Robottikourat kasvattavat kierrätysastetta Helsingissä

Uutinen 21.3.2024

Robotit ovat lajitelleet jätteitä Kuljetusringin laitoksella reilun puoli vuotta. Miten uuden laitoksen käyttöönotto sujui? Miltä näyttää robotiikan tulevaisuus jätehuollossa? 

Teksti: Leena Salokoski / Noon Kollektiivi Kuvat: Kuljetusrinki Oy

Kesällä 2023 Kuljetusrinki Oy:n Helsingin kierrätyslaitoksella otettiin suuri harppaus, kun yritys käynnisti robotiikkaan perustuvan lajittelulinjaston. Aivan aluksi alkoi robottien koulutus.

“Muutamien viikkojen ajan roboteille syötettiin valmiiksi lajiteltuja jätteitä, jotta ne oppivat erottamaan materiaalit toisistaan. Nyt tekoäly tietää, mikä materiaali on mitäkin. Tunnistettuja materiaaleja on kymmenittäin”, kertoo Kuljetusringin toimitusjohtaja Markus Närhi.

Robotit ovat olleet tositoimissa reilun puoli vuotta. Kolme robottikouraa poimii ja lajittelee jätteitä parhaimmillaan 7000 poiminnan tuntitahtia. 

Pääasiassa robotit lajittelevat rakennustyömailta, kaupoista ja teollisuudesta tulevaa sekalaista jätevirtaa, jossa on esimerkiksi muovia, puuta ja metallia. Muutos entiseen on suuri. 

“Ennen poimintaa tehtiin ‘mies ja kaivinkone’ -tyylillä, jolloin lajittelutyön tarkkuus ja monipuolisuus jäivät luonnollisesti paljon jälkeen nykytilanteesta. Roboteilla saadaan lajiteltua moninkertaisesti enemmän entiseen verrattuna”, Närhi kertoo. 

Sekalaista jätevirtaa siirretään käsittelylinjastolle traktorin, kaivinkoneen ja kuormaauton avulla.
Sekalainen jätevirta esilajitellaan ballistisella erottelijalla, joka seuloo materiaalista pois muun muassa hienoaineksen. Robottilajitteluun päätyvät vain kolmiuloitteiset kappaleet.

Robotit tuovat mielenkiintoa kierrätyslaitoksen työhön

Kuljetusringin tuotannon työntekijöiden arkeen uusi linjasto toi lisää työvaiheita ja tehtäviä. Esimerkiksi robottien ylläpito ja huolto on vaatinut uusien taitojen opettelua. 

Närhen mukaan työntekijöillä on ollut asenne kohdillaan muutoksen aikana, ja robottilajittelun on koettu tuovan uudenlaista sisältöä työhön. Robotit toimittanut ZenRobotics on kouluttanut osan työntekijöistä robottien pääoperaattoreiksi.

“Kuljetusrinkiläiset ovat tosi ylpeitä siitä, että olemme tuomassa uutta teknologiaa jätehuoltoalalle”, Närhi kertoo.

Kuljetusrinki Oy:n toimitusjohtaja Markus Närhi

Laadukasta jatkojalostetta teollisuuden käyttöön

Uusi linjasto on tehokas ja tarkka – juuri kuten robottien toimittaja etukäteen lupasi. Robottilajittelu tuottaa kierrätysmateriaalia, jonka laatu on rinnastettavissa syntypaikalla käsin lajiteltuun jakeeseen. Jatkojaloste kelpaa teollisuuden prosesseihin.

Robottilajittelu perustuu todennäköisyyslaskentaan. Jokainen linjastolle syötetty kappale skannataan ja robotit laskevat, millä todennäköisyydellä kappale on niiden tunnistamaa materiaalia. Poimintaan päätyvät jatkohyötyarvoltaan arvokkaimmat kappaleet.

“Jos määrittelemme, että kappaleen tulee olla 90 prosentin todennäköisyydellä tiettyä materiaalia, seula epäpuhtauksille on aika tiukka. Todennäköisyyden astetta säädetään, jotta saavutetaan sekä kierrätysmateriaalin riittävä laatu että kierrätysaste”, Närhi kuvailee.

Roboteilla ei tavoitella bisneksen pikavoittoja

Robottilinjasto on Kuljetusringille iso investointi, joka perustuu oletukselle palvelun kysynnän kasvusta. Tulosta roboteilta odotetaan pitkällä aikavälillä.  Investoinnin tueksi yritys sai EU:n elvytysrahastosta Kierrätys ja uudelleenkäyttö -investointirahoitusta Business Finlandin kautta reilu 1,4 miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä roboteille riittää työtä, mutta niiden käyttöä voitaisiin myös tehostaa. Erityisesti rakennusalan taantuma on vaikuttanut jätemateriaalivirtoihin.

