Yle kannusti keräämään roskia luonnosta

KiertoPlus 11.9.2023

Kuvassa meteorologi Anniina Valtonen pitelee vaaleanpunaista roskapussia käsissään.

Ylen Miljoona roskapussia -kampanja sai suomalaiset taistelemaan roskaantumista vastaan. Kampanjan tavoitteena oli kertoa, miten tärkeää on kerätä roskia ympäristöstä.

Teksti Riina Nygrén Kuva Johanna Kannasmaa / Yle

Miljoona roskapussia -kampanja näkyi Ylen kanavissa huhtikuusta kesäkuuhun. Miten kampanjaidea syntyi, vastaava tuottaja Pia Louhivuori?

Monet heittävät roskia maahan ja luontoon. Halusin keksiä keinon, jolla voi kannustaa ihmisiä edistämään luonnon siisteyttä. Itse olen kerännyt roskia vuodesta 2020.

Ylellä on ollut aiemmin Miljoona linnunpönttöä -kampanja, joten ajattelimme lähteä yhtä isosti liikkeelle. Nimi on hauska ja herättää huomiota, vaikka miljoonan kerätyn pussin rajaa ei rikottukaan.

Ketkä kampanjaan osallistuivat ja miksi?

Kaupungit ja kunnat lähtivät innokkaasti kampanjan kumppaneiksi. Roskaantuminen vie ison siivun niiden budjetista joka vuosi.

Mukaan lähti myös ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjä ja harrastusporukoita.

Kaikenikäiset ihmiset raportoivat ahkerasti keräysmääriään laskuriin. Uskon ihmisten motivoituvan siitä, että oma lähiympäristö siistiytyy. Konkreettinen tekeminen voi myös helpottaa ympäristöahdistusta.

Miten kampanja saavutti tavoitteensa?

Ylen kanavilla kampanja tavoitti miljoonia ihmisiä, ja roskia kerättiin luonnosta yli 200 000 kappaletta.

Esimerkiksi monet kirjastot ympäri Suomen ottivat roskapihdit lainausvalikoimaan, mikä toivottavasti kannustaa keräämään roskia jatkossakin.

Toivon, että kampanja vaikutti myös heihin, jotka ovat suhtautuneet roskaantumiseen huolettomammin. Ehkä he nyt ajattelevat kahdesti ennen kuin heittävät roskan maahan.

Millaisia terveisiä lähetät jätehuollon ammattilaisille, jotka miettivät vastaavan kampanjan järjestämistä?

Kampanjan aikana meiltä kysyttiin, mihin kerätyt roskat tulisi viedä ja kuinka ne lajitellaan.

Jos järjestää keräyskampanjan, kannattaa varmistaa, että roska-astioita on saatavilla ja että ne tyhjennetään säännöllisesti.

Lisäksi tutut kampanjakasvot toivat kampanjalle näkyvyyttä ja uskottavuutta. Tällaisen kampanjan on hyvä olla myös hauska ja kannustava. Pelkkä sormen heristäminen ei toimi.

Syväkeräys on jätehuollon vihreän siirtymän ytimessä

Blogi 4.4.2023

Jätehuollon on vastattava osaltaan Suomen ja Euroopan ilmastotavoitteisiin – syväkeräyksellä on tässä keskeinen rooli.

Jätehuollon vihreä siirtymä onnistuu, kun mahdollistetaan seuraavat asiat:

  1. Vähennetään sekajätteen määrää paremmalla lajittelulla eli nostetaan kierrätysastetta
  2. Vähennetään jätteenkuljetuksesta aiheutuvaa liikennettä ja sen päästöjä

Kierrätysasteen nostamisen suhteen tehokkaimmaksi keinoksi on todettu kierrätyksen toteuttaminen mahdollisimman lähellä kotia. Mutta miten kotia lähelle päästään, kun kerätään 7 eri jätejaetta ja tila keräykseen ei vain riitä?

Tässä syväkeräys astuu esiin. Syväkeräys mahdollistaa lähikeräyksen, koska 60 % keräyskapasiteetista on maan alla ja puristuminen tuo seka- ja biojätteen kohdalla noin 20% lisävolyymin keräykseen. Yksi 5 m² syväkeräyssäiliö vastaa kahdeksaa 600 litran pinta-astiaa. Puristuman ansiosta tietyillä jakeilla saadaan jopa 2 x 600 l lisäkapasiteettia.

Syväkeräyssäiliöt ovat myös ulkonäöllisesti talon pihaan kauniisti sopivia eikä niitä tarvitse piilottaa pihan perälle tai katokseen. Niitä voidaan jakaa vähemmän volyymia tarvitsevien jakeiden kesken.

