Ylellä on ollut aiemmin Miljoona linnunpönttöä -kampanja, joten ajattelimme lähteä yhtä isosti liikkeelle. Nimi on hauska ja herättää huomiota, vaikka miljoonan kerätyn pussin rajaa ei rikottukaan.

Ketkä kampanjaan osallistuivat ja miksi?

Kaupungit ja kunnat lähtivät innokkaasti kampanjan kumppaneiksi. Roskaantuminen vie ison siivun niiden budjetista joka vuosi.

Mukaan lähti myös ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjä ja harrastusporukoita.

Kaikenikäiset ihmiset raportoivat ahkerasti keräysmääriään laskuriin. Uskon ihmisten motivoituvan siitä, että oma lähiympäristö siistiytyy. Konkreettinen tekeminen voi myös helpottaa ympäristöahdistusta.

Miten kampanja saavutti tavoitteensa?

Ylen kanavilla kampanja tavoitti miljoonia ihmisiä, ja roskia kerättiin luonnosta yli 200 000 kappaletta.

Esimerkiksi monet kirjastot ympäri Suomen ottivat roskapihdit lainausvalikoimaan, mikä toivottavasti kannustaa keräämään roskia jatkossakin.

Toivon, että kampanja vaikutti myös heihin, jotka ovat suhtautuneet roskaantumiseen huolettomammin. Ehkä he nyt ajattelevat kahdesti ennen kuin heittävät roskan maahan.

Millaisia terveisiä lähetät jätehuollon ammattilaisille, jotka miettivät vastaavan kampanjan järjestämistä?

Kampanjan aikana meiltä kysyttiin, mihin kerätyt roskat tulisi viedä ja kuinka ne lajitellaan.

Jos järjestää keräyskampanjan, kannattaa varmistaa, että roska-astioita on saatavilla ja että ne tyhjennetään säännöllisesti.

Lisäksi tutut kampanjakasvot toivat kampanjalle näkyvyyttä ja uskottavuutta. Tällaisen kampanjan on hyvä olla myös hauska ja kannustava. Pelkkä sormen heristäminen ei toimi.

Kutsu: Kevätkokous 23.5.2023 Vantaalla

Yleinen 4.5.2023

Tervetuloa Jätehuoltoyhdistyksen kevätkokoukseen!

Jätehuoltoyhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous järjestetään 23.5.2023 klo 14 alkaen Vantaalla, Technopolis Aviapoliksessa. Kokous pidetään ennen yhdistyksen opintomatkalle lähtöä. Kevätkokoukseen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä.

Kokous on tarkoitettu Jätehuoltoyhdistyksen jäsenille.

Kokouksen materiaalit

Kokousmateriaalit julkaistaan tällä sivulla ennen kokouspäivää.

Kokouksessa käsitellään myös tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot.

Ilmoittautuminen

Kevätkokoukseen ja aluetapahtumaan ilmoittaudutaan verkkolomakkeella. Ilmoita, osallistutko kevätkokoukseen paikan päällä vai etänä.

Mitä: Jätehuoltoyhdistyksen kevätkokous

Paikka: Vantaa, Technopolis Aviapolis, Teknobulevardi 3-5, kokoustila Holmenkollen ja verkkoyhteys

Aika: 23.5.2023 klo 14

Ilmoittaudu opintomatkalle Hampuriin – aiheena keräys- ja kierrätysjärjestelmät

Yleinen 30.1.2023

Kuvituskuva Hampurista.

Vuoden 2023 JHY-opintomatka suuntaa toukokuussa Hampuriin. Matkalla tutustutaan ajankohtaisiin keräys- ja kierrätysjärjestelmiin.

(lisää…)

Toisen jäte voi olla toisen raaka-aine – hyvällä sääntelyllä

Blogi 15.12.2020

Tehokas lääke ylikulutukseen on ihmisen toiminnasta syntyvän jätteen hyödyntäminen uudelleen raaka-aineena. Tähän tarvitsemme Suomessa uusia tekniikoita ja sääntelyn kehittämistä.

Jätettä ei ole luonnossa. Se on kuitenkin luonnosta lähtöisin. Suurin osa luonnon raaka-aineista, joka otetaan ihmisten ja talouden käyttöön, muuttuu lopulta jätteeksi. Talous tarvitsee materiaalia toimiakseen, mutta tarvitseeko sen silti merkitä jätteen määrän kasvua?

Toimivassa kiertotaloudessa materiaalien kierto tapahtuu suljetussa systeemissä. Toisaalta tiedämme, että nykyisillä ihmiskunnan kulutustottumuksilla luonnonvaroja hyödynnytetään 1,5-kertaisesti enemmän kuin maapallo kykenee kestävästi tarjoamaan. Mikäli kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme lähes neljä maapalloa.

Me täällä Suomessa pidämme ratkaisun avaimia käsissämme luonnonvarojen tehokkaalle ja kestävälle käytölle. Pitää vain ajatella isosti. Maailma ei pelastu, jos jätämme esimerkiksi Suomen metsät kestävästi hyödyntämättä, mutta samalla kasvatamme vastuuttomasti tuotetun palmuöljyn käyttämistä kuluttamissamme tuotteissa.

Tehokas lääke ylikulutukseen on ihmisen toiminnasta syntyvän jätteen hyödyntäminen uudelleen raaka-aineena. Tähän tarvitsemme uusia tekniikoita, menetelmiä ja ymmärrystä. Ymmärryksellä tarkoitan yhteisiä arvoja ja sääntöjä sekä luottamusta. Suomalainen elinkeinoelämä on viritetty vastaamaan tähän haasteeseen. Varsinkin pienemmät yritykset, kuten Ecolan Oy, toimivat usein alihankkijoina suurille yrityksille. Tekemämme kierrätykseen liittyvä pioneerityö on inspiroinut suurempia yrityksiä jätteiden hyödyntämiseen raaka-aineena. 

Jätteen hyödyntäminen raaka-aineena edellyttää toteutuskelpoista sääntelyä sekä johdonmukaista ja eri alueiden välillä yhdenvertaista viranomaisohjausta ja -valvontaa. Mutta tuleeko regulaatio perässä?

Toistaiseksi jätteen muuttamista raaka-aineeksi ja tuotteeksi niin kutsutulla End of Waste -menettelyllä tutkitaan tapauskohtaisesti nykyisen ympäristönsuojeluun tähtäävän jätelain nojalla. Jotta kunnianhimoiset jätettä hyödyntävän kiertotalousyhteiskunnan tavoitteet saavutettaisiin, tämä tutkimus voisi tulevaisuudessa tapahtua vieläkin laajemmin esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön, valtionhallinon rakenteisiin luodun oman kiertotalousministeriön ja kiertotalouslainsäädännön alaisuudessa.