“Luontaista markkinaimua ei tällä hetkellä ole, ja kasvun eteen saamme tehdä paljon töitä”, Närhi kertoo.

Toisaalta uusi teknologia ja palvelu ovat avanneet asiakkuuksia ja keskusteluita, joita ei olisi syntynyt ilman uutta linjastoa. Robottilajittelu on profiloinut yritystä markkinoilla uuteen asemaan.

“Kun markkina piristyy, olemme valmiina palvelemaan asiakkaitamme. Nyt pystymme perustekemisen ohella keskittymään myös kehittämistyöhön.”

Robottilajittelu tuottaa jatkojalostetta, joka on laadultaan yhtä hyvää kuin käsin lajiteltu jäte.

Syntypaikkalajittelu pysyy kierrätysasteen kivijalkana

Tulevaisuudessa robotit lajittelevat yhä isomman osan jätevirroista. Näin Markus Närhi vakaasti uskoo.

Tällä hetkellä Suomessa on kuitenkin vasta kaksi robotiikkaan perustuvaa lajittelulinjastoa: Kuljetusringin toimipiste Helsingissä ja Remeon laitos Vantaalla. Lisää robotteja Närhi arvelee näkevänsä alalla, kun teknologia kehittyy ja tulee hinnaltaan saavutettavammaksi.

“Robotiikka on tällä hetkellä hyvä tuki syntypaikkalajittelulle. Kun yhdistetään robotit ja syntypaikkalajittelu, kuljetaan kohti parempaa kierrätysastetta”, Närhi sanoo. 

Pienen synninpäästön robottilajittelu kuitenkin tarjoaa kierrättäjälle. Jos esimerkiksi työmaalla ei tilanpuutteen vuoksi voida järjestää monisyistä lajittelua, sekalaiset jätteet voidaan toimittaa robottilinjastolle. Robotit tekevät lajittelun ja rakennuttaja saavuttaa kierrätystavoitteet. 

“Robotiikka on kiertotalouden tulevaisuus”

Haasteitakin roboteilla vielä riittää. Niille, kuten ihmisillekin, on vaikeaa lajitella kappaleita, joissa on monia eri materiaaleja. Kaksiulotteisiin kappeleisiin robottikourien on vaikea saada otetta.  

Tekoäly kuitenkin pätevöityy harppauksin, ja myös robottikourat saavat jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Närhen mukaan on vaikea ennustaa, mihin jätehuollon robotit kykenevät esimerkiksi kahden vuoden kuluttua. 

Seuraavat vuodet Kuljetusrinki keskittyy nykyiseen linjaston kehitykseen, sillä monia mahdollisuuksia ja ominaisuuksia on vielä kokeilematta. Yhteistyötä tehdään kansainvälisesti muiden robotteja hyödyntävien yritysten kanssa, ja myös ZenRoboticsin kautta uusia innovaatioita saadaan kokeiluun. 

“Ehdottomasti robotit ovat tärkeä osa kiertotalouden tulevaisuutta”, Närhi sanoo.

ZenRoboticsin video näyttää, miten robottilajittelu tapahtuu Kuljetusringin laitoksella.

Kun kierrätys ei riitä – miten voimme lisätä materiaalien uudelleenkäyttöä? 

Blogi 1.11.2023

Uudelleenkäytön edelläkävijän viitta etsii kantajaansa. Kannattaa toimia nyt, kun sovitukseen ei ole vielä jonoa, kirjoittaa Riitta Haapanen, toinen Kierivän perustajista.

(lisää…)

Lisääntyvä kierrätys vaikuttaa myös jätehuollon organisaatioiden viestinnän tarpeellisuuteen, Blue Idea Finlandin Jussi Torvinen kirjoittaa.

Jätehuolto on lakimuutosten ja niiden toimeenpanojen kierteessä. Suomessa on lisättävä kierrätystä ja ensimmäiset uudet jätelain toimet ovat jo toimeenpanossa. Tämä vaikuttaa myös asukasviestinnän tarpeellisuuteen.

Jokaisessa jätehuollon organisaatiossa kannattaakin nyt miettiä, onko viestintäsuunnitelmat päivitetty. Kuka johtaa viestintää? Onko nyt tiedossa tulevia tapahtumia, joista pitää etukäteen tiedottaa?

