Tehokas lääke ylikulutukseen on ihmisen toiminnasta syntyvän jätteen hyödyntäminen uudelleen raaka-aineena. Tähän tarvitsemme Suomessa uusia tekniikoita ja sääntelyn kehittämistä.
Jätettä ei ole luonnossa. Se on kuitenkin luonnosta lähtöisin. Suurin osa luonnon raaka-aineista, joka otetaan ihmisten ja talouden käyttöön, muuttuu lopulta jätteeksi. Talous tarvitsee materiaalia toimiakseen, mutta tarvitseeko sen silti merkitä jätteen määrän kasvua?
Toimivassa kiertotaloudessa materiaalien kierto tapahtuu suljetussa systeemissä. Toisaalta tiedämme, että nykyisillä ihmiskunnan kulutustottumuksilla luonnonvaroja hyödynnytetään 1,5-kertaisesti enemmän kuin maapallo kykenee kestävästi tarjoamaan. Mikäli kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme lähes neljä maapalloa.
Me täällä Suomessa pidämme ratkaisun avaimia käsissämme luonnonvarojen tehokkaalle ja kestävälle käytölle. Pitää vain ajatella isosti. Maailma ei pelastu, jos jätämme esimerkiksi Suomen metsät kestävästi hyödyntämättä, mutta samalla kasvatamme vastuuttomasti tuotetun palmuöljyn käyttämistä kuluttamissamme tuotteissa.
Tehokas lääke ylikulutukseen on ihmisen toiminnasta syntyvän jätteen hyödyntäminen uudelleen raaka-aineena. Tähän tarvitsemme uusia tekniikoita, menetelmiä ja ymmärrystä. Ymmärryksellä tarkoitan yhteisiä arvoja ja sääntöjä sekä luottamusta. Suomalainen elinkeinoelämä on viritetty vastaamaan tähän haasteeseen. Varsinkin pienemmät yritykset, kuten Ecolan Oy, toimivat usein alihankkijoina suurille yrityksille. Tekemämme kierrätykseen liittyvä pioneerityö on inspiroinut suurempia yrityksiä jätteiden hyödyntämiseen raaka-aineena.
Jätteen hyödyntäminen raaka-aineena edellyttää toteutuskelpoista sääntelyä sekä johdonmukaista ja eri alueiden välillä yhdenvertaista viranomaisohjausta ja -valvontaa. Mutta tuleeko regulaatio perässä?
Toistaiseksi jätteen muuttamista raaka-aineeksi ja tuotteeksi niin kutsutulla End of Waste -menettelyllä tutkitaan tapauskohtaisesti nykyisen ympäristönsuojeluun tähtäävän jätelain nojalla. Jotta kunnianhimoiset jätettä hyödyntävän kiertotalousyhteiskunnan tavoitteet saavutettaisiin, tämä tutkimus voisi tulevaisuudessa tapahtua vieläkin laajemmin esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön, valtionhallinon rakenteisiin luodun oman kiertotalousministeriön ja kiertotalouslainsäädännön alaisuudessa.