Syväkeräyksessä pienemmät päästöt

Miten sitten tyhjennysliikennettä ja sen päästöjä saadaan pienennettyä?
Tähän vaikuttavat kaksi asiaa:

  1. Maksimoidaan kilomäärä per tyhjennys
  2. Huolehditaan, että tyhjennyshinnoittelu tukee ympäristöystävällisintä tyhjennysmuotoa

Molok on tutkinut tyhjennysten CO2-päästöjä kolmannen osapuolen tekemällä kädenjälkiselvityksellä. Hiilikädenjälki on positiivinen, jos vertailtavana oleva järjestelmä tuottaa pienemmän hiilijalanjäljen kuin kilpaileva järjestelmä. Selvityksessä verrattiin MolokDomino-järjestelmää pinta-astioihin pääkaupunkiseudun viidessä taloyhtiökohteessa. Pinta-astioiden tyhjennykset tuottivat 46 % enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin syväkeräys.

Molok on selvittänyt myös tyhjennyshinnoittelun merkitystä yhtenä vihreän siirtymän mahdollistajana. Tutkimuksen mukaan eri keräysmuotojen (pintakeräys-syväkeräys) välinen vertailukelpoinen hinnoittelu ei ole kaikilla alueilla tasapuolista. Tasapuolinen hinnoittelu lähtisi ohjaamaan keräystä ilmastoystävällisempään suuntaan.

Älykäs pinnanmittaus avuksi

Syväkeräys maksimoi kilomäärän per tyhjennys, jolloin tyhjennyskertoja tarvitaan jopa 80 % vähemmän kuin perinteisillä pinta-astioilla.

Tyhjennyskertoja on mahdollista edelleen vähentää käyttämällä keräysastian jätekertymän pinnanmittausta. Kolmannen osapuolen suorittaman analyysin mukaan syväkeräysastia tyhjennetään jopa 40 % täyttöasteella, kun älykäs syväkeräys voidaan tyhjentää keskimäärin 75 % täyttöasteella. Suomessa ei hyödynnetä tarpeeksi älyantureiden tuomaa teholisäystä.

Esimerkki Espoossa toteutuneesta pinnanmittauksen vaikutuksesta 5m3 sekajäteastiassa. Täyttöaste oli 39% ennen anturin käyttöä ja anturin avulla 73%. Tilasto: Molok

Jätehuollon vihreä siirtymä onnistuu, kun päättäjillä on riittävästi tietoa ja työvälineitä ympäristötehokkaaseen ohjaukseen. Käytetään olemassa olevia ratkaisuja ympäristömme hyväksi tänään.

Vipinää keräykseen ja kierrätykseen

Blogi 25.4.2022

Biojätettä.

Ilman biojätteen erottelua tavoitellut kierrätysprosentit jäävät haaveeksi, kirjoittaa Kuntaliiton Tuulia Innala.

Jätehuoltoa kuvaavat hyvin sanat muutos ja kierto muussakin kuin kiertotalousmielessä. Olemme lakimuutosten ja toimeenpanojen kierrossa. EU tuuppaa putkeen lisää ideoita ja muutosehdotuksia, kun kädet ovat vielä täynnä edellisten muutosten toimeenpanotyötä. Välillä olisi ehkä syytä pysähtyä hetkeksi katsomaan, mihin nyt tehtävät muutokset johtavat ja olemmeko oikealla tiellä kohti kiertotaloutta.

Selvää on kuitenkin, että kierrätystä on Suomessa lisättävä. Siihen valittu yksi keino on syntypaikkalajittelun ja eri jätelajien keräyksen lisääminen kiinteistöillä. Ratkaisevinta painoperusteisessa prosenttien tavoittelussa on biojätteen erottelu sekajätteistä. Toki muidenkin jätelajien lajittelu on tärkeää, mutta ilman biojätteen erottelua tavoitellut kierrätysprosentit jäävät haaveeksi.

Ensimmäiset uudet jätelain toimet tämän vuoden heinäkuussa kohdentuvatkin kunnissa biojätteiden keräykseen. Valtaosa asuinkiinteistöistä taitaa olla jo mukana vähintään 5 huoneiston keräyksessä. Suurimmat muutospaineet kohdentuvatkin aluksi jätteiden erilliskeräyksen lisäämiseen muilta kuin asuinkiinteistöiltä. Muistutan, että tämä koskee kunnan hallintorakennusten ohella myös yrityksiä. 

Kunnissa on kääritty hihat ja alettu työstää vuosiin 2023 ja 2024 liittyviä toimia. Vuoden 2024 heinäkuussa kunnat alkavat kerätä ja kuljettaa biojätteitä yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikilta asuinkiinteistöiltä, myös omakotitaloilta. Kuntien on pikapikaa selvitettävä kompostoivat kiinteistöt, koska tuplalajittelua ei tietenkään järjestetä.  

Kunnat ja pakkaustuottajat ovat solmineet historiallisen yhteistyösopimuksen pakkausjätteiden kiinteistökeräyksen toteuttamiseksi. Runsaan vuoden päästä kunnat keräävät ja kuljettavat tuottajan käsittelyyn eri pakkausjätteet kaikilta vähintään 5 huoneiston asuinkiinteistöiltä. Toivon, että yhteistyöstä seuraa positiivista väreilyä jätealalle ja rakennamme yhdessä paremman kierrätysmaailman. Kaikkia tarvitaan näihin talkoisiin mukaan.