Tiedotustarpeita syntyy muun muassa jätekeräysten aikataulumuutoksista, epäsäännöllisten ajojen, kuten ongelmajätteen keräysajojen tiedotuksesta, kevään ja kesän jätteenkeräyskampanjoista, jätehuoltomääräyksistä sekä hintamuutoksista asiakkaille. Viestinnässä tulisi ottaa huomioon niin asiakkaiden kuin myös oman organisaation sisäisen tiedottamisen tarpeet.

Digiviestimet tavoittavat asukkaat tehokkaasti

Sään ääri-ilmiöt, tekniset viat ja sairastapaukset vaikuttavat toimintaan kaikkina vuodenaikoina. Tällaiset tapaukset ovat väistämättömiä, ja niitä voi tapahtua koska tahansa. Silloin jokaisen asukkaan on tärkeää olla niistä ajan tasalla.

Viestimällä tehokkaasti ja digitaalisesti jätehuollon organisaatiot voivat säästää rahaa ja aikaa, vähentää asiakaspalvelun työmäärää sekä lisätä ennen kaikkea asiakastyytyväisyyttä.

Tekstiviestitiedotteet ja sosiaalisen median kanavat ovat nykyisin tehokkaimmat kanavat asukkaiden tavoittamisessa. Yli 95 % kaikista tekstiviesteistä avataan ja luetaan 3 minuutin sisällä sen saapumisesta, ja lähes jokaisessa suomalaisessa kotitaloudessa on matkapuhelin.

Vinkkejä digiviestintään

Muutamia poimintoja jätehuollon viestinnän parhaista käytännöistä:

  • On hyvä viestiä selkeästi ja sopivasti – älä siis lähetä tarpeettomia viestejä. Kotitalouksia ja ihmisiä auttaa, kun kerralla viestitään vain yhdestä asiasta.
  • On hyvä identifioida selkeästi, keneltä tieto on peräisin. Se luo turvallisuutta ja luotettavuutta tilanteeseen.
  • Kaikkien ihmisten ei ole aina tarpeen saada kaikkia tiedotteita. Siksi on kohteliasta tarjota myös nk. opt-out, eli halutessaan jokainen voi valita, ettei enää vastaanota tiedotteita.
  • Viestintä voi kulkea myös molempiin suuntiin – onko teillä esimerkiksi sähköinen palautekanava tai avunpyyntökanava, jota käyttää vika- ja häiriötilanteessa?
  • Riippuen maantieteellisestä alueesta voi olla tarpeen kommunikoida monella eri kielellä. Viestintää tekevän on hyvä varmentaa kieliasun toimivuus ja oikeellisuus eri tilanteissa.
  • Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Luo viestintäsuunnitelma etukäteen eri tilanteita varten.

Yle kannusti keräämään roskia luonnosta

KiertoPlus 11.9.2023

Kuvassa meteorologi Anniina Valtonen pitelee vaaleanpunaista roskapussia käsissään.

Ylen Miljoona roskapussia -kampanja sai suomalaiset taistelemaan roskaantumista vastaan. Kampanjan tavoitteena oli kertoa, miten tärkeää on kerätä roskia ympäristöstä.

Teksti Riina Nygrén Kuva Johanna Kannasmaa / Yle

Miljoona roskapussia -kampanja näkyi Ylen kanavissa huhtikuusta kesäkuuhun. Miten kampanjaidea syntyi, vastaava tuottaja Pia Louhivuori?

Monet heittävät roskia maahan ja luontoon. Halusin keksiä keinon, jolla voi kannustaa ihmisiä edistämään luonnon siisteyttä. Itse olen kerännyt roskia vuodesta 2020.

Ylellä on ollut aiemmin Miljoona linnunpönttöä -kampanja, joten ajattelimme lähteä yhtä isosti liikkeelle. Nimi on hauska ja herättää huomiota, vaikka miljoonan kerätyn pussin rajaa ei rikottukaan.

Ketkä kampanjaan osallistuivat ja miksi?

Kaupungit ja kunnat lähtivät innokkaasti kampanjan kumppaneiksi. Roskaantuminen vie ison siivun niiden budjetista joka vuosi.

Mukaan lähti myös ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjä ja harrastusporukoita.

Kaikenikäiset ihmiset raportoivat ahkerasti keräysmääriään laskuriin. Uskon ihmisten motivoituvan siitä, että oma lähiympäristö siistiytyy. Konkreettinen tekeminen voi myös helpottaa ympäristöahdistusta.

Miten kampanja saavutti tavoitteensa?

Ylen kanavilla kampanja tavoitti miljoonia ihmisiä, ja roskia kerättiin luonnosta yli 200 000 kappaletta.

Esimerkiksi monet kirjastot ympäri Suomen ottivat roskapihdit lainausvalikoimaan, mikä toivottavasti kannustaa keräämään roskia jatkossakin.

Toivon, että kampanja vaikutti myös heihin, jotka ovat suhtautuneet roskaantumiseen huolettomammin. Ehkä he nyt ajattelevat kahdesti ennen kuin heittävät roskan maahan.

Millaisia terveisiä lähetät jätehuollon ammattilaisille, jotka miettivät vastaavan kampanjan järjestämistä?

Kampanjan aikana meiltä kysyttiin, mihin kerätyt roskat tulisi viedä ja kuinka ne lajitellaan.

Jos järjestää keräyskampanjan, kannattaa varmistaa, että roska-astioita on saatavilla ja että ne tyhjennetään säännöllisesti.

Lisäksi tutut kampanjakasvot toivat kampanjalle näkyvyyttä ja uskottavuutta. Tällaisen kampanjan on hyvä olla myös hauska ja kannustava. Pelkkä sormen heristäminen ei toimi.

EU:n kierrätystavoitteet ovat kunnianhimoiset ja niihin pääseminen vaatii kirittämistä. KIVOn Timo Hämäläisen mukaan jätehuollon toimijoiden välinen keskustelu auttaa hakemaan uusia ratkaisuja.

Teksti Anne Ignatius

Laki vaatii, että vuoteen 2035 mennessä kaikesta yhdyskuntajätteestä kierrätetään vähintään 65 prosenttia.

Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätysprosentti on tällä hetkellä noin 40, eli matkaa on.

Onneksi aikaakin on, mutta ei kosolti. 12 vuotta hurahtaa nopeasti.

Suomen Kiertovoima ry KIVOn johtajavan asiantuntijan Timo Hämäläisen mielestä tavoitteet ovat yksiulotteiset. Ne huomioivat jätteet yksittäisenä massana eivätkä ota huomioon eri jätelajien eroja. Joidenkin jätteiden kierrättäminen on esimerkiksi kannattavampaa kuin toisten.

Lainsäätäjät ovat kuitenkin puhuneet, joten on aika miettiä ratkaisuja siihen, miten kunnianhimoisiin tavoitteisiin päästään.

Raportointia helpotettu

EU:n tasolla joitain parannuksia on jo tehty. Ennen jäsenmaat saattoivat raportoida kierrätettyjä jätemääriä hyvinkin vaihtelevasti niin, että lukemia ei voinut verrata keskenään. Nyt raportointikäytäntöjä on yhtenäistetty.

Parannusta Hämäläisen mielestä on esimerkiksi se, että nykyään kierrätettyyn määrään lasketaan vain se, mikä todella päätyy kiertoon.

Ennen jäsenmaa saattoi raportoida kierrätettyyn jätemäärään koko pakkauksen. Nyt raportoidaan se raaka-aine, joka jää kierrätettäväksi epäpuhtauksien poistamisen jälkeen.

Esimerkiksi muovipakkaukset eivät päädy kierrätykseen sellaisenaan, vaan niistä täytyy ensin poistaa kierrätettäväksi kelpaamattomat aineet, kuten elintarvikkeiden jäämät.

Keskustelkaa, kollegat!

Mitä alan toimijat Suomessa voivat tehdä? Siihen Timo Hämäläisellä ei ole sellaista vastausta, joka taikasauvaa heiluttamalla ratkaisisi kaikki ongelmat.

Hän korostaa, että tavoitteisiin pääseminen vaatii jatkuvia ponnisteluja. Helpot keinot ovat jo käytössä.

Yhtenä ratkaisuna Hämäläinen pitää työrauhaa. Hän toivoo, että uusi hallitus antaa alan toimijoiden rauhassa investoida ja kehittää toimintaansa siirtymäajan aikana.

Lisäksi hän toivoo entistä laajempaa yhteistyötä eri tahojen välillä.

– Yhteistyöstä puhutaan paljon, mutta sitä olisi varaa tiivistää entisestään. Pitäisi päästä pois pienistä osaoptimoinneista ja kehittää haastavampia, yhteistyötä vaativia ratkaisuja.

Yhteistyötä helpottaa, jos alalla työskentelevien on mahdollista kohdata toisiaan kuplansa ulkopuolella. Hämäläisen mielestä Jätehuoltopäivät mahdollistaa sen ja on osa yhteistyötä.

– Kun pääsee keskustelemaan toisten kanssa, saa myös mahdollisuuden ymmärtää toisten näkökulmia. Se auttaa hakemaan yhteisiä ratkaisuja.

Keskustelu aiheesta jatkuu Jätehuoltopäivillä 2023, esimerkiksi torstaina otsikolla ”Katsaus Suomen kierrätysasteeseen”.